Lainaus käyttäjältä: Veeti - 12.08.13 - klo:04:53

Tämän päivän Aamulehdessä on ansiokas toimittaja Anita Simolan kirjoitus tulevista 141-neuvotteluista.

Artikkeli päättyy:  "Viljelijät ovat aiheellisesti verranneet tilannetta palkansaajiin. Jos etelässä samasta työstä saisi selvästi huonompaa palkkaa kuin pohjoisessa, niin mikäpä olisi seuraus? Aikamoinen lakkoaalto, veikkaan."

Nää palkkaluokat menee kyllä niinpäin, että palkkaluokat huononen kohti pohjoista, parhaat luokat on Helsingissä, eikä kukaan täällä lakkoile yhtään sentakia 

Palkoista tässä ei ole kysymys, eikä yksinkertaiset tudrajussit ymmärrä mitään vertauksia muutenkaan. Jos taas puhutaan oikeasti palkoista, niin Hesassa kulutkin on vähän toista luokkaa kuin herperttin perähikiällä..

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 13.08.13 - klo:07:56

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 12.08.13 - klo:04:53

Tämän päivän Aamulehdessä on ansiokas toimittaja Anita Simolan kirjoitus tulevista 141-neuvotteluista.

Artikkeli päättyy:  "Viljelijät ovat aiheellisesti verranneet tilannetta palkansaajiin. Jos etelässä samasta työstä saisi selvästi huonompaa palkkaa kuin pohjoisessa, niin mikäpä olisi seuraus? Aikamoinen lakkoaalto, veikkaan."

Nää palkkaluokat menee kyllä niinpäin, että palkkaluokat huononen kohti pohjoista, parhaat luokat on Helsingissä, eikä kukaan täällä lakkoile yhtään sentakia 

Palkoista tässä ei ole kysymys, eikä yksinkertaiset tudrajussit ymmärrä mitään vertauksia muutenkaan. Jos taas puhutaan oikeasti palkoista, niin Hesassa kulutkin on vähän toista luokkaa kuin herperttin perähikiällä..

Minkä vituroisen takia pitää vääntää palkoista ja tuista? Kyllä suurin osa c-alueen tuottajista on varmasti ab-alueen 141-tuen jatkosta ja korottamisen puolesta. Vaan siitä emme päätä me eivätkä liioin meidän neuvottelijatkaan....Samanlainen rahapula on pohjoisenkin viljelijöillä, ei nuo tilitykset näy tulevan ajallaan heiltä... Samanlainen meno vaikka molemmista tukialueen rajankin tässä joskus itse ylittää...

Arkiston aarteita, kirjoittanut MLK:


06.09.2003, 20:55 (EET)

2. "RE: "Vajaan ymmärryksen tuki""

Sattuiko TJ olemaan telkkarin ääressä perjantaina 5.9 klo 18.30? Kakkoselta tuli OBS,yksi aihe oli "pitääkö maataloustuki Etelä-Suomeen lopettaa".Sen verran kiinnosti että jäin katsomaan.Äänessä oli pohjanmaalainen (ruåtsinkielinen)sikafarmari,jonka mielestä E-Suomeen voidaan maksaa lisää tukea vasta sitten kun C-alueelle luvatut tuet on maksettu täysimääräisinä;141 oli määräaikainen siirtymäkauden tuki jonka tulisi päättyä.Hänestä C-alue oli kärsinyt vääryttä,kun etelän vehnäntuki ja ympäristötuki olivat suuremmat ja investointituki oli 6 kertainen sikäläiseen verrattuna.Sikafarmari B.L oli kovin ärtynyt,mutta varma asiastaan.Suomen maatalous viranomaisia hän ei kiitellyt,mutta kertoi saaneensa RuÅtsin maatalousministeriltä/ministeriöstä aina kuuntelijan,ymmärtäjän ja täyden tuen näkemyksilleen-mikäs sen mukavampaa!
Ohjelmassa haastateltiin myös RKP:n kansanedustajaa joka ei ollut sikafarmari B.L:n aktiivisuudesta ollenkaan ihastunut,muistaakseni hän piti sitä sopimattomana.
Jotain hyvin tuttua sikafarmari B.L:n toiminnassa on: parempaa tietoa,suhteita merkittäviin henkilöihin,järjestelmällinen salaliitto joka hyödyttää toisen tukialueen tuottajia,ym...

