Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Epäonnistunut metsäkauppa ja MHY:n osuus siinä  (Luettu 52713 kertaa)

vms1

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6759
  • Pitäisiköhän teksti edes joskus oikolukea.
Näissä myyntihommissa on tosiaan kolmenlaatuista kauppaa eli pystykauppa jonka yksikköhinta on vaikka 60. Sitten isännän hakkaama hankintapino joka voi olla ihan mitä sattuu jonka käypä arvo on ehkä myöskin 60 tien vieressä mutta sitten tämä mun mielestä oleva huijaus eli kun tekee yhdistyksen kanssa hankintakaupan ja ne tulee ihan ammattitaitoisin kuskein ja konein tekemään fiirman antamin mittoihin niin yhtiö ei anna tästä tien varresa olevasta pinosta kun ehkä 62 egeä. Kuitenkin he saa saman arvoista puuta kun pystykaupasta eli he tekevät käytnnössä voittoa joka kuutiolla. Kuitenkin kun hinta ei seuraa saatua hyötyä niin minä näen jonkun koijauksen tässä kohtaa.
Älä usko sitä mitä agrosta luet, mutta muista kertoa se naapurille.

Hyvä jos puoletkaan totta.

Maataloudella on mahdollisuus tulla miljonääriksi.............

jos on miljardööri aloittaessa.

erik

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1855
Näissä myyntihommissa on tosiaan kolmenlaatuista kauppaa eli pystykauppa jonka yksikköhinta on vaikka 60. Sitten isännän hakkaama hankintapino joka voi olla ihan mitä sattuu jonka käypä arvo on ehkä myöskin 60 tien vieressä mutta sitten tämä mun mielestä oleva huijaus eli kun tekee yhdistyksen kanssa hankintakaupan ja ne tulee ihan ammattitaitoisin kuskein ja konein tekemään fiirman antamin mittoihin niin yhtiö ei anna tästä tien varresa olevasta pinosta kun ehkä 62 egeä. Kuitenkin he saa saman arvoista puuta kun pystykaupasta eli he tekevät käytnnössä voittoa joka kuutiolla. Kuitenkin kun hinta ei seuraa saatua hyötyä niin minä näen jonkun koijauksen tässä kohtaa.

Se on voivoi.... Miks on pakko saada se mhy tekemään sen homman?

vms1

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6759
  • Pitäisiköhän teksti edes joskus oikolukea.
Näissä myyntihommissa on tosiaan kolmenlaatuista kauppaa eli pystykauppa jonka yksikköhinta on vaikka 60. Sitten isännän hakkaama hankintapino joka voi olla ihan mitä sattuu jonka käypä arvo on ehkä myöskin 60 tien vieressä mutta sitten tämä mun mielestä oleva huijaus eli kun tekee yhdistyksen kanssa hankintakaupan ja ne tulee ihan ammattitaitoisin kuskein ja konein tekemään fiirman antamin mittoihin niin yhtiö ei anna tästä tien varresa olevasta pinosta kun ehkä 62 egeä. Kuitenkin he saa saman arvoista puuta kun pystykaupasta eli he tekevät käytnnössä voittoa joka kuutiolla. Kuitenkin kun hinta ei seuraa saatua hyötyä niin minä näen jonkun koijauksen tässä kohtaa.

Se on voivoi.... Miks on pakko saada se mhy tekemään sen homman?

Jos ja kun korjuujälki on parempaa ja kalusto isännän mielestä soveltuvampaa. Itse olen kuitenkin tykästynyt tähän 30 metrin ajouraväliin ja haamu uriin ekassa harvennuksessa.
Älä usko sitä mitä agrosta luet, mutta muista kertoa se naapurille.

Hyvä jos puoletkaan totta.

Maataloudella on mahdollisuus tulla miljonääriksi.............

jos on miljardööri aloittaessa.

erik

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1855
Näissä myyntihommissa on tosiaan kolmenlaatuista kauppaa eli pystykauppa jonka yksikköhinta on vaikka 60. Sitten isännän hakkaama hankintapino joka voi olla ihan mitä sattuu jonka käypä arvo on ehkä myöskin 60 tien vieressä mutta sitten tämä mun mielestä oleva huijaus eli kun tekee yhdistyksen kanssa hankintakaupan ja ne tulee ihan ammattitaitoisin kuskein ja konein tekemään fiirman antamin mittoihin niin yhtiö ei anna tästä tien varresa olevasta pinosta kun ehkä 62 egeä. Kuitenkin he saa saman arvoista puuta kun pystykaupasta eli he tekevät käytnnössä voittoa joka kuutiolla. Kuitenkin kun hinta ei seuraa saatua hyötyä niin minä näen jonkun koijauksen tässä kohtaa.

