Jotenkin on itse vaikea kuvitella että  jossain päin suomea saisi maitoa tuotettua halvemmalla kuin muualla jos managementti on samalla tasolla. kuitenkin en tykkää huudella asiasta koska epäilen että kun puntit tasataan laskeutuu kaikki muutkin sen kurjimman tasolle.

Noista maisseista sun muista niin näyttäähän ne kasvavan. Sen minkä kuitenkinolen oppinut nniin tärkeintä on olla kesän mittan hereillä ja ajoissa herätä rehuvajaukseen. viimeistään jussina pitää tietää/ arvioida että riittääkö rehu seuraavaan kesäänn ja toimia sen mukaan. Kavereita kannattaa huonona vuonna olla paljon koska jossain rehu kasvaa ja rekka sitä tarvittaessa kuljettaa.

Etelässä keväällä on oras jo pitkää kun taasen samaan aikaan pohjoisessa alotellaan peltohommia.
Pakkaa etelän viljelijöiltä unohtua kesän pituuden suuri ero.
Sen takia on eri tukitasot,ne perusteet löytyvät eu kanssa tehdystä sopimuksesta jossa lämpökäyrät ovat hyvin selvästi näkyvissä.

 Käyrät kyllä näkyvät,mutta nuorempana tuli ajeltua töissä pohjois.savossa,siellä toukoaikana jo rinteillä oraat viheriöivät vaikka etelämpänä ei vielä voinut ajatellakaan pellolle menemistä..

Ei maissin viljely ole enää mitään propellipäiden touhuja. Ainakin Pälkäneellä on useamman tilan keskittymä ja Loukasten kartanossa on maissia viljelty ja yli kaksikymmentä vuotta. Viime vuosina tulleet uudet aikaisemmat lajikkeet on tuonut selvästi lisää viljelyvarmuutta. Huonoimpinakin vuosina maissisato yltää nurmen tasolle.

Mutta silti aika moni on kokeillut ja kokeiluksi se on jäänyt. Tiedätkö muuten paljonko hyvä maissisato vaatii lannoitusta ja miten hyvin ympäristötuen ehdot sellaisen lannoituksen sallivat? Minä en tiedä, mutta aika laittoman suurista lannoituksista olen kuullut.

Lainaus käyttäjältä: SAS - 05.10.13 - klo:19:30

Etelässä keväällä on oras jo pitkää kun taasen samaan aikaan pohjoisessa alotellaan peltohommia.
Pakkaa etelän viljelijöiltä unohtua kesän pituuden suuri ero.
Sen takia on eri tukitasot,ne perusteet löytyvät eu kanssa tehdystä sopimuksesta jossa lämpökäyrät ovat hyvin selvästi näkyvissä.

 Käyrät kyllä näkyvät,mutta nuorempana tuli ajeltua töissä pohjois.savossa,siellä toukoaikana jo rinteillä oraat viheriöivät vaikka etelämpänä ei vielä voinut ajatellakaan pellolle menemistä..

Kuinkapaljon oraiden aikaisuus korreloi maidon tuotantokustannusten kanssa?
Täälläpäin nurmisadon määrän minimitekijä on vesi, ei lämpö.

Etelän aikaisempi kevät ei vaikuta siis nurmisadon määrään? Jaa mä kun kuvittelin että kolmen sadon kanssa ois helpompaa kun 1stä pääsee aiemmin tekemään..

Kuinkapaljon oraiden aikaisuus korreloi maidon tuotantokustannusten kanssa?
Täälläpäin nurmisadon määrän minimitekijä on vesi, ei lämpö.
[/quote]

  Eiköhän se nurmikin herää niillä lämpimillä rinteillä yhtä hyvin kuin se muukin kasvusto..
  Tuosta kuivuudesta,,harva kukkamultanurmen kasvattaja osaa kuvitella salpausselän eteläpuolen tilannetta kun useimpina vuosina timoteikin tekee tähkää kymmensenttiseen korteen juhannusviikolla ,ja ekasadon jälkeen sänki paistaa kuukauden valkoisena...

Kyllä se vaan on jännää, kun fasepuukia lukee, että ihan aina vaan ja joka vuosi, rehua tehdään aiemmin jossakin muualla päin suomea ennen, kuin täällä autauaaksitekevässä etelän a-b alueen rajalla. Ja ihan sama tuntuis pätevän myös viljanviljelyyn. Aivan pohjoisinta suomea, tarkoittaen tornionjokilaaksoa, lukuun ottamatta, hommia paiskitaan ihan samaan tahtiin, tai käännetyssä järjestyksessä tukialueiden kirjaimien aakkosjärjestykseen nähden!