Paras löytyi OBS:in sivuilta,ohjelmaosuuden kuvaus oli Suomeksi "pitääkö maataloustuki Etelä-Suomeen lopettaa",Ruåtsiksi sama oli "österbottniska bönder kackar i eget bo".Loistava käännös!

Mitä opimme tästä:hurrihuumori saattaa aiheuttaa suomipojalle ahdistusta ja sydämentykytstä.

*******

(Kirjoituksessa mainittu B. L. on sikäläinen tunnettu kepuvaikuttaja Bo Lång)


************************************************************************************



http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/cgi-bin/weblehti.exe?Newsp=mtul&Date=030929&Depa=lukijalta&Model=osjuttu.html&Story=

(Syksy 2003)



Keskustassako erimielisyyksiä ?


Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalla on koko kesän aikana ollut kova työ yrittäessään vakuuttaa EU:n maatalouskomissaaria siitä että Suomi saisi jatkossakin maksaa maataloudelle tukea ns. artiklan 141 mukaan.
On ilmennyt, että jotkut keskustan ruotsinkieliset pohjalaiset jäsenet ovat kirjoittaneet komissaari Fischlerille kirjeen, jossa he ilmoittavat mielipiteekseen että artikla 141 on Suomessa tarpeeton. Heidän mielestään komission käsitys, miten tukia on jaettava on se oikea ( ja siten Suomen hallituksen linja on väärä). Eduskuntavaalien edellä eräällä keskustan suomenkielisellä kansanedustajalla oli ruotsinkielisten sanomalehtien palstoilla samanlaisia mielipiteitä. Siitä voi saada sen käsityksen, että keskustan maatalouspolitiikka on erilainen rannikkoseudulla kuin muualla maassa.
Ministeri Korkeaoja ja hänen sihteerinsä ovat vakuuttaneet, että keskustan kanta maataloustukien jaosta on sama kuin koko hallituksen. Keskustan puoluesihteeri on ollut haluton kommentoimaan koko asiaa.
Onko keskustan kenttäväki tietoinen tästä kampanjasta - jota jotkut sen ruotsinkieliset pohjalaiset jäsenet käyvät omaa ministeriään vastaan ?


Stefan Manns n
Olav Nordberg
Närpiö

Arkiston aarteita, kirjoittanut MLK:


06.09.2003, 20:55 (EET)

2. "RE: "Vajaan ymmärryksen tuki""

Sattuiko TJ olemaan telkkarin ääressä perjantaina 5.9 klo 18.30? Kakkoselta tuli OBS,yksi aihe oli "pitääkö maataloustuki Etelä-Suomeen lopettaa".Sen verran kiinnosti että jäin katsomaan.Äänessä oli pohjanmaalainen (ruåtsinkielinen)sikafarmari,jonka mielestä E-Suomeen voidaan maksaa lisää tukea vasta sitten kun C-alueelle luvatut tuet on maksettu täysimääräisinä;141 oli määräaikainen siirtymäkauden tuki jonka tulisi päättyä.Hänestä C-alue oli kärsinyt vääryttä,kun etelän vehnäntuki ja ympäristötuki olivat suuremmat ja investointituki oli 6 kertainen sikäläiseen verrattuna.Sikafarmari B.L oli kovin ärtynyt,mutta varma asiastaan.Suomen maatalous viranomaisia hän ei kiitellyt,mutta kertoi saaneensa RuÅtsin maatalousministeriltä/ministeriöstä aina kuuntelijan,ymmärtäjän ja täyden tuen näkemyksilleen-mikäs sen mukavampaa!
Ohjelmassa haastateltiin myös RKP:n kansanedustajaa joka ei ollut sikafarmari B.L:n aktiivisuudesta ollenkaan ihastunut,muistaakseni hän piti sitä sopimattomana.
Jotain hyvin tuttua sikafarmari B.L:n toiminnassa on: parempaa tietoa,suhteita merkittäviin henkilöihin,järjestelmällinen salaliitto joka hyödyttää toisen tukialueen tuottajia,ym...