Se on voivoi.... Miks on pakko saada se mhy tekemään sen homman?

Jos ja kun korjuujälki on parempaa ja kalusto isännän mielestä soveltuvampaa. Itse olen kuitenkin tykästynyt tähän 30 metrin ajouraväliin ja haamu uriin ekassa harvennuksessa.

Ja sit seuraavassa harvennuksessa uraväli onkin 15m.... Omaan jalkaan kusemista sanon minä.
Huonoin korjuujälki on muuten tähän mennessä ollu mhy:n tekemänä. Kävivät meil tekemäs ekan ja vikan kerran samalla reisulla.

Tiesitkö muuten kun teet puukaupan niin saat siihen ehtoihin kenet tahansa firman kuskeista tekemään.

vms1

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6759
  • Pitäisiköhän teksti edes joskus oikolukea.
Näissä myyntihommissa on tosiaan kolmenlaatuista kauppaa eli pystykauppa jonka yksikköhinta on vaikka 60. Sitten isännän hakkaama hankintapino joka voi olla ihan mitä sattuu jonka käypä arvo on ehkä myöskin 60 tien vieressä mutta sitten tämä mun mielestä oleva huijaus eli kun tekee yhdistyksen kanssa hankintakaupan ja ne tulee ihan ammattitaitoisin kuskein ja konein tekemään fiirman antamin mittoihin niin yhtiö ei anna tästä tien varresa olevasta pinosta kun ehkä 62 egeä. Kuitenkin he saa saman arvoista puuta kun pystykaupasta eli he tekevät käytnnössä voittoa joka kuutiolla. Kuitenkin kun hinta ei seuraa saatua hyötyä niin minä näen jonkun koijauksen tässä kohtaa.

Se on voivoi.... Miks on pakko saada se mhy tekemään sen homman?

Jos ja kun korjuujälki on parempaa ja kalusto isännän mielestä soveltuvampaa. Itse olen kuitenkin tykästynyt tähän 30 metrin ajouraväliin ja haamu uriin ekassa harvennuksessa.

Ja sit seuraavassa harvennuksessa uraväli onkin 15m.... Omaan jalkaan kusemista sanon minä.
Huonoin korjuujälki on muuten tähän mennessä ollu mhy:n tekemänä. Kävivät meil tekemäs ekan ja vikan kerran samalla reisulla.

Tiesitkö muuten kun teet puukaupan niin saat siihen ehtoihin kenet tahansa firman kuskeista tekemään.

Ei ekan harvennuksen hakkuilla ja ajourilla ole mitään merkitystä seuraaviin harvennuksiin. Silloin mettä jo hakataan niin harvaksi että ajourien paikalla ei ole mitään väliä. Muutenkin 20 vuodessa ehtii paikat muuttua niin että ajourat voi olla vaikka poikittain edellisiin.

En ole ehkä ollut tietoinen tuosta kuskien valintamahdollisuudesta mutta käytännössä se ei tunnu kauheasti toimivan. Itsellä enempi kokemusta groupista ja niillä kyllä alueurakoitsijat ja näiden kuskit hoitaa yleensä oman alueen jos ei joku nimenomaan kiellä ko kaveria tulemasta. Muutenkaan en pyri tekemään firmojen toimintaa vaikeaksi keksimällä tiettyjä vaatimuksia. Meilläpäin kuitenkin näyttetään tehtävän samalla kalustolla kaikki energiapuuharvennuksesta yli 400 kuutio/ hehtaari päätehakkuisiin.
Älä usko sitä mitä agrosta luet, mutta muista kertoa se naapurille.

Hyvä jos puoletkaan totta.

Maataloudella on mahdollisuus tulla miljonääriksi.............

jos on miljardööri aloittaessa.

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7092
Ei ekan harvennuksen hakkuilla ja ajourilla ole mitään merkitystä seuraaviin harvennuksiin. Silloin mettä jo hakataan niin harvaksi että ajourien paikalla ei ole mitään väliä. Muutenkin 20 vuodessa ehtii paikat muuttua niin että ajourat voi olla vaikka poikittain edellisiin.

