Lainaus käyttäjältä: JösseJänis - 14.01.14 - klo:12:33

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 14.01.14 - klo:11:33

Lainaus käyttäjältä: JösseJänis - 14.01.14 - klo:10:45

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 14.01.14 - klo:08:29

kokkareylehän on jo pitkän päivän kohkannu siitä mitkä ammattikunnat katoaa hetken päästä ja siksi kansan on valmistauduttava jo varhain kohtaamaan yhteiskunnan alasajo!                        kyllä tossa listassa olis paljon sellasia joita varmasti tarvitaan myös jatkossa, mutta jonkun mielestä niitä ei tarvita vaan pärjätään ihan hyvin netin kanssa!

Ei kyse ole siitä, mitä tarvitaan, vaan siitä, mitä voidaan korvata automaatiolla ja roboteilla. Eikä se ole mitään Scifiä. Ei se nyt ole kovinkaan vanhaa historiaa, kun moni nauroi kippurassa sanalle lypsyrobotti. Ajateltiin, ehkä vuonna 3000 kuussa, mutta ei tuhanteen vuoteen eikä Suomessa.

1950-luvulla vielä suurin osa puutavarasta ajettiin pois metsästä hevosilla. Silloin, kun meni hevosmiehelle sanomaan, että varaudu siihen, että ammattisi loppuu, niin karvareuhkan alta sätkän takaa murahdeltiin, että loppuiskin, s**tana. Ja kymmenen vuotta siitä, hevoset olivat metsätöissä jo vähemmistönä ja toiset 10 vuotta, niin ne olivat kadonneet kokonaan.

Tekniikka kehittyy ja tiede etenee exponentiaalisesti. 1500-luvulta 1700-luvulle ei montaa ihmiskuntaa mullistavaa keksintöä oltu tehty. 1800-luvulla niitä tehtiin enemmän kuin koko ihmiskunnan siihenastisen historian aikana ja 1900-luvulla monisatakertaisesti. Kaikista maailman koskaan ilmestyneistä tieteellisistä julkaisuista yli puolet on tehty viimeisten 20 vuoden aikana. Jokainen tutkimus voi toimia astinlautana seuraavalle...

Meillä on tapana yliarvioida kehityksen tuomia muutoksia lyhyellä aikavälillä, mutta aliarvioida niitä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, sanoi Osmo A. Wiiokin aikoinaan. Monenlaista työtä tarvitaan tulevaisuudessakin, mutta missään ei sanota, että se on ihminen, joka sitä tekee.

Suomalaisten riemuksi voidaan todeta, että robotiikka ja automaatio tarvitsee älykkäitä verkkoja ja se on matkapuhelinten jälkeisen Nokian nykyistä ydinosaamisaluetta. Nokia on Suomen seuraava Nokia.

Suuria visioita on helppo klubitakin takaa heitellä. Visionäärit eivät kuitenkaan joudu toteuttamaan näitä mullistavia keksintöjä. Tekniikan kehittyminen ei ole kasvanut eksponentiaalisesti kylmän sodan jälkeisenä aikana. Tekniikan soveltaminen sen sijaan on kehittynyt sitäkin enemmän.

Maailman tietokonetekniikka perustuu edelleen binäärijärjestelmään. Eli bitti voi saada kaksi arvoa noin karkeesti. Samalla systeemillä mentiin kuuhunkin. Tätä vaan on kehitetty siten, että bitit vipeltää yhä nopeammin paikasta toiseen, niinkuin isäntä pellolla joutsenia hätyytellen. Toki kaikenlaista "uutta" sitä kehitellään.

Reikanin tähtien sota visio kaatui yksinkertaiseen mahdottomuuteen ja kalleuteen.

No, rekkamiehet työttömäksi. Siellä Volvo painaa menemään yksin pikatietä pohjoiseen. Teoriassa mahdollista. Kaikki tiellä liikkuvat rojut kun kommunikoivat keskenään, niin mikä ettei. Sitten maajussi soittaa Volvolle, että tuo kasettikuorma mursketta navetan nurkalle. Oletetaan, että auto on omin avui saanut kuorman päälle ja matkalla kohti päämääräänsä.