Paras löytyi OBS:in sivuilta,ohjelmaosuuden kuvaus oli Suomeksi "pitääkö maataloustuki Etelä-Suomeen lopettaa",Ruåtsiksi sama oli "österbottniska bönder kackar i eget bo".Loistava käännös!

Mitä opimme tästä:hurrihuumori saattaa aiheuttaa suomipojalle ahdistusta ja sydämentykytstä.

*******

(Kirjoituksessa mainittu B. L. on sikäläinen tunnettu kepuvaikuttaja Bo Lång)


************************************************************************************



http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/cgi-bin/weblehti.exe?Newsp=mtul&Date=030929&Depa=lukijalta&Model=osjuttu.html&Story=

(Syksy 2003)



Keskustassako erimielisyyksiä ?


Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalla on koko kesän aikana ollut kova työ yrittäessään vakuuttaa EU:n maatalouskomissaaria siitä että Suomi saisi jatkossakin maksaa maataloudelle tukea ns. artiklan 141 mukaan.
On ilmennyt, että jotkut keskustan ruotsinkieliset pohjalaiset jäsenet ovat kirjoittaneet komissaari Fischlerille kirjeen, jossa he ilmoittavat mielipiteekseen että artikla 141 on Suomessa tarpeeton. Heidän mielestään komission käsitys, miten tukia on jaettava on se oikea ( ja siten Suomen hallituksen linja on väärä). Eduskuntavaalien edellä eräällä keskustan suomenkielisellä kansanedustajalla oli ruotsinkielisten sanomalehtien palstoilla samanlaisia mielipiteitä. Siitä voi saada sen käsityksen, että keskustan maatalouspolitiikka on erilainen rannikkoseudulla kuin muualla maassa.
Ministeri Korkeaoja ja hänen sihteerinsä ovat vakuuttaneet, että keskustan kanta maataloustukien jaosta on sama kuin koko hallituksen. Keskustan puoluesihteeri on ollut haluton kommentoimaan koko asiaa.
Onko keskustan kenttäväki tietoinen tästä kampanjasta - jota jotkut sen ruotsinkieliset pohjalaiset jäsenet käyvät omaa ministeriään vastaan ?


Stefan Manns n
Olav Nordberg
Närpiö

Veeti taas yrittää selittää mustaa valkoiseksi. Oikeassahan tuo sika farmari on. Komission kannan mukaan Suomen pitää maksaa ensin 142 täysimääräisenä että 141 tukea voidaan perustella.

Veetillä on vain tarkoitus harhauttaa katse pois Lipposen terroristi hallituksen tekosista. "Komissio ihmetteli että eikö Suomen maatalous tarvitsekkaan mitään tukia kun Suomi vapaehtoisesti leikkaa maataloustukea!" Että tämmöistä tekevät punaporvarit Vesilahdella.

Tässä luettavaksi about kaikki mitä 141 liittyen on so***** virallisesti liittymissopimuksessa:

141 artikla

Jos liittymisestä aiheutuu vakavia vaikeuksia, jotka ovat yhä olemassa sen jälkeen kun 138, 139, 140 ja 142 artiklan määräyksiä on sovellettu täysimittaisesti ja yhteisössä voimassa oleviin sääntöihin perustuvia muita toimenpiteitä, komissio voi antaa Norjalle ja Suomelle luvan myöntää tuottajille kansallisia tukia, joiden tarkoituksena on helpottaa näiden täysimääräistä yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan.

Where there are serious difficulties resulting from accession which remain after full utilization of the provisions of Articles 138, 139, 140 and 142, and of the other measures resulting from the rules existing in the Community, the Commission may authorize Finland and Norway to grant national aids to producers so as to facilitate their full integration into the common agricultural policy.

Om anslutningen ger upphov till allvarliga svårigheter som kvarstår sedan möjligheterna enligt artiklarna 138-140 och 142 samt andra åtgärder enligt befintliga gemenskapsregler har utnyttjats fullt ut, får kommissionen tillåta att Finland och Norge lämnar producentstöd på nationell nivå för att underlätta deras integration i den gemensamma jordbrukspolitiken.


