Mitäs se Veeti on mieltä, haukkaatko kyssäkaalta vai kunnon pihviä a`la nauta? 
Onhan se tietysti kaikelle parasta, kun siirrytään vain kaalen jyrsijöiksi, mutta olisi se haaskuuta noita nautoja Honkajoellakin kärryyttää. Jos nyt vain jokainen tyylillään.

Mites se meni se linkitysohje A-netin etiketissä...

Mutta itse asiasta: ei sitä lihaa ravitsemuksellisesti juuri paljoa tarvitse. Ja jos ei halua laskea aminohappoja, niin vähäiselläkin määrällä saa varmistettua välttämättömien aminohappojen syönnin. Maailman tilannetta vähän isommassa kuviossa ajatellen liha on ylellisyysruokaa, mikä pitäisi meilläkin tunnustaa.

Ja jos joku haikailee, että "ennen syötiin lihaa, ei ollut mitään kasvisruokahömpötyksiä", niin tilastot kertovat ihan jotain muuta. Ja useimmiten siinä entisaikojen lihakeitossakin oli lihaa vain nimeksi; keittoluiden joukossa oli perunaa ja muita juureksia, ruisleipää kaverina. Eli ihan nykysuositusten mukaista evästä. Tämä nykyinen pihvi-lihajalostekulttuuri, jossa lihasta on tullut myös määrällisesti merkittävä osa ravitsemustamme, on kuitenkin aika nuori ilmiö.

Petri
lihantuottaja

Aika jännästi oli vastakkain brasilian tuonti ja kotimainen broileri. Jos kotimainen lypsylehmä olisi sen punaisen lihan lähde niin eikös se olisi vähän eri se ympäristön kuormitus?

Ja kala loppuu. Kasvatettu kala ei ole siihen ratkaisu niin kauan kuin se syö lähinnä kalastettua kalaa. On toki makean veden kantoja jotka eivät ole vaarassa, ja joitakin merikalojakin joita voi silloin tällöin syödä. Mutta ei se kalan syönti yleensä mikään ympäristöteko ole.

ostimpa k-kaupasta naudansiivulihaa leivän päälle ja hyvää on.En tosin syö sitä joka päivä,papan kanssa mutustellaan mysliä,syyvään kaurapuuroa ja marjoja arkipäivisin,mutta sunnuntaiksi kunnon lihaa pitää olla.
Poron käristys muusilla puolukoiden kanssa on hyvää sunnuntairuokaa.Mutta possunliha on pitänyt jättää iän myötä,kun polvet ei kestä syyvä mitään rasvaista. Olen edelleenkin sitä mieltä,että possunliha on parasta,paistettu läski,rasvarieskat yms.ovat ihania ruokia,mutta aikansa kutakin. Nyt on syötävä vaan sellaista,mikä ei lihota 

Jos tämä hallitus jatkaa vielä kovin pitkään niin ei ihmisillä ole varaa ostaakaan lihaa,valitettavasti

Aika jännästi oli vastakkain brasilian tuonti ja kotimainen broileri. Jos kotimainen lypsylehmä olisi sen punaisen lihan lähde niin eikös se olisi vähän eri se ympäristön kuormitus?

Ja kala loppuu. Kasvatettu kala ei ole siihen ratkaisu niin kauan kuin se syö lähinnä kalastettua kalaa. On toki makean veden kantoja jotka eivät ole vaarassa, ja joitakin merikalojakin joita voi silloin tällöin syödä. Mutta ei se kalan syönti yleensä mikään ympäristöteko ole.

Joo, meret tyhjenevät, järvissä pitää varjella norppaa ja virvelillä leikkijöitä. Kalakasvattamot pistekuormittavat pohjat täyteen fosforia ja tosiaan rehu on peräisin mereltä.

Mahtaako olla onnettomia kaloja nämä kellarissa kasvatettavat?

http://www.sybimar.fi/tuotealueet/kokonaisratkaisut/suljetun_kierron_konsepti

Apilan valkuainen pitäisi saada tehokkaampien eläinten kuin lihanautojen käyttöön, sokerit ja tärkkelykset vaikka etanoliksi ja ligniini polttoon. Luomueläimille ei saa antaa keinotekoisia aminohappoja, lasketaankohan apilasta uutettava valkuainen sellaiseksi?