Isäntä pihassa kahtelee ja kuuntelee kun Windows 95 Volvo kaartaa pihaan. Mootsartti midit soi hytissä ja pakoputkesta lentää multimeediaaaaa Volvon tullessa pihaan. Pari omena puuta nurin samalla ja jokunen kissakin jäi alle. Kuvan tunnistustekniikkaan oli tullut häiriö koppakuoriaisen lentäessä kameraa päin. Samalla myös infrapuna tunnistin sekosi, kun ei saanutkaan vertailutietoa kameralta tai geepeeässältä. Kippaa kuorman navetan seinästä läpi ja jatkaa matkaa kohti uusia seikkailuja.

Tosin, se jää kiinni emännän kasvimaahan, kun oli ripauttanut tuota vettäkin. Beethooffenit soidessa, teli ylös alas lukko päälle pois ristilukko päälle pois kumi laulaa... muutaman tunnin. Sitten käynnistetään uudelleen kun mikään muu ei auta.

Tämä ei ole pessimistinen visio, vaan esimerkki tosiasioista, joita insinöörit joutuvat ottamaan huomioon. Tämän päivän tietotekniikassa tuollaisia asioita ei oteta niinkään huomioon, koska laitteiden ohjelmat suurimmilta osin ohjelmoidaan korkean tason kielillä. Eli ihminen kertoo koneelle mitä tehdään ja kone päättää miten.

Kyllä se kasettiäijä jonkun aikaa siellä hytissä vielä istuu. Ehkä joskus tulevaisuudessa on toisin.

Istuuhan siellä ukko puikoissa vielä jonnii aikaa, mutta monta kuormaa lastataan nykyisin kyytin jo roboteiden voimin. Käypä vaikka katsomassa Hartwallin juomatehtaalla Lahdessa (kierroksia järjestetään): siellä robotit hoitelevat varaston täytön ja tyhjennyksen. Automatiikka soittaa Launeen prismasta laskutusrobotille, että on Karjala lopussa, auto on tulossa. Ja robotti vastaa, että tule laiturille kolme, tuodaanko Vischyä kanssa. Varastorobotti kyydittää korit ja mäyräkoirat autoon ja ilmoittaa tuotantolinjalle, että pankaa satsi pulputtamaan, varastossa on väljää. Tosiasiassa siellä on vielä pari ihmistäkin välissä, mutta kymmen vuoden päästä se on tosiaan vain siellä auton ratissa, 50 vuoden kuluttua ei sielläkään.

Maailmalla on jo nyt koekäytössä olevia autonomisia autoja. Totta on, kuten kuvailit, virhemahdollisuuksia on ja paljon, mutta niitä tekevät ihmisetkin. Robotti ei sentään tahallaan aja kissan päälle. Ja koko ajan kehitys mahdollistaa virheiden välttämisen yhä paremmin ja paremmin.

PS: ja visionäärithän näitä juuri toteuttavat.

Suljetussa systeemissä homma toimii kuin tanssi. Junienkin toiminta helpottuu, kun alla on kiskot. Eli vikatilojen määrä pienenee. Haasteen tuo juuri se, että maailmankaikkeus sisältää niin paljon kaaosta, että täysin avoimissa systeemeissä ihmisen harkintakykyä vielä tarvitaan.

Asian voi kitetyttää yhteen lausahdukseen: Suomalainen vastaa kymmentä ryssää. Mutta entäs sitten kun tulee se yhdestoista.

Kyllä kyllä, mutta tuohon suuntaan kuitenkin mennään ja vuosi vuodelta ollaan pitemmällä. Nyt jo ruohonlkeikkuun ja pölyimuroinnin voi jättää robottien huoleksi, kun ihminen on ensin tehnyt vähän alkuvalmisteluja ja mm. sulkenut sitä systeemiä. 

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 14.01.14 - klo:13:04

Lainaus käyttäjältä: JösseJänis - 14.01.14 - klo:12:33

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 14.01.14 - klo:11:33

Lainaus käyttäjältä: JösseJänis - 14.01.14 - klo:10:45

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 14.01.14 - klo:08:29

kokkareylehän on jo pitkän päivän kohkannu siitä mitkä ammattikunnat katoaa hetken päästä ja siksi kansan on valmistauduttava jo varhain kohtaamaan yhteiskunnan alasajo!                        kyllä tossa listassa olis paljon sellasia joita varmasti tarvitaan myös jatkossa, mutta jonkun mielestä niitä ei tarvita vaan pärjätään ihan hyvin netin kanssa!

