Ajattelin asiaa kertomuksen perusteella että viestiketjun aloittajalla on käsitys millaiselta näyttää normaalisti kehittyny hieho ku niitä o punnittu säänöllisestikkin lisäksi hiehot syö kivennäistä, niin oletuksena olisi silloin että hiehot saa kivennäisiä ja vitamiineja edes minimitarpeen. Edelleen ongelmana pidän sonnia myös eka vuoden hf.... Jokainen jolla on emoja tietää että sonni voi esim särkeä sorkan niin että ei pysty hypäämään mutta menee muutamassa viikossa ohi ja hypää sitten (siittä tauko). Siitä limusiinista.... En oo mikään limusiinin vihaaja... Kasvatan itsekkin ko rotua. Tiedän monta tapausta jossa nimen omaan li sonnin kans on ollu ongelmia. Ei vaan ole sattunu muiden rotujen kohdalla yhtä ylesesti.. Ja niin tottakai jokaisesta rodusta löytyy yksilöitä jolla ei oo kykyä tiineyttää... Sana on vapaa

Minä olen kuullut, tämä on vain "kuulopuhetta", niiltä joilla on limuja ja herefordeja, että herefordi olisi "tehokkaampi" astuja, isoissa karjoissa hoitaa homman nopeammin, eli saa kaikki tiineiksi nopeammin, limu on sellanen "ranskalainen herrasmies" että leipoo yhtä lehmää pitempään, eikä silloin kun yhteen keskittyy välitä muista eikä niiden kiimoista 

Mites selvisikö hiehojen tiinehtymis ongelma?

Tulokset tul torstaina, evira ei löytännä mittään, 8 eri asiaa tutkivat...

Jäljellä on äkkiseltään kivennäistasapainohäiriö tms, ja toki toi sonni...


Kolleegoja mitä on tullut jututettua, eritasoisia tiineysongelmia on ollut itsekullakin, mutta ongelma on ollut enemmänkin tasaisesti koko karjassa, ei yksittäisissä sonneissa.

Mikä on raadin mielestä hf/ab hieholle sopiva vuodenpaino ja entäs astutuspaino... Mikä on pienin vuodenpaino mikä on varma tiineytyjä, kumpi parempi liian pieni vai liian iso??

Huomio sinänsä  tuo että kesällä syntyneitä on ollu meillä kaikki limpparit... Puuhapete and friends voi kerhossaan pistää pikkasen kalluppia pystyyn onko kesäsyntyneistä tullut enemmän rekkulia kuin normi kevät syntyneistä. Tai sitten se jos rotu ei pysty kunnolla töihin esim. ennen 2,5 vuotta asiaa tulis selvittää ja olla avoin. Tai sitten se että jos tietyissä suvuissa tai karjoissa on ongelmia jalkojen tai tiineytymiskyvyn kanssa teillä on se tieto, toimikaa sen mukaisesti.

Kolleegoja mitä on tullut jututettua, eritasoisia tiineysongelmia on ollut itsekullakin, mutta ongelma on ollut enemmänkin tasaisesti koko karjassa, ei yksittäisissä sonneissa.

Huomio sinänsä  tuo että kesällä syntyneitä on ollu meillä kaikki limpparit... Puuhapete and friends voi kerhossaan pistää pikkasen kalluppia pystyyn onko kesäsyntyneistä tullut enemmän rekkulia kuin normi kevät syntyneistä. Tai sitten se jos rotu ei pysty kunnolla töihin esim. ennen 2,5 vuotta asiaa tulis selvittää ja olla avoin. Tai sitten se että jos tietyissä suvuissa tai karjoissa on ongelmia jalkojen tai tiineytymiskyvyn kanssa teillä on se tieto, toimikaa sen mukaisesti.

Meillä kun kivennäisongelman kanssa painittiin, ensioireet oli hiehoilla. Seuraavana vuonna vanhemmat lehmätkin ja sitten oltiinkin suossa...

Meidän astujasonnit on syntyneet keväällä, kesällä, syksyllä ja talvella - ei niissä sen vuoksi eroja ole ollut.

Viimeisimpien astujasonnien iät (kuukausia) meillä astutukseen laitettaessa (uusimmat viimeksi):25, 22, 14, 26, 14, 18, 15, 16 ja 18. Kaikki laitettu heti isoille lehmille eikä halua tai kykyä ole puuttunut, ikä ei siis ole libido-ongelma. Tuo 2,5 vuoden ikä (30 kk) on joku hevosmiesten juttu, meillä ei koskaan ole ollut niin vanhaa työuraansa aloittavaa.