Paljonko pohjoisempi valoisa päivä, eli yötön yö asiaan vaikuttaa?? Siellä kun ei kesällä tarvitse valojakaan päällä pitää! Prkl, kaikki siellä on paremmin ja siitä vielä niille maksetaan lisähintaa!

Etelässä keväällä on oras jo pitkää kun taasen samaan aikaan pohjoisessa alotellaan peltohommia.
Pakkaa etelän viljelijöiltä unohtua kesän pituuden suuri ero.
Sen takia on eri tukitasot,ne perusteet löytyvät eu kanssa tehdystä sopimuksesta jossa lämpökäyrät ovat hyvin selvästi näkyvissä.

Kesän pituus:
Sodankylässä 4kk. Jokioisilla 4,5kk. Tuorein tieto sassille.

Maissi kasvaa kyllä Suomessakin. Ylemmäksi maata mennessä satoa rajoittaa päivän liiallinen pituus. Halla voi sadon kyllä nollata. Maissia on "kokeiltu" useina vuosina myös etelä-karjalassa ja savossakin.

Lainaus käyttäjältä: Koeman - 05.10.13 - klo:21:22

Ei maissin viljely ole enää mitään propellipäiden touhuja. Ainakin Pälkäneellä on useamman tilan keskittymä ja Loukasten kartanossa on maissia viljelty ja yli kaksikymmentä vuotta. Viime vuosina tulleet uudet aikaisemmat lajikkeet on tuonut selvästi lisää viljelyvarmuutta. Huonoimpinakin vuosina maissisato yltää nurmen tasolle.

Mutta silti aika moni on kokeillut ja kokeiluksi se on jäänyt. Tiedätkö muuten paljonko hyvä maissisato vaatii lannoitusta ja miten hyvin ympäristötuen ehdot sellaisen lannoituksen sallivat? Minä en tiedä, mutta aika laittoman suurista lannoituksista olen kuullut.

Mitä tässä on tullu seurattua maissin viljelyä seurattua, väittäisin ettei kannata olla kateellinen.  rehuarvot vastaa myöhään tehtyä säilörehua, massaa tulee ja kuraa siiloon, viime vuonna kuulemma 5 tonnia ka/ha. kokoviljasäilörehulla pääsee varmasti samoihin mj satoihin keskimäärin. sitä ne briteissäkin viljelee maissin sijasta.

Tuotantokustannuksiin vaikutaa varmasti b-c3 enemmän tilusrakenne ja oma johtotaito kuin tukialue. esim shrekin tapauksessa hyvällä suunnittelulla ja hyvällä tilusrakenteella tehdään erittäin halpaa rehua lapissa asti

Maissi kasvaa kyllä Suomessakin. Ylemmäksi maata mennessä satoa rajoittaa päivän liiallinen pituus. Halla voi sadon kyllä nollata. Maissia on "kokeiltu" useina vuosina myös etelä-karjalassa ja savossakin.

Parikkalassa ja Jalasjärvellä oli hyvää maissia viime vuonna. Nilsiässä joskus 15 vuotta sitten. Mutta... ei tuo viljely ole kovin edullista, joten miksi tätä asiaa edes viitsitään jauhaa 

Parhaat Savon säilörehusadot olivat tänä vuonna 12 000 kgka/ha. Luulisi riittävän 

Täälläpäin yksi 300 lehmän tila kokeili muutama vuosi sitten maissia ,mutta isäntä sanoi että vettä saa helpommin hanasta.
  Virossa laittoivat olkea puolet sekaan siiloon ajettaessa..

Parhaat Savon säilörehusadot olivat tänä vuonna 12 000 kgka/ha. Luulisi riittävän 

Ja AB-lounaassa maksimit about puolet siitä kun vettä ei vaan tullut.

Kuinkapaljon oraiden aikaisuus korreloi maidon tuotantokustannusten kanssa?
Täälläpäin nurmisadon määrän minimitekijä on vesi, ei lämpö.

  Eiköhän se nurmikin herää niillä lämpimillä rinteillä yhtä hyvin kuin se muukin kasvusto..
  Tuosta kuivuudesta,,harva kukkamultanurmen kasvattaja osaa kuvitella salpausselän eteläpuolen tilannetta kun useimpina vuosina timoteikin tekee tähkää kymmensenttiseen korteen juhannusviikolla ,ja ekasadon jälkeen sänki paistaa kuukauden valkoisena...
[/quote]Kannattaako sellaisilla alueilla koittaakkaan pitää lehmiä jossa ei nurmi menesty
Ajakaa vaikka taksia