Homemyrkkyjen esiintyminen viljoissa menee käsi kädessä tautiaineiden kehityksen kanssa. Strobiluriinien tultua don juan pääsi irti ... niitä on rapakon takana mitattu 80-luvun lopulta ja noista käppyröistä näkee...
Mainitsit tutkimuksista; luin muutaman paperin aiheesta, ja näyttää siltä, että Fusarium-sienistä on tullut rotu, joka tuottaa enemmän DON aineita kuin perinteisempi fusarium. Siirtymä vaarattomammista Fusarium-sieniroduista tähän vaaralliseen genotyyppiin on ollut nopea. Tämä siirtymä on joko säistä tai muusta valintapaineesta johtuvaa. Fusarium sienen tartunta tapahtuu kukkimisen aikaan, seuraavat 36 tuntia ovat olennaiset: Pävälämpötila yli 25 astetta ja korkea suhteellinen ilmankosteus tai sade varmistavat tarttumisen. Siksi Proline on ruiskutettava tähkän tullessa esille. Kylvösiemen vie Fusariumia eteenpäin, tiukalla painon ja koon mukaisella lajittelulla on kuulemma suurempi merkitys kuin peittauksella, koska peittaus saattaa parantaa tartunnan saaneiden siementen itävyyttä. Pakkaskäsittely kuulemma saattaisi vähentää Fusarium tartunnan saaneiden siementen itävyyttä, eli puhaltaa siiloon talvella pakkasilmaa ? Kasvinjätteistä ei ole selvää näyttöä, koska polttaminen ei ole vaikuttanut suorakylvöympäristöissä. Kyntämisen poisjäänti syynä ei ole todistettu, koska tautiongelma havaittiin laajasti vasta 1990-luvulta lähtien, ja suorakylvö oli ollut jo vuosikymmeniä aikaisemmin käytössä pääasiallisena viljelykeinona Pohjois-Amerikassa. Viljelykierto manitaan hyvänä Fusarium-torjuntakeinona.
Tutkimuksissa on korostettu eri lajikkeiden merkittävää kestävyyseroa. Kai nämä kasitonnarilajikkeet sittenkin saattavat sisältää jonkin epätäydellisyyden ?
-SS-