Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Salainen aperesepti  (Luettu 30148 kertaa)

arzyboy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4314
  • Autetaan miestä mäessä...
Vs: Salainen aperesepti
Eli ei tullut tyhmää tai turhaa kysymystä tällä kertaa :)

Sandels

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 435
  • Ilima aekojaan Iisalamesta
Vs: Salainen aperesepti
Eli ei tullut tyhmää tai turhaa kysymystä tällä kertaa :)

Ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä, on vaan tyhmiä kysyjiä... Olikos se Cartman kun sanoi noin ???

{o|o}

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 801
Vs: Salainen aperesepti
En omista lypsikkejä enkä apevaunua, mutta ihan yleissivistyksen vuoksi kysyn,
pystyykö nykyiset analyysimenetelmät luotettavasti määrittämään valmiin appeen ruokinnallisen arvon?

Eli apaetta pussiin ja maitoauton mukaan labraan. Tuloksesta näkisi, onko ape sitä mitä sen pitäisi suunnitelman ja laskelman mukaan olla.

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Salainen aperesepti
En omista lypsikkejä enkä apevaunua, mutta ihan yleissivistyksen vuoksi kysyn,
pystyykö nykyiset analyysimenetelmät luotettavasti määrittämään valmiin appeen ruokinnallisen arvon?

Eli apaetta pussiin ja maitoauton mukaan labraan. Tuloksesta näkisi, onko ape sitä mitä sen pitäisi suunnitelman ja laskelman mukaan olla.
Analyysi antaa eri arvon kuin mikä se on laskennallisesti, eteenkin energian suhteen.
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

jylperö

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1255
Vs: Salainen aperesepti
En omista lypsikkejä enkä apevaunua, mutta ihan yleissivistyksen vuoksi kysyn,
pystyykö nykyiset analyysimenetelmät luotettavasti määrittämään valmiin appeen ruokinnallisen arvon?

Eli apaetta pussiin ja maitoauton mukaan labraan. Tuloksesta näkisi, onko ape sitä mitä sen pitäisi suunnitelman ja laskelman mukaan olla.
Analyysi antaa eri arvon kuin mikä se on laskennallisesti, eteenkin energian suhteen.
Kumpi lienee oikea arvo?

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Salainen aperesepti
En omista lypsikkejä enkä apevaunua, mutta ihan yleissivistyksen vuoksi kysyn,
pystyykö nykyiset analyysimenetelmät luotettavasti määrittämään valmiin appeen ruokinnallisen arvon?

Eli apaetta pussiin ja maitoauton mukaan labraan. Tuloksesta näkisi, onko ape sitä mitä sen pitäisi suunnitelman ja laskelman mukaan olla.
Analyysi antaa eri arvon kuin mikä se on laskennallisesti, eteenkin energian suhteen.
Kumpi lienee oikea arvo?
Riippuu siitä keneltä kysyy. Mä en kommentoi asiaa
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

{o|o}

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 801
Vs: Salainen aperesepti
En omista lypsikkejä enkä apevaunua, mutta ihan yleissivistyksen vuoksi kysyn,
pystyykö nykyiset analyysimenetelmät luotettavasti määrittämään valmiin appeen ruokinnallisen arvon?

Eli apaetta pussiin ja maitoauton mukaan labraan. Tuloksesta näkisi, onko ape sitä mitä sen pitäisi suunnitelman ja laskelman mukaan olla.
Analyysi antaa eri arvon kuin mikä se on laskennallisesti, eteenkin energian suhteen.
Kumpi lienee oikea arvo?
Ei kai siitä ole epäselviyyttä, mikä on oikea arvo: lehmän tuotantovaste kyseiselle appeelle.  Mutta sitä ei siis kyetä luotettavasti määrittämään analyysillä?  Ei taida maailma olla vielä valmis  ;)

mah

  • Vieras
Vs: Salainen aperesepti
Tosin ei sitä laskennallisestikaan saa sen tarkemmaksi. Itse on tullut säännöllisen epäsäännöllisesti laitettua appeestakin näyte. Ei ole vaarmasti tarkka, mutta suuntaa antava. Joidenkin analyysien mukaan se suunnitelmakin tehdään. Ja "parhaimmillaan" pelkillä taulukkoarvoilla, jos ei analyyseihin luoteta, tai muuten ryhdytä. :-X

sjk

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1784
Vs: Salainen aperesepti


En tiedä tuleeko nyt tyhmä kysymys mutta parempi kuitenkin kysyä ::) Voiko kivennäiset rajoittaa tuotantoa vai näkyykö puutteet sairastumisena tms. oireina? Näin maalaisjärjellä ajatellen liian alhaisen kalsiumin määrän vois rajoittaa maitomäärää :-\

***Tottakai kivennäispuutteet rajoittaa maidontuotantoa joko suoraan tai välillisesti. Lypsykauden alussa kalsiumvaje näkyy pötsin vajaatoimintana, siksi kannattaakin seurailla poikineiden korvien lämpötilaa. Viileät korvat heijastavat oireita pötsin toiminnassa/kalsiumin aineenvaihdunnassa.