FABAn emoneuvojat tekee rakennearvosteluja useilla tiloilla, heilläkään ei kuulemma ole tarpeeksi tietoaineistoa johtopäätösten tekemiseen edes yleisellä tasolla. Huonosti tiinehtiviä linjoja tuskin kukaan itsellään pitää (idealismia?). Investointitukien aikaan jotkut piti vanhoja korkean jalostusarvon lehmiä karjoissaan tyhjänä elossa ja saivat siten tilan keskiarvoa nostettua. Kierresorkka ei välttämättä näy kuin vasta sukupolven yli, jne... Kaikissa karjoissa on jokin kehittämiskohde, kysy sitä niin voit ehkä nähdä jotakin. Sonnia etsiessä on varmaan parempi itse katsoa sonnia, sen emoa ja isää ja jos vielä näkis sisaria niin olis paremmin perillä. Sonnin isän libido selviää lähtökarjan eläinlistoja lukemalla. Epälooginen tauko poikimissa on merkki jostakin. Uudistushieho pitäis aina valita siitä joukosta joka on syntynyt poikimakauden ensimmäisen 3 viikon aikana.

Tiinehtivyys on mielestäni ensisijaisesti ruokinnallinen ongelma (omistajan vastuulla), vammautumiset yms ovat poikkeuksia tähän sääntöön.

Siitoseläinten liian nopea kasvu (voimakas ruokinta) voi vaikuttaa negatiivisesti eläinten jalkoihin (asento, kestävyys). Eli jos kasvattaja tavoittelee kovia vuoden painoja myytäville eläimille tai omille uudistushiehoille (tuleville sonninemille) voi kuisauksena olla ruokkia elämiä liian voimakkaalla seoksella. Tällöin eläimen eliniän odote on minusta pienempi, koska sille todennäiköisesti tulee ongelmia jalkojen kanssa aiemmin kuin hiukan hitaammin kasvaneella.

Liian hyvässä kuntoluokassa oleva sonni voi olla hiukan laiska hyppääjä ja onhan se selvää ettei ylipainosta ole kellekään hyötyä. Sonnin jalat joutuvat kovemmalle, samoin alla oleva hieho. Alira***** eläinkään ei tiineytä/tiinehdy kunnolla, koska lisääntyminen ei ole elintärkeä toiminto luonnossa, vaan eläin odottaa kuntoluokan nousua ja pystyy lisääntymään vasta sitten.

Sonnia ostaessa kannattaa katsoa emän eläinkortista kohta poikimiset. Jos emä on poikinut säännöllisesti, se on hedelmällisesti hyvä eläin. En muista periymisastetta, mutta joka tapauksessa on todennäköisempää, että tällaisen eläimen perillinen on hedelmällisempi kuin sellaisen perillinen, joka poikii milloin sattuu eli jätättää.
Nuorelta eläimeltä et pysty välttämättä näkemään mahdollista kierresorkkaa. Jos emällä tai isällä on perinnöllinen kierresorkka, ei sellaisen perillistä kannata ostaa siitossonniksi. Joskus kierresorkka on ulkoisen tekijän aiheuttama ja se ei tietenkään periydy ja usein sen saa poistettua sorkkahoidolla.

Kierresorkka elukoita ei jalostuseläimiksi,ei etenkään sonnin tarvitse olla.Maitopuolella faba teki aikoinaan päätöksen,kierresorkka ei ole sonneilla karsittava ominaisuus,tämän päätöksen jäljet näkyy tiloilla vieläkin,aikaa on kulunut se 20vuotta.Periytyy aina,mutta joskus voi vasikka olla oireeton,mutta tämän vasikan jälkeläiset ja siitä eteenpäin taas ei välttämättä ole.

Kuulostaa varmaan jankkuttamiselta mutta olen edelleen sitä mieltä että vika on sonnissa syystä tai toisesta ja riippumatta siitä minkä rotuinen se sonni on vaikka haelantti. Jos kerran hiehot on kiimassa säänöllisesti ennen astutuskautta niin kyllä se sonnissa on se vika... Meillä puhtaat Hf hiehot painaa vuosikkaana 360kg ylöspäin. Yleensä jalostukseen jäävät hiehot painaa yli 400/1v. Hiehothan tulee yleensä ensimmäisen kerran kiimaan kun niitten elopaino on  n.1/2 aikuispainosta. Meillä hieho poikii eka kerran kun se täyttää 2v.