En ole ehkä ollut tietoinen tuosta kuskien valintamahdollisuudesta mutta käytännössä se ei tunnu kauheasti toimivan.

 :o Kyllähän toinen harvennus menee juurikin noiden ekan korjuun jälkiä, kunhan urat on suunniteltu järkevästi.
Näillä nurkilla ojaväli määrää urien paikat, niiden välit ja ylipäänsä hakkuun toteutuksen. Luiskien kohdalta veto-ojien ylitykset, sarkaojat määrää sitten mihin tulee ajourat.
Pirullisesti kun paikoitellen ojaväli 30 metriä, ja ojien laidassahan se puu kasvaa. Toisaalta ensiharvennuksen kun tekee metsurityönä ja ajon traktorilla, pysyy urien leveys kohtuudessa ja toisessa harvennuksessa, ehkäpä koneella, voi uraa leventää ja hakata puita vahingoittamatta metsän viimeiseen tälliin ennen avohakkuuta. Uria 2 per sarka, onneksi puu kasvaa uran vieressäkin paremmin vaikka toinen harvennus myöhästyisikin joten kahden uran viemä kasvuala kompensoituu melkolailla :)

MHY:n konetta odottelen metsään, tekee parasta jälkeä näistä yleisistä toimijoista :)
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

junttieinari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4696
  • Savo savolaisille!
Näissä myyntihommissa on tosiaan kolmenlaatuista kauppaa eli pystykauppa jonka yksikköhinta on vaikka 60. Sitten isännän hakkaama hankintapino joka voi olla ihan mitä sattuu jonka käypä arvo on ehkä myöskin 60 tien vieressä mutta sitten tämä mun mielestä oleva huijaus eli kun tekee yhdistyksen kanssa hankintakaupan ja ne tulee ihan ammattitaitoisin kuskein ja konein tekemään fiirman antamin mittoihin niin yhtiö ei anna tästä tien varresa olevasta pinosta kun ehkä 62 egeä. Kuitenkin he saa saman arvoista puuta kun pystykaupasta eli he tekevät käytnnössä voittoa joka kuutiolla. Kuitenkin kun hinta ei seuraa saatua hyötyä niin minä näen jonkun koijauksen tässä kohtaa.

Se on voivoi.... Miks on pakko saada se mhy tekemään sen homman?

Jos ja kun korjuujälki on parempaa ja kalusto isännän mielestä soveltuvampaa. Itse olen kuitenkin tykästynyt tähän 30 metrin ajouraväliin ja haamu uriin ekassa harvennuksessa.

Ja sit seuraavassa harvennuksessa uraväli onkin 15m.... Omaan jalkaan kusemista sanon minä.
Huonoin korjuujälki on muuten tähän mennessä ollu mhy:n tekemänä. Kävivät meil tekemäs ekan ja vikan kerran samalla reisulla.

Tiesitkö muuten kun teet puukaupan niin saat siihen ehtoihin kenet tahansa firman kuskeista tekemään.


En ole ehkä ollut tietoinen tuosta kuskien valintamahdollisuudesta mutta käytännössä se ei tunnu kauheasti toimivan. Itsellä enempi kokemusta groupista ja niillä kyllä alueurakoitsijat ja näiden kuskit hoitaa yleensä oman alueen jos ei joku nimenomaan kiellä ko kaveria tulemasta. Muutenkaan en pyri tekemään firmojen toimintaa vaikeaksi keksimällä tiettyjä vaatimuksia. Meilläpäin kuitenkin näyttetään tehtävän samalla kalustolla kaikki energiapuuharvennuksesta yli 400 kuutio/ hehtaari päätehakkuisiin.