Ei kyse ole siitä, mitä tarvitaan, vaan siitä, mitä voidaan korvata automaatiolla ja roboteilla. Eikä se ole mitään Scifiä. Ei se nyt ole kovinkaan vanhaa historiaa, kun moni nauroi kippurassa sanalle lypsyrobotti. Ajateltiin, ehkä vuonna 3000 kuussa, mutta ei tuhanteen vuoteen eikä Suomessa.

1950-luvulla vielä suurin osa puutavarasta ajettiin pois metsästä hevosilla. Silloin, kun meni hevosmiehelle sanomaan, että varaudu siihen, että ammattisi loppuu, niin karvareuhkan alta sätkän takaa murahdeltiin, että loppuiskin, s**tana. Ja kymmenen vuotta siitä, hevoset olivat metsätöissä jo vähemmistönä ja toiset 10 vuotta, niin ne olivat kadonneet kokonaan.

Tekniikka kehittyy ja tiede etenee exponentiaalisesti. 1500-luvulta 1700-luvulle ei montaa ihmiskuntaa mullistavaa keksintöä oltu tehty. 1800-luvulla niitä tehtiin enemmän kuin koko ihmiskunnan siihenastisen historian aikana ja 1900-luvulla monisatakertaisesti. Kaikista maailman koskaan ilmestyneistä tieteellisistä julkaisuista yli puolet on tehty viimeisten 20 vuoden aikana. Jokainen tutkimus voi toimia astinlautana seuraavalle...

Meillä on tapana yliarvioida kehityksen tuomia muutoksia lyhyellä aikavälillä, mutta aliarvioida niitä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, sanoi Osmo A. Wiiokin aikoinaan. Monenlaista työtä tarvitaan tulevaisuudessakin, mutta missään ei sanota, että se on ihminen, joka sitä tekee.

Suomalaisten riemuksi voidaan todeta, että robotiikka ja automaatio tarvitsee älykkäitä verkkoja ja se on matkapuhelinten jälkeisen Nokian nykyistä ydinosaamisaluetta. Nokia on Suomen seuraava Nokia.

Suuria visioita on helppo klubitakin takaa heitellä. Visionäärit eivät kuitenkaan joudu toteuttamaan näitä mullistavia keksintöjä. Tekniikan kehittyminen ei ole kasvanut eksponentiaalisesti kylmän sodan jälkeisenä aikana. Tekniikan soveltaminen sen sijaan on kehittynyt sitäkin enemmän.

Maailman tietokonetekniikka perustuu edelleen binäärijärjestelmään. Eli bitti voi saada kaksi arvoa noin karkeesti. Samalla systeemillä mentiin kuuhunkin. Tätä vaan on kehitetty siten, että bitit vipeltää yhä nopeammin paikasta toiseen, niinkuin isäntä pellolla joutsenia hätyytellen. Toki kaikenlaista "uutta" sitä kehitellään.

Reikanin tähtien sota visio kaatui yksinkertaiseen mahdottomuuteen ja kalleuteen.

No, rekkamiehet työttömäksi. Siellä Volvo painaa menemään yksin pikatietä pohjoiseen. Teoriassa mahdollista. Kaikki tiellä liikkuvat rojut kun kommunikoivat keskenään, niin mikä ettei. Sitten maajussi soittaa Volvolle, että tuo kasettikuorma mursketta navetan nurkalle. Oletetaan, että auto on omin avui saanut kuorman päälle ja matkalla kohti päämääräänsä.

Isäntä pihassa kahtelee ja kuuntelee kun Windows 95 Volvo kaartaa pihaan. Mootsartti midit soi hytissä ja pakoputkesta lentää multimeediaaaaa Volvon tullessa pihaan. Pari omena puuta nurin samalla ja jokunen kissakin jäi alle. Kuvan tunnistustekniikkaan oli tullut häiriö koppakuoriaisen lentäessä kameraa päin. Samalla myös infrapuna tunnistin sekosi, kun ei saanutkaan vertailutietoa kameralta tai geepeeässältä. Kippaa kuorman navetan seinästä läpi ja jatkaa matkaa kohti uusia seikkailuja.

Tosin, se jää kiinni emännän kasvimaahan, kun oli ripauttanut tuota vettäkin. Beethooffenit soidessa, teli ylös alas lukko päälle pois ristilukko päälle pois kumi laulaa... muutaman tunnin. Sitten käynnistetään uudelleen kun mikään muu ei auta.

Tämä ei ole pessimistinen visio, vaan esimerkki tosiasioista, joita insinöörit joutuvat ottamaan huomioon. Tämän päivän tietotekniikassa tuollaisia asioita ei oteta niinkään huomioon, koska laitteiden ohjelmat suurimmilta osin ohjelmoidaan korkean tason kielillä. Eli ihminen kertoo koneelle mitä tehdään ja kone päättää miten.