Ja jos joku haikailee, että "ennen syötiin lihaa, ei ollut mitään kasvisruokahömpötyksiä", niin tilastot kertovat ihan jotain muuta. Ja useimmiten siinä entisaikojen lihakeitossakin oli lihaa vain nimeksi; keittoluiden joukossa oli perunaa ja muita juureksia, ruisleipää kaverina.

Jouluna oli lihaa pöydässä, maidondaanti sitten ehtyikin niihin aikoihin.  Turun sanomissa oli tänään kolumni talvipiimästä. Kun lehmät olivat ummessa talvella, tehtiin talvipiimää eli varikoa eli varijuurta eli penkkivelliä eli muikuria eli mustanlehmänmaitoa eli pellonpiimää eli syötäväätaikinaa. Ruis-ja mallasjauhoista se imeltyi, hapantui ja kävi vellin vahvuiseksi sakeaksi kaljaksi.

Aika jännästi oli vastakkain brasilian tuonti ja kotimainen broileri. Jos kotimainen lypsylehmä olisi sen punaisen lihan lähde niin eikös se olisi vähän eri se ympäristön kuormitus?

Ja kala loppuu. Kasvatettu kala ei ole siihen ratkaisu niin kauan kuin se syö lähinnä kalastettua kalaa. On toki makean veden kantoja jotka eivät ole vaarassa, ja joitakin merikalojakin joita voi silloin tällöin syödä. Mutta ei se kalan syönti yleensä mikään ympäristöteko ole.

Joskus hamalla 80-luvulla Sveitsiläiset laskivat mahdollisimman ympäristöystävällisen dietiin sikäläisiin oloihin. Maito&juusto pääsivät seulan läpi, niiden hyötysuhde on eläintuotteista parhaasta päästä ja siellä on aika paljon alaa, jota ei tavallisin peltoviljelymenetelmin pysty hoitamaan... Sama ehkä meillä Itä-Pohjois -Suomessa. Tuon maitotalouden sivutuotteena tuli väistämättä 7 kg lihaa per henkilö vuodessa.

Broileri on yhdenlaisen teollisen maatalouden tuote, ei toimi tehokkaasti ainakaan luomumenetelmin. Edelleen lihankulutuksesta voisi sanoa, että "määrä myrkyn tekee". Eli kohtuudella kaikkea, tietty eri ihmisillä kohtuus on erilainen...

Petri

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 25.01.14 - klo:16:24

Aika jännästi oli vastakkain brasilian tuonti ja kotimainen broileri. Jos kotimainen lypsylehmä olisi sen punaisen lihan lähde niin eikös se olisi vähän eri se ympäristön kuormitus?

Ja kala loppuu. Kasvatettu kala ei ole siihen ratkaisu niin kauan kuin se syö lähinnä kalastettua kalaa. On toki makean veden kantoja jotka eivät ole vaarassa, ja joitakin merikalojakin joita voi silloin tällöin syödä. Mutta ei se kalan syönti yleensä mikään ympäristöteko ole.

Joskus hamalla 80-luvulla Sveitsiläiset laskivat mahdollisimman ympäristöystävällisen dietiin sikäläisiin oloihin. Maito&juusto pääsivät seulan läpi, niiden hyötysuhde on eläintuotteista parhaasta päästä ja siellä on aika paljon alaa, jota ei tavallisin peltoviljelymenetelmin pysty hoitamaan... Sama ehkä meillä Itä-Pohjois -Suomessa. Tuon maitotalouden sivutuotteena tuli väistämättä 7 kg lihaa per henkilö vuodessa.

Broileri on yhdenlaisen teollisen maatalouden tuote, ei toimi tehokkaasti ainakaan luomumenetelmin. Edelleen lihankulutuksesta voisi sanoa, että "määrä myrkyn tekee". Eli kohtuudella kaikkea, tietty eri ihmisillä kohtuus on erilainen...

Petri

Onhan se noinkin, toisaalta "lihan" kulutusta näissä tilastoissa vahvasti liioitellaan, jossakin sivulausessa pienellä todetaan että mukana on myös kaikki jalosteet mitä ala tuottaa, suomalaiset ei syö lihaa mitenkään merkittävästi verrattuna muihin eurooppalaisiin, mutta kun kaikki makkarat lasketaan mukaan, niin sitten määrä nousee