Eilen julkaistiin väikkäri Satakunnan Pyhäjärven valuma-alueiden hajakuormituksesta. Pohjautuu mm. maakunnan toisiksi eniten hanketukia 2013 kuitanneen instituutin tutkimuksiin. Itte en ehtinyt mutta varmaan joku palstalaisista oli tilaisuudessa. Näin maksajan ominaisuudessa olen kiinnostunut kuulemaan tutkimuksista.

Esim Yläneenjokea oli mitattu. Oliko ennen ja jälkeen asutuskeskuksia (Yläne jne) mittauspisteitä? Olettamuksena oli että esim fosforikuormitus oli paljolti peräisin peltovalumista. Oliko nopea- vai hidasliukoista fosforia? Vapaata vai hiukkasiin sitoutunutta? Mikä on leville käyttökelpoista? Ovatko ne ominaispainoltaan samanlaisia vai esiintyvätkö erinlaisina joen pohja- vai pintavirtaamassa?

Paljonko tuli fosforia salaojista (suodattunutta)? Tuliko salaojiin myös kauttakulkuvesiä metsästä?  Entäs peltojen pintavalumana? Siis virtaama x pitoisuus? Mikä oli pintavaluma suojakaistan pellon puolelta ja valtaojan puolelta? Paljonko oli niiden fosforipitoisuuksien ero? Mikä vuodenaika tuotti enimmät ravinnevalumat?

Nämä kun tietäis niin pääsis aloittamaan toimenpiteet.

Eilen julkaistiin väikkäri Satakunnan Pyhäjärven valuma-alueiden hajakuormituksesta. Pohjautuu mm. maakunnan toisiksi eniten hanketukia 2013 kuitanneen instituutin tutkimuksiin. Itte en ehtinyt mutta varmaan joku palstalaisista oli tilaisuudessa. Näin maksajan ominaisuudessa olen kiinnostunut kuulemaan tutkimuksista.

Esim Yläneenjokea oli mitattu. Oliko ennen ja jälkeen asutuskeskuksia (Yläne jne) mittauspisteitä? Olettamuksena oli että esim fosforikuormitus oli paljolti peräisin peltovalumista. Oliko nopea- vai hidasliukoista fosforia? Vapaata vai hiukkasiin sitoutunutta? Mikä on leville käyttökelpoista? Ovatko ne ominaispainoltaan samanlaisia vai esiintyvätkö erinlaisina joen pohja- vai pintavirtaamassa?

Paljonko tuli fosforia salaojista (suodattunutta)? Tuliko salaojiin myös kauttakulkuvesiä metsästä?  Entäs peltojen pintavalumana? Siis virtaama x pitoisuus? Mikä oli pintavaluma suojakaistan pellon puolelta ja valtaojan puolelta? Paljonko oli niiden fosforipitoisuuksien ero? Mikä vuodenaika tuotti enimmät ravinnevalumat?

Nämä kun tietäis niin pääsis aloittamaan toimenpiteet.

http://www.pyhajarvi-instituutti.fi/image/pdf-tiedostot/tarvainen_valuma-alue.pdf

TUossa on vähän tiedonrippeitä. Minulla on jotain dataa Yläneenjokivarresta läppärillä, joka on toistaiseksi pimeänä. Oripään ja Pöytyän (ex Ylänettä) rajaseudulla on eräs Suomen tiheimmistä kotieläinkeskittymistä ja hieman erikoisviljelyä vielä lisänä. Toisaalta joen varresa on Suomen vanhimmat suojavyöhykkeet, joista on hyvinkin tarkkaa tutkimustietoa.

Mutta hei, miksipä et lukisi juuri tuota väitöskirjaa?

http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/vaitostiedotteet/Sivut/suomen-jarvien-rehevoityminen-estetaan-maaratietoisella-tyolla-ei-hokkuspokkustempuilla-vaitos-teija-kirkkala.aspx

Kiireiltäni en ehtinyt paljoakaan väitöksen tekstiä lueskelemaan. En kuitenkaan löytänyt mainintaa salaojien fosforista. Olettamukseni on ettei Ylänejoen tasaisilta moreenipintaisilta ja savipohjaisilta pelloilta tule salaojiin nopealiukoista bakteereille käyttökelpoista fosforia.

Siis maatalouskuormituksen täytyy tulla pintavalumista. Omalta vesistöön rajoittuvalta 10 ha lohkolta on kerran 15 vuoden aikana valunut havaittava määrä, ehkä ämpärillinen maa-ainesta. Tarvaisen dioissa oli tieto 6000 kg valumasta/ha/vuosi. Ennen kuin sellainen eroosio Pyhäjärven valuma-alueella on saatu aisoihin, minun ei tarvitsekaan ottaa migreeniä omista viljelyistäni.