Meillä on lypsyrotuisten hiehojen seassa sonni. Ja viime vuosi oli synkkääkin synkempi, vain murto-osa hiehoista tiinehtyi. Syitä haettiin schmallenbergistä ja kivennäisistä, mutta suurin syyllinen taisi kumminkin olla sonni. Sonneista karsittiin kaikki pois. Ostettiin toiselta tilalta uusi, vähän reilun vuoden  ikäinen aussi ja nyt on aika hiljaista. Likaisia selkiä näkyi ensimmäisten kuukausien aikana melkein joka aamu, mutta nyt on hiehot pysyneet puhtaina. Lehmätkin mitkä on sillä käytetty ovat olleet kiimattomia.
Aikaisemminkin meillä meni sonni ihan yllättäin kyvyttömäksi ja tuli lähtö teurastamolle. Siellä paljastui sonnilla virtsarakon tulehdus, eli muuten oireeton, mutta hyppännyt ei. On kuulemma kivulias sonnille ja siksi lopettaa hyppäämisen. onhan se sonnin uusiminen kallista ja työlästäkin, mutta keljuttaa ne tyhjät hiehotkin.

Voiko kuumalla kesällä olla vaikutusta noihin tiinehtymisiin eli sonnin hyppykuntoon. Yksi emolehmätilallinen oli huomannu, että ei sonni hypänny niin hanakasti kuumalla, mutta kun ilmat viileni, niin jo alko taas tomia. Tää on kyl vähän hassu ajatus.

Voiko kuumalla kesällä olla vaikutusta noihin tiinehtymisiin eli sonnin hyppykuntoon. Yksi emolehmätilallinen oli huomannu, että ei sonni hypänny niin hanakasti kuumalla, mutta kun ilmat viileni, niin jo alko taas tomia. Tää on kyl vähän hassu ajatus.

Ei tuo ole hassu ajatus. Ero on ihan sama kuin se että itse köyrisi saunassa, ei viitti välttämättä 

...että vika on sonnissa syystä tai toisesta ja riippumatta siitä minkä rotuinen se sonni on vaikka haelantti. ...

Ei mahdoton ajatus. Jos vika sonnissa, kyseessä lienee hormoonihäiriö (perinnöllinen?), ruokinnasta johtuva puutos tai vamma.

Tässä linkki artikkeliin, jossa kuvattu hormoonihäiriöiden vaikutusta sonnin ulkoiseen olemukseen.
http://www.bovineengineering.com/NL_fertile_bull.html

Se että sonni pitää välillä taukoa, lienee viittaus vammaan.

Sonnille voi tulla työuupumuskin, jos on liikaa astuttavia. Nuorelle sonnille enintään elinkuukausien verran astuttavia, mikäli halutaan tiivis poikimakausi.

Joissakin tilanteissa voi vanhempi (kookkaampi) lehmä ottaa pikkusonnin paikan ja "astua" ja vahtia kiimassa olevaa, jolloin pikkusonni pääsee vasta jälkilöylyille ja tulos on tietty sen mukainen. Tällaista lehmää voi myös käyttää hyödyksi. Alkutalvesta siemennettiin viisi hiehoa tällaisen lehmän merkkauksista. Oli kiimantarkkailu helppoa.

Palataanpahan aiheeseen sen verran, että jätettii  tuo sonni siis astumaan edelleen, tehtiin tänään tarkastus, 3 tiinettä löytyi 8 mahdollisesta....

Onkos raatilaisilla kokemusta tai näkemystä, mitä ylilihavuus vaikuttaa hiehon tiinehtymiseen? Itellä vaan se tilanne, että mulla 35 hiehoa tossa joiden astutusta lykkään vuodella ihan ton uuden eläinyksikkövaatimuksen takia ja tietty melkoisella todennäköisyydellä ainakin osa noista joutuu ylikuntoon kun yhtenä ryhmänä ovat.

Onkos raatilaisilla kokemusta tai näkemystä, mitä ylilihavuus vaikuttaa hiehon tiinehtymiseen? Itellä vaan se tilanne, että mulla 35 hiehoa tossa joiden astutusta lykkään vuodella ihan ton uuden eläinyksikkövaatimuksen takia ja tietty melkoisella todennäköisyydellä ainakin osa noista joutuu ylikuntoon kun yhtenä ryhmänä ovat.

Ei juuri varttia enempää mennyt siitä että valitit siitä miten sinut leimataan näennäisviljelijäksi siihen että todistat sellainen olevasi