Kyllä se kasettiäijä jonkun aikaa siellä hytissä vielä istuu. Ehkä joskus tulevaisuudessa on toisin.

Istuuhan siellä ukko puikoissa vielä jonnii aikaa, mutta monta kuormaa lastataan nykyisin kyytin jo roboteiden voimin. Käypä vaikka katsomassa Hartwallin juomatehtaalla Lahdessa (kierroksia järjestetään): siellä robotit hoitelevat varaston täytön ja tyhjennyksen. Automatiikka soittaa Launeen prismasta laskutusrobotille, että on Karjala lopussa, auto on tulossa. Ja robotti vastaa, että tule laiturille kolme, tuodaanko Vischyä kanssa. Varastorobotti kyydittää korit ja mäyräkoirat autoon ja ilmoittaa tuotantolinjalle, että pankaa satsi pulputtamaan, varastossa on väljää. Tosiasiassa siellä on vielä pari ihmistäkin välissä, mutta kymmen vuoden päästä se on tosiaan vain siellä auton ratissa, 50 vuoden kuluttua ei sielläkään.

Maailmalla on jo nyt koekäytössä olevia autonomisia autoja. Totta on, kuten kuvailit, virhemahdollisuuksia on ja paljon, mutta niitä tekevät ihmisetkin. Robotti ei sentään tahallaan aja kissan päälle. Ja koko ajan kehitys mahdollistaa virheiden välttämisen yhä paremmin ja paremmin.

PS: ja visionäärithän näitä juuri toteuttavat.

Suljetussa systeemissä homma toimii kuin tanssi. Junienkin toiminta helpottuu, kun alla on kiskot. Eli vikatilojen määrä pienenee. Haasteen tuo juuri se, että maailmankaikkeus sisältää niin paljon kaaosta, että täysin avoimissa systeemeissä ihmisen harkintakykyä vielä tarvitaan.

Asian voi kitetyttää yhteen lausahdukseen: Suomalainen vastaa kymmentä ryssää. Mutta entäs sitten kun tulee se yhdestoista.

Kyllä kyllä, mutta tuohon suuntaan kuitenkin mennään ja vuosi vuodelta ollaan pitemmällä. Nyt jo ruohonlkeikkuun ja pölyimuroinnin voi jättää robottien huoleksi, kun ihminen on ensin tehnyt vähän alkuvalmisteluja ja mm. sulkenut sitä systeemiä.

Sitten kun koneilla on täydellinen tekoäly ratkaista pulmia ITSENÄISESTI, eikä ihmisen ohjelmoinnin kautta saatujen tietojen perusteella, niin silloin voidaan ihmistyö lopettaa kokonaan.

Toisaalta kaikki Terminaattoria katselleet tietävät, mihin se voi johtaa. Enkä tarkoita sitä agron rohviilia vaan elokuvaa.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 14.01.14 - klo:08:29

kokkareylehän on jo pitkän päivän kohkannu siitä mitkä ammattikunnat katoaa hetken päästä ja siksi kansan on valmistauduttava jo varhain kohtaamaan yhteiskunnan alasajo!                        kyllä tossa listassa olis paljon sellasia joita varmasti tarvitaan myös jatkossa, mutta jonkun mielestä niitä ei tarvita vaan pärjätään ihan hyvin netin kanssa!

Ei kyse ole siitä, mitä tarvitaan, vaan siitä, mitä voidaan korvata automaatiolla ja roboteilla. Eikä se ole mitään Scifiä. Ei se nyt ole kovinkaan vanhaa historiaa, kun moni nauroi kippurassa sanalle lypsyrobotti. Ajateltiin, ehkä vuonna 3000 kuussa, mutta ei tuhanteen vuoteen eikä Suomessa.

1950-luvulla vielä suurin osa puutavarasta ajettiin pois metsästä hevosilla. Silloin, kun meni hevosmiehelle sanomaan, että varaudu siihen, että ammattisi loppuu, niin karvareuhkan alta sätkän takaa murahdeltiin, että loppuiskin, s**tana. Ja kymmenen vuotta siitä, hevoset olivat metsätöissä jo vähemmistönä ja toiset 10 vuotta, niin ne olivat kadonneet kokonaan.