Natriumpuutos heijastuu selkeemmin maidontuotantoon, koska natriumia tarvitaan solutasolla nesteiden liikkumiseen. Säilörehuruokinnalla on yleensä kaliumia liikaa suhteessa natriumiin, joten tarvitaan suolalisää tilanteen tasapainottamiseen. Nämä oireet näkyvät ensimmäisenä lehmien nuollessa toisiaan, puuta yms. Tähän samaan kuvioon liittyy myös magnesium, jonka puute tulee yleensä alkukesän laitumilla sekä ykkössadon syötössä.

Noin se menee juu. Kivennäis- ja hivenaineruokintaa ei pidä laiminlyödä... määrien alitukset vähentävät tuotantoa (maitoa ja kasvua) ja joissakin tapauksissa ylitykset heikentävät imeytymistä.
Alitukset aiheuttaa suurimman imeytymisongelman,jonka voi korjata lisäämällä ongelmanaiheuttajanantoa.Pintaviileyteen ei sokeasti kannata uskoa,lehmä voi olla kuumeinen,jolloin ei pintaviileyttä esiinny,tällöin ei tavallisesti ole kyse pötsin ongelmasta tai jos on,niin kyse on kuolemaan johtavasta ongelmasta.Tämän takia syömättömyyttä ei saisi esiintyä ennen ja jälkeen poikimisen,mikään lisäaine ei korvaa syönnin korsirehun mukana tulleita ravinteita.

apemies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1699
Vs: Salainen aperesepti
Tosin ei sitä laskennallisestikaan saa sen tarkemmaksi. Itse on tullut säännöllisen epäsäännöllisesti laitettua appeestakin näyte. Ei ole vaarmasti tarkka, mutta suuntaa antava. Joidenkin analyysien mukaan se suunnitelmakin tehdään. Ja "parhaimmillaan" pelkillä taulukkoarvoilla, jos ei analyyseihin luoteta, tai muuten ryhdytä. :-X


***Täs kohtaa pitää muistaa, ettei tehdä asiasta liian vaikeaa. Lehmien ruokinnassa on niin paljon muuttuvia tekijöitä, ettei parhaatkaan suunnittelijat aina osu reseptissä täysin optimiin. Ja jos osuvatkin, niin esim. säilörehun kuiva-aineen muutokset muuttavat tilanteen nopeasti. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että aperuokkija on kiinnostunut lehmistä ja oppii tulkitsemaan ruokinnan muutokset. Aluksi pitää toki kysyä neuvoa mitä kannattaa muuttaa, mutta pikku hiljaa sitä oppia kertyy myös itselle. Ennenkaikkea ei kannata tehdä selkeestä asiasta liian vaikeaa...

apilas

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 23100
  • fendt parkissa
Vs: Salainen aperesepti
En omista lypsikkejä enkä apevaunua, mutta ihan yleissivistyksen vuoksi kysyn,
pystyykö nykyiset analyysimenetelmät luotettavasti määrittämään valmiin appeen ruokinnallisen arvon?

Eli apaetta pussiin ja maitoauton mukaan labraan. Tuloksesta näkisi, onko ape sitä mitä sen pitäisi suunnitelman ja laskelman mukaan olla.
Analyysi antaa eri arvon kuin mikä se on laskennallisesti, eteenkin energian suhteen.
Kumpi lienee oikea arvo?
Riippuu siitä keneltä kysyy. Mä en kommentoi asiaa

Ensin lasketaan sitten vedetään hatusta. :o
Miksi kaikki jotka ovat erimieltä kanssani ovat idiootteja?

Sirkku

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 182
Vs: Salainen aperesepti
Miten käytännössä seosrehun teko teillä tapahtuu? Onko paljon komponentteja eri puolilla pihaa ja lapiolla loput?  Kauan menee seoksen tekoon ja jakoon aikaa?

