Jouduin sisarusparven vanhimpana ottamaan vastuun traktoritöistä 15 vuotiaana kun isällä oli alati iskiasvaiva ja muutamaan kertaan makuuttivat kokonaisen kesän .. Yleensä se kipu meni 3kk makuulla ohi muttei meinattukaan leikata kun ei ollut halvaantumisen vaaraa . Ihmettelen muuten tuo 70-luvun terveydenhoito meininkiä ,kenelläkään tämän päivän viljelijällä ei olisi nykypäivänä varaa sairastaa tuommoisia aikoja pojankossin hoitaessa traktorityöt . Traktorikorttia en ehtinyt lukaisemaan vaikka kaupassakin kyllä käytiin joskus autolla .
Isä oli suunnitellut uutta navettaa jo pitkään mutta sen rakentaminen toteutui vasta 80-luvun alkupuolella . Yhtenä syksynä ,oliko 76 vanhan navetan pärekatto alkoi vuotaa pahasti ja isä kysyi että menisikö tuo vielä muutaman vuoden jotenkin korjaamalla .Minä kävin sitten katolla katsomassa ja totesin että ei taida kestää edes talven yli . Jokapäin kieroon ja painuneeseen kattoon ei voinut peltiä ajatellakaan . 3 viikkoa meni kun aina koulupäivän jälkeen naulattiin kattohuopaa velipojan kanssa ja saatiin katto kuntoon . Isä myös tiesi että talossa ei ole kohta karjaa jos ei hommaa koneita lannan ajoon ja soitti puhelimella sängystä Hankkijan miehelle ja tilasi takakuormaajan ja Esa5 yleisperävaunun .
Tästä se meikäpojan ura sitten aukeni ja on jatkunut tähän päivään asti.