Harvennuskaupoissa yksi ostajan valintaan vaikuttava tekijä on nimeenomaan se hakkuun suorittaja. Hyvä urakoitsija tuo firmalle asiakkaita ja päinvastoin. Kerran on vaihdettu kesken leimikon hakkaajaa, kun työn laatu mätti, yhteisymmärryksessä metsäfirman kanssa.
"Jos fundamentalistien kanssa pystyisi keskustelemaan järkevästi, ei maailmassa olisi fundamentalisteja."
                                                       -Tuomas Holopainen-

T170

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 604



Tiesitkö muuten kun teet puukaupan niin saat siihen ehtoihin kenet tahansa firman kuskeista tekemään.
[/quote]

Tuo valitettavasti toimii vain teoriassa. Firmojen pitää saada tietty määrä puuta ja myös "huonommat" kuskit täytyy työllistää. Ja ne metsänomistajan kannalta huonot kuskit saattavat olla firmalle hyviä kuskeja. Kun järeää kuitua kertyy pinoon tykkää selluteollisuus kovasti paljon.
uliza Tambovskaja, 12
Gebäude C, Office 53
192007 Sankt - Petersburg
Russia

erik

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1855



Tiesitkö muuten kun teet puukaupan niin saat siihen ehtoihin kenet tahansa firman kuskeista tekemään.

Tuo valitettavasti toimii vain teoriassa. Firmojen pitää saada tietty määrä puuta ja myös "huonommat" kuskit täytyy työllistää. Ja ne metsänomistajan kannalta huonot kuskit saattavat olla firmalle hyviä kuskeja. Kun järeää kuitua kertyy pinoon tykkää selluteollisuus kovasti paljon.
[/quote]

Kyllä on se kuski saatu aina ketä on haluttu.
Nykykoneissa on sen verran kehittyneet aptit että ei siinä kuskilla ole enää kuin pieni osuus tukkisaantoon mutta sitäkin tärkeempää on hyvä korjuujälki harvennusmetsissä.

T170

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 604







Nykykoneissa on sen verran kehittyneet aptit että ei siinä kuskilla ole enää kuin pieni osuus tukkisaantoon
[/quote]

Tuosta olen erimieltä.
uliza Tambovskaja, 12
Gebäude C, Office 53
192007 Sankt - Petersburg
Russia

erik

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1855







Nykykoneissa on sen verran kehittyneet aptit että ei siinä kuskilla ole enää kuin pieni osuus tukkisaantoon

Tuosta olen erimieltä.
[/quote]

Vanhalla epecilläkin saa jo aika tarkkaan tukin talteen vaikka ei oo ees apteeraava kuhan mittoja on vaan riittävästi ja kuski ees vähän hereillä.

T170

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 604
Moottorisahalla ja metsurinmitallakin saa tukin tarkkaan talteen kunhan pituusmittoja on riittävästi ja ennenkaikkea halua saada tukki tarkkaan talteen.  ;D ;D
uliza Tambovskaja, 12
Gebäude C, Office 53
192007 Sankt - Petersburg
Russia

Pasi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2373
Moottorisahalla ja metsurinmitallakin saa tukin tarkkaan talteen kunhan pituusmittoja on riittävästi ja ennenkaikkea halua saada tukki tarkkaan talteen.  ;D ;D

Juuu... ei se koneesta tai menetelmästä ole kiinni, vaan tekijän halusta saada tukki talteen. Mutta onko tuossa edellä puhuttu ihan oikeasti tukkikelpoisesta rungonosasta vai vajaan neljän metrin keinutuolin jalaksista tai taiteellisesti näyttävistä, pienen lautasen kokoisista oksista vaikka puussa paksuutta riittäisikin....  ::)

Hervast

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 9944
  • Backpack rap crap, yap-yap yackety-yack
Silläkin on vaikutusta millainen menekki ja hinta tukilla sattuu olemaan. Kun varastot ovat täydempänä, niin sahalta helpommin annetaan kritiikkiä laadusta. Ja kuten tiedetään, niin paska valuu alaspäin ja motokuskiahan sitä loppupeleissä ripitetään "raakkien" teosta.

A hot blonde and a hot brunette, that was all the diversity we needed back in the 90's

T170

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 604
Silläkin on vaikutusta millainen menekki ja hinta tukilla sattuu olemaan. Kun varastot ovat täydempänä, niin sahalta helpommin annetaan kritiikkiä laadusta. Ja kuten tiedetään, niin paska valuu alaspäin ja motokuskiahan sitä loppupeleissä ripitetään "raakkien" teosta.

Näin se menee. Tuossa yksi tuttu alueurakoitsija, jolla pokkaa riittää, tarinoi että alkuunhan ne käyttivät aina sahalla katsomassa raakkitukkeja mutta kun tajusivat ettei sillä ole hitonkaan merkitystä, lopettivat.
uliza Tambovskaja, 12
Gebäude C, Office 53
192007 Sankt - Petersburg
Russia