Tekniikka kehittyy ja tiede etenee exponentiaalisesti. 1500-luvulta 1700-luvulle ei montaa ihmiskuntaa mullistavaa keksintöä oltu tehty. 1800-luvulla niitä tehtiin enemmän kuin koko ihmiskunnan siihenastisen historian aikana ja 1900-luvulla monisatakertaisesti. Kaikista maailman koskaan ilmestyneistä tieteellisistä julkaisuista yli puolet on tehty viimeisten 20 vuoden aikana. Jokainen tutkimus voi toimia astinlautana seuraavalle...

Meillä on tapana yliarvioida kehityksen tuomia muutoksia lyhyellä aikavälillä, mutta aliarvioida niitä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, sanoi Osmo A. Wiiokin aikoinaan. Monenlaista työtä tarvitaan tulevaisuudessakin, mutta missään ei sanota, että se on ihminen, joka sitä tekee.

Suomalaisten riemuksi voidaan todeta, että robotiikka ja automaatio tarvitsee älykkäitä verkkoja ja se on matkapuhelinten jälkeisen Nokian nykyistä ydinosaamisaluetta. Nokia on Suomen seuraava Nokia.

Pitää muistaa myös sellainen tosiasia, että robotit ja automaattiset tuotantolinjat, on ne tekijät miten suomalainen tuotanto pidetään kilpailukykyisenä maailmalla, ei meistä ole kilpailemaan kiinalaisten kanssa ahkeruudessa ja palkoissa, ne menee aina meidän palkkojen alle ja ovat aina meitä ahkerampia 
Roboteilla voidaan korvata työvoimaa, joka muuten olisi liian kallista, joko firma siirtää tehtaan koko tuotannon Kiinaan tai laittaa robotit Suomeen, siinä ne vaihtoehdot on lyhyesti 

No näissä kaikissa hienoissa tingel tangel visioissa useissa ammatteja korvaavissa menetelmissä, toiminta-alueena on kaoottinen ympäristö. Eli esim. robottirekan pitää osata toimia kaikissa tilanteissa riippumatta ihmisen ohjelmoinnista. Kaoottisessa ympäristössä saattaa tulla tilanne, jota ohjelmoija ei ole pystynyt ennakolta ohjelmoimaan. Tässä tilanteessa koneen pitäisi pystyä toimimaan itsenäisesti oikein ilman toimintaprotokollaa.

Lainaus käyttäjältä: JösseJänis - 14.01.14 - klo:10:45

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 14.01.14 - klo:08:29

kokkareylehän on jo pitkän päivän kohkannu siitä mitkä ammattikunnat katoaa hetken päästä ja siksi kansan on valmistauduttava jo varhain kohtaamaan yhteiskunnan alasajo!                        kyllä tossa listassa olis paljon sellasia joita varmasti tarvitaan myös jatkossa, mutta jonkun mielestä niitä ei tarvita vaan pärjätään ihan hyvin netin kanssa!

Ei kyse ole siitä, mitä tarvitaan, vaan siitä, mitä voidaan korvata automaatiolla ja roboteilla. Eikä se ole mitään Scifiä. Ei se nyt ole kovinkaan vanhaa historiaa, kun moni nauroi kippurassa sanalle lypsyrobotti. Ajateltiin, ehkä vuonna 3000 kuussa, mutta ei tuhanteen vuoteen eikä Suomessa.

1950-luvulla vielä suurin osa puutavarasta ajettiin pois metsästä hevosilla. Silloin, kun meni hevosmiehelle sanomaan, että varaudu siihen, että ammattisi loppuu, niin karvareuhkan alta sätkän takaa murahdeltiin, että loppuiskin, s**tana. Ja kymmenen vuotta siitä, hevoset olivat metsätöissä jo vähemmistönä ja toiset 10 vuotta, niin ne olivat kadonneet kokonaan.

Tekniikka kehittyy ja tiede etenee exponentiaalisesti. 1500-luvulta 1700-luvulle ei montaa ihmiskuntaa mullistavaa keksintöä oltu tehty. 1800-luvulla niitä tehtiin enemmän kuin koko ihmiskunnan siihenastisen historian aikana ja 1900-luvulla monisatakertaisesti. Kaikista maailman koskaan ilmestyneistä tieteellisistä julkaisuista yli puolet on tehty viimeisten 20 vuoden aikana. Jokainen tutkimus voi toimia astinlautana seuraavalle...

