Lainaus käyttäjältä: vms1 - 07.09.13 - klo:14:46

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 07.09.13 - klo:14:21

Siis tää päistetie.
En ymmärrä logiikkaa jonka mukaan on järkevämpää tehdä jokin sorapäiste missä ei kasva mitään. Kyllä se mun mielestä on järkevämpää kasvattaa edes jotain siellä päisteessä kuin ei mitään.

Tuollaisia teitä tehdään joillekkin sarkapelloille joiden takana on lisää peltoa, mekin teetettiin pari vuotta sitten.

En myöskään ymmärrä että mistä taijot ne maat sinne pellon viereen jos tiet tulee vanhan pellon jatkoksi. Täälläpäin peltojen reunat rajoittuvat omien maiden rajalle, lampeen tai tiehen.

Nää on siis kyllä tapaus ja paikka kohtaisia mutta ideana siis jonkinnäköinen versio jossa pellon ympäri yritettäisi tehdä urat missä koneet kulkis päisteissä ja veisi painavat kuormat pellolle. Helpoissa tapauksissa pellon laidalta löytyy kivennäismaata mihin ko penkkatien voi rakentaa. Kuitenkin ideana on se  että ajolinjojen ja tekniikan avustuksella saataisi ajolinjat siten että ikinä ei keskellä peltoa tai päistealueella käännyttäisi vaan aina kuljettaisi suoraan pellon poikki ja sitten vasta käännyttäisi sille kantavalle alustalle joka kiertäisi pellon. Ajatus tulee siinä että isoilla koneilla kun on toimittu niin 20 metrin matkalla päisteissä on nähtävissä huomattavia kasvutappioita kun tämä pellon osa tallataan pilalle.

Voe vattu....tekniikan ja ajolinjojen avulla.....  alat kuulostamaan ihan yheltä mun tutulta....   Voiko maanilveileminen enää vaikeemmaksi muuttua. Ja se muoveja polttava lämpölaitos.....

Eihän tää nyt mikään ihmeellinen asia. Oletetaan skännälle pelto joka esimerkiksi viime syksynä oli hieman pehmeä. No skännä lähti sitten tappuroimaan sitä ja ajo yhtä laitaa pitkin pellon toiseen reunaan missä vastaan tuli hieman koholla oleva tasoitettu tie mikä oli suhtkoht kuiva ja skännä tähän tullessaan nosti pöydän ja käänty pellon reunan mukaan. Siitä hän jatkoi vaikka 20 metriä josta kääntyi takaisin pellolle ja pui "tekniikan" eli ajouraopastimen avulla saman suuntaisesti takaisin toiseen päähän peltoa jossa taas nousi tielle ja palasi takaisin alkupisteeseen josta lähti sitten viereistä laihoa puimaan. Tätä systeemiä jatkaen puitiin koko pelto jonka lopputulemana oli että märällä pellolla ei ollut kuin hieman painuneet urat koko pellon poikki ja missään ei oltu sotkettu moneen kertaan. samalla pellolla oli kuljettu mahdollisimman pieni matka korjattuun pinta-alaan nähden.

Toki skännän on vaikea nähdä ongelma kun hän kulkee sillä säkityskoneella kerran kesässä mutta itte kun kattelen peltoja missä pahimmillaan käydään niitokoneen, karhottimen, paalaajan, paalinajon, ja lietevehkeiden merkeissä useamman kerran kesässä niin jossain 2 ha:n pellolla koko pelto on niin tallattu että  missään ei oikein enää kasva mitään.

Piti rakentaa esimerkki ja pahoittelen jos sattuu jonkun pellolle mutta tossa tapauksessa jos saisi luvan että saisi ajaa noille kahdelle tielle eli siihen mikä merkitään katkoviivalla ja sitten siihen toiseen mikä kulkee kuvan yläreunassa vinottain ja ojat olisi salaojissa niin suorilla linjoilla tuon pellon poikki ajaen säästyisi todella paljon tallausta itse pellolla kun siellä ei tarvitsisi kääntyillä.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&text=pelto&srs=EPSG%3A3067&y=6717621&mode=orto&x=297336&lang=fi

Samalla voi kattsoa lohkoa joka on edellisestä pellosta länteen ja rajoittuu etelässä kylätiehen ja pohjoisessa metsä ja muutenkin teräviä kulmia jne. Tollaseen peltoon kunrehukoneilla joutuu vähän märkään keliin niin se on käytännössä tallattu ihan pilalle jos aina joutuu peruttelemaan takaisin keskelle peltoa ja sitten kääntyä. Jos taas tuolla oletettavasti kivennäismaalla metsän laidalla olisi kova "tie ja saisi käydä koneella kylätiellä kääntymässä niin tonkin läntin saisi pidettyä hyvin kasvukuntoisena eikä se tulisi tallattua kuin ihan välttämättömät.
 

