http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/marttila-tilojen-huolet-syntyneet-hiipien-1.53749
Viimeksi hallituksen antamasta TUPO-rahasta ministeri Korkeaoja KESK ohjasi 15 milj € lomittajien palkankorotuksiin, 5 milj sikatukiin, mikä kostautui tuotannon kasvun kiihtymisenä ja EU:n määräämänä tukileikkauksena. Viljelijöitten tuloihin ei herunut senttiäkään. Kaikki tämä MTK:n vaatimuksesta.
Näköjään mikään ei passaa.
Voiko joku olla kateellinen lomittajien palkoista. 
Tuotannon kasvuko MTK:n syy? Ettei markkinoita ole ja sieltä ei saada riittävästi hintaa on vissiin myös MTK:n syy !
Kerroppa sitten miten asiat hoidetaan, että kaikki olisivat tyytyväisiä. 
Kyllä voi – kirjoittee muuten tälläkin palstalla – useammalla nikillä
http://keskustelu.suomi24.fi/node/1783714
Luin juuri aamiaispöydässä Avusta jutun, joka kertoi Kärkölän kunnan vaikeasta tilanteesta. Siellä ollaan tekemässä ratkaisuja, jotka vaikuttavat yhteiskuntamme heikoimpiin, mutta ehdottomasti tärkeimpiin ihmisiin: lapsiin, nuoriin ja sairaisiin. Ikävä kyllä tilanne on samankaltainen kaikissa kunnissa.
Kunnat on aikoinaan perustettu nimenomaan huolehtimaan vähempiosaisista, mutta mitä ne tekevät? Hyväksyvät täysin sen, että samaan aikaan, kun terveille, itse yrittäjyyden valinneille maatalousyrittäjille tarjotaan ilmaisia työntekijöitä n. 4000 euron kuukausikustannuksella per lomittaja, he ovat valmiita vähentämään vanhustenhuollon, opetuksen ja sairaanhoidon työntekijöitä. Miksei tähän puututa? Miksei yksinkertaisesti jaeta pakkaa uudelleen ja siirretä lomitusvaroja näihin yhteiskunnan hyvinvoinnille ja tulevaisuudelle paljon tärkeämpiin toimintoihin?
Olen itse työskennellyt lomitushallinnossa ja lähtenyt sieltä, koska en yksinkertaisesti voinut hyväksyä toimintaa: Taloissa, joissa toinen yrittäjä on äitiyslomialla, pyörii lomitus kuukausikaupalla. Isäntä ehtisi tehdä työt itsekin, mutta ne jäävät yksin lomittajan harteille ja isäntä tekee muuta työtä, esim. traktoriyrittäjän hommia. Yrittäjät siis vetävät tuloa kahdesta yrityksestä ja valtio tekee toisen työt lähes ilmaiseksi, sijaisapumaksu kun on mahdollista vähentää verotuksessa ja sekin tulee maksettua äitiyspäivärahoilla, jotka on laskettu yrityksen tuoton mukaan.
Jos lomittaja särkee jotakin lomituksen aikana, valtio kuittaa vahigot kenenkään tarkistamatta, oliko vahingon aiheuttaja todellakin lomittaja. Jos on tarpeeksi suuri tila, niin yhden maatalousyrittäjän lomitusta hoitaa jopa KAKSI lomittajaa, yrittäjä kun on ilmoittanut tekevänsä 16-tuntista päivää. Tämän mittakaavan yritys itsessään on niin tuottoisa, ettei sen tarvitsisi kuitata yhteiskunnan palveluja ollenkaan, mutta ilmainen työvoima otetaan naureskellen vastaan.
Poikani opiskelee tällä hetkellä ja asuu - yllätys, yllätys - maatalousyrittäjän omistamassa yksiössä. Hän maksaa 30 neliöstä 300 euroa vuokraa ja saa tietysti asumistukea, joka menee täysimääräisenä maajussin taskuun. Ko. yrittäjä omistaa kolme asuntoa, joita vuokraa eteenpäin, joten niistä tulee mukava lisä tukien ja lomituspalveluiden päälle.
Maatalousyrittäjät omistavat yleensäkin erittäin paljon asuntoja, jotka ovat hankkineet maataloustuilla ja kuittaavat niistä suuren summan rahaa vuosittain, joka ikävä kyllä tulee usein sekin valtiolta asumistuen muodossa.
Tukea maataloudelle tulee niin paljon ja niin monesta suunnasta, että olisi vihdoin aika jonkun purkaa pakka auki ja selvittää, onko kaikki taatusti tarpeen.
Lomituksessa työskentelee todella suuri määrä työntekijöitä, esimiehiä ja lomitusjohtajia. Jos tätä toimintoa järkevöitettäisiin (mieluummin lakkautettaisiin kokonaan, muualla maailmassa ei tällaista toimintaa tunneta ollenkaan!), niin työttömiä ei tulisi, sillä samat ihmiset saataisiin hoitamaan lapsia, vanhuksia ja sairaita ja jos pääpaino palkkauksessa olisi suorittavassa tasossa eli esim. osastoapulaisissa ja muissa avustajissa, työpaikkoja saataisiin ainakin kolminkertainen määrä.
Voi kunpa päättäjät oikeasti tarttuisivat tähän asiaan ja alkaisivat miettiä, onko jonkun yksityisyrittäjän eläinten hoito tärkeämpää kuin lasten, vanhusten tai sairaiden hoito. itse näen asian niin, että ihmiset ensin. Jos ryhtyy yrittäjäksi, pitää tiedostaa, että tulee erilaisia lomatarpeita, jolloin pitää saada korvaavaa työvoimaa ja siihen pitää osata varautua, kuten kaikki muutkin yrittäjät joutuvat tekemään.
Aikana ennen lomituspalveluita loma-aikojen työvoimantarve hoidettiin perheen sisäisesti ja naapuriyhteistyöllä. Miksei niin voitaisi toimia tänäänkin, kun koneet yhä suuremmassa määrin hoitavat raskaimmat työt (lypsyrobotit, lannanpoistokoneet, ruokinta-automaatit)?