Eli vielä olisi mielenkiintoista nähdä niitä ihan selviä esimerkkejä, mitä, kuinka paljon ja miten?

mah

  • Vieras
Vs: Salainen aperesepti
Meillä on vaunu ja traktori, sekä kauha ja traktori. Tällä hetkellä appeen runkona säilörehu sekä papu/vehnä ja maissi, jotka ovat samassa siilossa. Lisäksi murskeviljaa, mäskiä ja ripsu rypsiä. Ja kivennäiset ja vitamiinit. Aikaa menee tekoon ja jakoon kolmisen varttia...  :-X

mah

  • Vieras
Vs: Salainen aperesepti
Tosin ei sitä laskennallisestikaan saa sen tarkemmaksi. Itse on tullut säännöllisen epäsäännöllisesti laitettua appeestakin näyte. Ei ole vaarmasti tarkka, mutta suuntaa antava. Joidenkin analyysien mukaan se suunnitelmakin tehdään. Ja "parhaimmillaan" pelkillä taulukkoarvoilla, jos ei analyyseihin luoteta, tai muuten ryhdytä. :-X


***Täs kohtaa pitää muistaa, ettei tehdä asiasta liian vaikeaa. Lehmien ruokinnassa on niin paljon muuttuvia tekijöitä, ettei parhaatkaan suunnittelijat aina osu reseptissä täysin optimiin. Ja jos osuvatkin, niin esim. säilörehun kuiva-aineen muutokset muuttavat tilanteen nopeasti. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että aperuokkija on kiinnostunut lehmistä ja oppii tulkitsemaan ruokinnan muutokset. Aluksi pitää toki kysyä neuvoa mitä kannattaa muuttaa, mutta pikku hiljaa sitä oppia kertyy myös itselle. Ennenkaikkea ei kannata tehdä selkeestä asiasta liian vaikeaa...
Olen samaa mieltä. :-X

arzyboy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4314
  • Autetaan miestä mäessä...
Vs: Salainen aperesepti
Traktorivetoinen 18 kuution vaunu löytyy ja jako suoraan lehmien eteen. Apesatsi tehdään kolmesta tai neljästä paalista - riippuen siitä kuinka kauan satsin pitää kestää. Neljän paalin satsi ei riitä ihan kahdeksi päiväksi joten välillä pitää tehdä siksi kolmesta paalista. Meillä sekoitus aloitetaan lastaamalla ensin paalit kyytiin. Kuivat (jos ja kun niitä on) ensin koska niillä on taipumus tulla yli vaunusta. Sitten paaleja saa lastata sitä mukaa kun ehtii. Kivennäiset, vitamiinit ym. säkkitavara laitetaan vaunuun kivennäisluukun kautta samalla kun sekoitetaan. Sitten meillä on kaksi pystysiiloa joissa on rapsirouhetta ja ohraa jauhettuna. Vaunu vaan ajetaan alle ja ruuvikuljettimella tiputetaan tavarat vaunuun ja ruuvit sammutetaan kun vaaka näyttää tarpeeksi kiloja. Sekoitan vielä samalla kun noita kuivia rehuja otetaan vaunuun. Siitä sitten vaan ajan appeen eläinten eteen ja jos mitään hämminkiä ei ole sattunut niin kolme varttia menee koko hommassa.

Kesällä tuli tehtyä ape yhdellä traktorilla, eli lastasin aluksi kaksi paalia kerralla ja sekoitin. Sitten vielä yksi paali sekaan ja homma jatkuu siitä eteen päin niin kuin äsken selostin. Oikeastaan olisi ehkä parempi ainakin paalien kanssa jos kuivat jakeet laittaisi aluksi vaunuun mutta tällä tavalla nyt on meillä tehty. Yksi syy on se että luukkujen välistä tulee aina hiukan tavaraa ja ei ole kovin kivaa kun pihalla on kasa jauhoja ym. möhnää. Muutenkin aperuokinnassa taitaa tulla enemmän sotkua, joten pihat olis hyvä olla helposti puhdistettavia. Tällä hetkellä haravalla tulee välillä siivottua pahimmat pois.

Mulla oli alusta asti selvää kun tehtiin uusi pihatto että ruokinta tehdään täysappeella ja vielä ei ole tarvinnut katua päätöstä. Maitoa varmastikin saisi enemmän täydennetyllä appeella. Eläinten terveys on ollut todella hyvä (ei yhtään halvausta tai ketoosia vuoteen) jamaito on tullut kustannustehokkaasti. Erillisruokinnalla tuli yritettyä eläimestä enemmän irti kuin oli kykyä ja se näkyi yleensä sairastumisena aika äkkiä. Samalla eväällä eläinten tuotoksessa on aivan järkyttävän isoja eroja ja silti kuntoluokat on olleet aivan sopivia. Ehkä pari on nyt loppulypsykaudella vähän pulskistunu. Liian laihoja ei mun mielestä ole, eli lehmä osaa kyllä syödä silloin kun on tarve.