Meillä on tapana yliarvioida kehityksen tuomia muutoksia lyhyellä aikavälillä, mutta aliarvioida niitä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, sanoi Osmo A. Wiiokin aikoinaan. Monenlaista työtä tarvitaan tulevaisuudessakin, mutta missään ei sanota, että se on ihminen, joka sitä tekee.

Suomalaisten riemuksi voidaan todeta, että robotiikka ja automaatio tarvitsee älykkäitä verkkoja ja se on matkapuhelinten jälkeisen Nokian nykyistä ydinosaamisaluetta. Nokia on Suomen seuraava Nokia.

Suuria visioita on helppo klubitakin takaa heitellä. Visionäärit eivät kuitenkaan joudu toteuttamaan näitä mullistavia keksintöjä. Tekniikan kehittyminen ei ole kasvanut eksponentiaalisesti kylmän sodan jälkeisenä aikana. Tekniikan soveltaminen sen sijaan on kehittynyt sitäkin enemmän.

Maailman tietokonetekniikka perustuu edelleen binäärijärjestelmään. Eli bitti voi saada kaksi arvoa noin karkeesti. Samalla systeemillä mentiin kuuhunkin. Tätä vaan on kehitetty siten, että bitit vipeltää yhä nopeammin paikasta toiseen, niinkuin isäntä pellolla joutsenia hätyytellen. Toki kaikenlaista "uutta" sitä kehitellään.

Reikanin tähtien sota visio kaatui yksinkertaiseen mahdottomuuteen ja kalleuteen.

No, rekkamiehet työttömäksi. Siellä Volvo painaa menemään yksin pikatietä pohjoiseen. Teoriassa mahdollista. Kaikki tiellä liikkuvat rojut kun kommunikoivat keskenään, niin mikä ettei. Sitten maajussi soittaa Volvolle, että tuo kasettikuorma mursketta navetan nurkalle. Oletetaan, että auto on omin avui saanut kuorman päälle ja matkalla kohti päämääräänsä.

Isäntä pihassa kahtelee ja kuuntelee kun Windows 95 Volvo kaartaa pihaan. Mootsartti midit soi hytissä ja pakoputkesta lentää multimeediaaaaa Volvon tullessa pihaan. Pari omena puuta nurin samalla ja jokunen kissakin jäi alle. Kuvan tunnistustekniikkaan oli tullut häiriö koppakuoriaisen lentäessä kameraa päin. Samalla myös infrapuna tunnistin sekosi, kun ei saanutkaan vertailutietoa kameralta tai geepeeässältä. Kippaa kuorman navetan seinästä läpi ja jatkaa matkaa kohti uusia seikkailuja.

Tosin, se jää kiinni emännän kasvimaahan, kun oli ripauttanut tuota vettäkin. Beethooffenit soidessa, teli ylös alas lukko päälle pois ristilukko päälle pois kumi laulaa... muutaman tunnin. Sitten käynnistetään uudelleen kun mikään muu ei auta.

Tämä ei ole pessimistinen visio, vaan esimerkki tosiasioista, joita insinöörit joutuvat ottamaan huomioon. Tämän päivän tietotekniikassa tuollaisia asioita ei oteta niinkään huomioon, koska laitteiden ohjelmat suurimmilta osin ohjelmoidaan korkean tason kielillä. Eli ihminen kertoo koneelle mitä tehdään ja kone päättää miten.

Kyllä se kasettiäijä jonkun aikaa siellä hytissä vielä istuu. Ehkä joskus tulevaisuudessa on toisin.

No näissä kaikissa hienoissa tingel tangel visioissa useissa ammatteja korvaavissa menetelmissä, toiminta-alueena on kaoottinen ympäristö. Eli esim. robottirekan pitää osata toimia kaikissa tilanteissa riippumatta ihmisen ohjelmoinnista. Kaoottisessa ympäristössä saattaa tulla tilanne, jota ohjelmoija ei ole pystynyt ennakolta ohjelmoimaan. Tässä tilanteessa koneen pitäisi pystyä toimimaan itsenäisesti oikein ilman toimintaprotokollaa.

 

Eipä kukaan enää joutuis ajamaan lumisilla ja liukkailla teillä. Ykskään Windows rekka tai auto ei starttais ennenkuin Windows aura/ hiekoitus kalusto olis käyny paikalla. Toimisi varmasti jouhevasti ottaen huomioon vallitsevat olosuhteet.


kumpi pahempi kaaos talviliikenteessä nyky tilanne vai tulevaisuuden visio?