Niin kauan kun heinäkuulle riittää lammaslaumaa ostamaan apulantoja "halvimmalla hintaportaalla", ei tarvi hintojenlaskua odotella.
En näe "heinäkuun lammaslaumaa" suurimpana ongelmana hinnanmuodostuksen suhteen. Suurin ongelma on se että myyjä tietää että ostajat tulevat ostoksille joka tapauksessa ennen toukokuun alkua.
Kyllähän se näin on. Lannoitteiden kysynnässä ei juuri ole hintajoustoa. Osittain tietysti siksi, että niitä on pakko ostaa, mutta se ei ole koko kuva. Viljelijöissä on liian paljon harrastajia, ts. niitä, jotka vaikka maksavat siitä, että saavat tehdä tätä ihanaa työtä. Ihan sama, mitä lannoitteet maksavat, mikä on viljan hinta, paljonko polttoaine maksaa (puhumattakaan pellon vuokrahinnoista)... aina pitää päästä kylvämään ja suuria satoja ottamaan.
Vaikka kalkulaattori näyttäisi, että viherlannoitusnurmi jättää enemmän viivan alle, niin ei kun ohraa, kauraa, vehnää, rypsiä...
Ja kun lannoitetta ostetaan, niin ostetaan sitten sitä kalleinta. No sitähän me on aina ennenkin...
Jaran näkökulmasta ei ole mitään mieltä myydä halvemmalla kuin sillä hinnalla, joka jättää eniten viivan alle. Jos firmalla on 90%:n markkinaosuus, se voi hyvin nostaa hintaa 20 %, jos kysyntä ei laske kuin 2%. Hemmilän Tero on sen verran agraari itsekin, että tietää tämän suomalaisen viljelijän sielunmaiseman. Välillä aamuyöstä omaatuntoa hetken kolkuttaa, mutta yömyssy tulospalkalla ostetusta XO-pullosta, niin tulevathan ne vaaleanpunaiset unet sieltä taas.
Juu ja samat kaverit haukkuu luomumiehet ja mullimiehet hömppäheinänkasvattajiksi ja maailma ei pelastu, jos joka hehtaarilta ei tuu vähintään viittä tonnia tai ainakaan jos joka hehtaarille ei oo kaadettu maksimaalista määrää panoksia pellon laadusta huolimatta 
Ps viikinkilaivan tuotteita en oo ikinä ostanu ja säästö vuositasolla yhdistettynä luomutukeen toistasataatuhatta euroa joka vuosi nykyisin 
Ei ne kuule samoja ole. Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.
Hömppäheinää ja luomua harjoitetaan ja pitää harjoittaa siinä missä muutakin viljelyä eli silloin, kun se näyttää omalla kohdalla tuottavan opitimaalisen taloudellisen tuloksen. Siinä ei ole mitään pahaa, päin vastoin. Jos sillä tavoin pääsee parempaan kokonaisansioon, tuntiansion tai muuhun parempaan tulokseen, niin juuri niin pitääkin tehdä, jos lähdetään siitä, että maatila on yritys eikä mikään puuhamaa.
Tosin suon senkin, jos joku harrastaa luomua ideologisista syistä, kunhan ei saarnaa oppiaan ainoana oikeana tapana viljellä. Mitään tieteellistä näyttöä ei ole luomuviljelyn kokonaisvaltaisesta ympäristöystävällisyydestä tai tuotteiden paremmasta mausta tai turvallisuudesta vallitsevaan viljelyn valtavirtaan verrattuna. Mutta jos kuluttaja haluaa ostaa luomua ja maksaa siitä, niin totta munassa sille pitää jonkun sitä tarjota!
Luomuviljely on vähän kuin YYA-kauden idänpolitiikka. Se pitää antaa niiden tehtäväksi, jotka eivät usko aatteeseen. Suomen poliittinen ja taloudellinen johto leikki tätä ystävyys, yhteistyö ja avunanto –leikkiä, koska itänaapurissa sille oli 200 000 000 asukkaan markkinat. Valitettavasti kaikki eivät tajunneet, mistä on kyse. Pienehkö vasemmistointellektuellien ja sisällissodan taisteluhautoihin unohtuneiden joukko kuvitteli, että Neuvostoliitto oikeasti edusti jotain hyvää, kaunista, ympäristöystävällistä ja terveellistä, jonka puolesta piti saarnata ja taistella ja jota piti ammentaa haluttomienkin lautaselle, tarvittaessa vaikka väkisin.
Aina siloin tällöin esiintyy näitä höperehtijöitä, jotka puhuvat, että koko Suomi luomuun tai että tavoitteena on saada yli puolet kaikesta tuotannosta luomuun vuoteen xxxx mennessä. Mitä siitäkin seuraisi? Luomu lakkaisi olemasta erikoistuotantoa, sillä se muodostaisi nyt uuden viljelystandardin. Standardituotteesta maksetaan standardituotteen hinta. Mitään luomulisää ei enää olisi. Nykyinen standardituotanto taas muuttuisi ruputuotannoksi, jonka haluttavuus ja hintataso olisivat samaa luokkaa kuin jos nyt kauppaan ilmestyisi maitopurkki, jossa lukisi "tuotettu muuntogeenisellä rehulla, lehmien tuotoksen lisäykseen käytetty keinotekoisia kasvuhormoneja, lehmät pidetty kytkettyinä sisällä ympäri vuoden."
Ajatus mahdollisimman suurista sadoista maatalouden tärkeimpänä tavoitteena tai joka pellon viljeltynä pitämisestä on samanlaista ideologian sävyttämää harrastamista kuin joidenkin risuparta-aktivistien luomuviljelykin. Kukin saa tietysti harrastaa rahoillaan, mitä lystää, mutta toki tämä satojen tavoittelu tuottojen sijaan on luomuviljelyä hieman haitallisempaa muulle maatalouselinkeinolle, koska se tuottaa ylimääräistä ja tarpeetonta bulkkia markkinoille hintatasoa alentamaan, kun taas luomun vaikutus on juuri päinvastainen.