Sää oot ihme gerbedos. Ajatuksen kulku aika vaikeeta. 

Onko sulla ylimäärästä aikaa vai vaihdelaatikosta joku synkro paskana? Meinaan kun touhut on yleensä välikaasumallia ja hampaat rahisee rattaissa.

Ootko aatellu alkaa kävelemään käsilläs? Jaloilla kävely liian helppoo tai jotain.......

 

Ei mutta kun on tapana että koittaa kattoa vailinaisuuksia ja jatkuvasti miettiä niihin parannuksia niin välillä ollaan aika mystisellä alueella. Toki joku pitää asiaa turhana kun aina on näin tehty mutta itseäni lievästi korpeaa kun vuosi toisen jälkeen poistun pellolta siitä samasta 4 metrin liittymästä ja joka vuosi pelto on märempi ja joka vuosi se tallautuu enemmän ja aina sato on huonompi kuin edellisenä vuonna. Tähän kun lisää tosiasia että painavat koneet on tullu jäädäkseen kunnes miehittämättömät koneet valtaa alaa niin jotain kannattaisi yrittää. Tää tallaus ongelma on kaikkein suurin pienillä monimuotoisilla pelloilla ja isoilla lohkoilla se rajoittuu enemminkin päisteisiin ja kulmiin. Siksi ajatus että siellä pellolla ei saa "pyöriä" vaan sen halki ajetaan ja sitten "pyöritään" muualla.

Mulla olis vinkki sulle. Pidä suu kiinni niin vintissä ei ole niin kova läpiveto.

Siirrä sitä rumpua ni ei tarvi ajaa samasta kohdasta. On muuten kapee silta jos on neljä metriä. Yleensä 6-8 metriä täälläpäin.

Ei mutta kun on tapana että koittaa kattoa vailinaisuuksia ja jatkuvasti miettiä niihin parannuksia niin välillä ollaan aika mystisellä alueella. Toki joku pitää asiaa turhana kun aina on näin tehty mutta itseäni lievästi korpeaa kun vuosi toisen jälkeen poistun pellolta siitä samasta 4 metrin liittymästä ja joka vuosi pelto on märempi ja joka vuosi se tallautuu enemmän ja aina sato on huonompi kuin edellisenä vuonna. Tähän kun lisää tosiasia että painavat koneet on tullu jäädäkseen kunnes miehittämättömät koneet valtaa alaa niin jotain kannattaisi yrittää. Tää tallaus ongelma on kaikkein suurin pienillä monimuotoisilla pelloilla ja isoilla lohkoilla se rajoittuu enemminkin päisteisiin ja kulmiin. Siksi ajatus että siellä pellolla ei saa "pyöriä" vaan sen halki ajetaan ja sitten "pyöritään" muualla.

Kyllä tää on ihan asiaa, Varsinkin jos on savinen maalaji, aina herkempi tallaukselle. Ainoastaan se pulma, omistaako ojantakaisen maaläntin. Esim jos metsään rajoittuu niin metsänojapenkkatien kautta kautta kiertää takaisin jne.

 Ettei pienennä tukikelpoista alaa. Kyllä jo vaarinikin käytti yksityistä soratietä peltopäisteenä DB 1390 ja 2 siipisten kvernejen kera kun tokaisi jotta junttaantuu savi suotta..
 
Tarkkaan katson uskaltaako omalle liejusavipellolle mennä kääntymäänkään traktorilla.. Joissain paikoin missä pellon raja rajoittuu pitkään yksityistiehen, voi pistää ojan tukkoon kokonaan putkittamalla, näin ollen maa-ala lisääntyy, ojan paikalle pysyvä päiste!

Mun mielestä sinne pellolle ei kannata mennä ollenka jos Se menee noin saatanan vaikeeks.

Miten sekasin te voitte olla?

Mulla olis vinkki sulle. Pidä suu kiinni niin vintissä ei ole niin kova läpiveto.

Siirrä sitä rumpua ni ei tarvi ajaa samasta kohdasta. On muuten kapee silta jos on neljä metriä. Yleensä 6-8 metriä täälläpäin.

Mäkin oon alkanu entistä enempi säästään sähköä..mulla on perjantaisin vintti pimeänä vai oliko se kaikkina muina päivinä paitti perjantaina, ku lauantai aamuisin pelataan kiekkoa niin perkuleesti, nii täytyy olla aamulla ainaki ajokunnossa..
Toisaalta on pirun hyvä ku on tollasia vemssin kaltasia häärääjiä, me muut voidaan ottaa kaikki siitä jotain opix eikä tartte säätää kaikkee turhaa ku vemssi hoitaa 

Kyllä tää on ihan asiaa, Varsinkin jos on savinen maalaji, aina herkempi tallaukselle. Ainoastaan se pulma, omistaako ojantakaisen maaläntin. Esim jos metsään rajoittuu niin metsänojapenkkatien kautta kautta kiertää takaisin jne.

 Ettei pienennä tukikelpoista alaa. Kyllä jo vaarinikin käytti yksityistä soratietä peltopäisteenä DB 1390 ja 2 siipisten kvernejen kera kun tokaisi jotta junttaantuu savi suotta..
 
Tarkkaan katson uskaltaako omalle liejusavipellolle mennä kääntymäänkään traktorilla.. Joissain paikoin missä pellon raja rajoittuu pitkään yksityistiehen, voi pistää ojan tukkoon kokonaan putkittamalla, näin ollen maa-ala lisääntyy, ojan paikalle pysyvä päiste!

Ei millään pahalla, mutta en ole tiennytkään, miten kasvinviljely voi olla noin vaikeaa. Ei kai sinne läpimärälle pellolle ole tarvis mennä kuin sadonkorjuukoneilla? Muokkaukset tehdään silloin kun olosuhteet ovat sopivat.

Lainaus käyttäjältä: Peukalo - 07.09.13 - klo:23:03

Kyllä tää on ihan asiaa, Varsinkin jos on savinen maalaji, aina herkempi tallaukselle. Ainoastaan se pulma, omistaako ojantakaisen maaläntin. Esim jos metsään rajoittuu niin metsänojapenkkatien kautta kautta kiertää takaisin jne.

 Ettei pienennä tukikelpoista alaa. Kyllä jo vaarinikin käytti yksityistä soratietä peltopäisteenä DB 1390 ja 2 siipisten kvernejen kera kun tokaisi jotta junttaantuu savi suotta..
 
Tarkkaan katson uskaltaako omalle liejusavipellolle mennä kääntymäänkään traktorilla.. Joissain paikoin missä pellon raja rajoittuu pitkään yksityistiehen, voi pistää ojan tukkoon kokonaan putkittamalla, näin ollen maa-ala lisääntyy, ojan paikalle pysyvä päiste!

Ei millään pahalla, mutta en ole tiennytkään, miten kasvinviljely voi olla noin vaikeaa. Ei kai sinne läpimärälle pellolle ole tarvis mennä kuin sadonkorjuukoneilla? Muokkaukset tehdään silloin kun olosuhteet ovat sopivat.

Heh, on se joskus vaikeata kun säälii omaa peltoaan.. Liejusavella tarkoitin kyllä maalajia.. Kauheata kynnettävää, viilu jää melkein pystyyn,mutta talven jälkeen helppoa äestää..

Pari vkoa sitten kun syysrukiille kyntelin tuota peltoa, yllättävän hyvin murustui syysrypsin ja kuivuuden jäljiltä..

Viikon kun sataa tuollaisen maan päälle, venyvän sitkeäksi purukumiksi muuttuu taas.. syyskyntö ihan painajaista..

3tn painavan traktorin jäljet näkyy viilussa missä menty! kuin kopiopaperissa..

Onneksi vuokramaat hietasavea tai hietaa ja multaa.. saa nauttia kyntötyöstäkin ja polttoaineenkulutuskin kevyempää.

Meni offtopikiin tää asia nyt.

Ei tässä erikoisessa päisteessä mitään kummallista ole. Kaikki viljelijät jotka joutuu/ haluaa käyttää raskaita kylvö, liete ja/tai korjuukoneita ennenpitkään hoksaa asiassa jotain miettimisen aiheista jos jaksavat mennä tutkimaan peltojensa kasvukuntoja. Ensiksi ongelma tulee ilmi peltoliittymissä ja seuraavaksi päisteissä. viimeiseksi ongelma on koko pellolla. Toki viimeiseen ei pitäisi kellään olla varaa.

Jos meinaa tiivistyä eikä rehut riitä niin hankkii vaan lisää peltoo ja ongelma on ratkaistu. Ideaalitilanteessa tuetkin lisääntyvät