142 artikla

1. Komissio antaa Norjalle, Ruotsille ja Suomelle luvan myöntää pitkäaikaisia kansallisia tukia sen varmistamiseksi, että maataloutta pidetään yllä erityisillä alueilla. Kyseiset alueet käsittävät 62. leveyspiirin pohjoispuolella sijaitsevat maatalousalueet ja eräät kyseisen leveyspiirin eteläpuolella sijaitsevat lähialueet, joilla vallitsevat vastaavanlaiset maatalouden harjoittamisen erityisen vaikeaksi tekevät ilmasto-olosuhteet.

2. Komissio määrittää 1 kohdassa tarkoitetut alueet ottamalla erityisesti huomioon:

- alhaisen väestötiheyden;

- maatalousmaan osuuden kokonaispinta-alasta;

- ihmisravinnoksi tarkoitettujen peltokasvien viljelyyn varatun maatalousmaan osuuden käytetystä viljelypinta-alasta.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tuet saavat liittyä fyysisiin tuotantotekijöihin, kuten maatalousmaan hehtaarimääriin tai eläinten lukumääriin, ottaen huomioon markkina-asetuksissa säädetyt asianomaiset rajoitukset sekä kunkin tilan perinteiset tuotantotavat, mutta ne eivät saa:

- olla yhteydessä tulevaan tuotantoon; tai

- johtaa tuotannon kasvuun tai liittymistä edeltävänä vertailuaikana, jonka komissio vahvistaa, todetun kokonaistuen määrän kasvuun.

Nämä tuet voidaan eriyttää aluekohtaisesti.

Näitä tukia on myönnettävä erityisesti:

- sellaisen perinteisen alkutuotannon ja jalostuksen ylläpitämiseksi, joka soveltuu luontaisella tavalla kyseisten alueiden ilmasto-olosuhteisiin;

- maataloustuotteiden tuotannon, kaupan ja jalostuksen rakenteiden parantamiseksi;

- kyseisten tuotteiden markkinoille saattamisen;

- ympäristön suojelun ja maaseudun säilyttämisen varmistamiseksi.

Ja tässä ne muut artiklat joita pitää soveltaa ennen 141:tä.

138 artikla

1. Jos komissio antaa siihen luvan, Itävalta, Norja ja Suomi voivat siirtymäkauden aikana myöntää asianmukaisessa muodossa yhteisen maatalouspolitiikan soveltamisalaan kuuluvien perusmaataloustuotteiden tuottajille kansallisia siirtymäkauden alenevia tukia.

Näitä tukia voidaan eriyttää erityisesti aluekohtaisesti.

2. Komissio antaa luvan 1 kohdassa tarkoitettuihin tukiin:

- kaikissa tapauksissa, joissa uuden jäsenvaltion esittämistä tekijöistä käy ilmi, että ennen liittymistä maataloustuotteiden tuottajille tuotekohtaisesti myönnetyn tuen tason ja sen tuen tason, jota voidaan myöntää yhteisen maatalouspolitiikan mukaisesti välillä on merkittäviä eroja;

- enintään lähtötason määrään asti, jolloin tuen määrä enimmillään vastaa tätä eroa.

Alle 10 prosentin eroja lähtötasossa ei pidetä merkittävinä.

Kuitenkin:

- komission lupa annetaan ottaen huomioon laajentuneen yhteisön kansainväliset sitoumukset;

- sianlihan, munien ja siipikarjan osalta komission luvassa otetaan huomioon rehun hintojen yhdenmukaistaminen;

- komission lupaa ei anneta tupakalle.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetun tuen määrä lasketaan perusmaataloustuotekohtaisesti. Tässä laskelmassa otetaan huomioon erityisesti interventiomekanismien tai muiden mekanismien hintatukitoimenpiteet sekä sellaisten tukien myöntäminen, jotka on sidottu pinta-alaan, hintoihin, tuotettuun määrään tai tuotantoyksikköön, sekä tiettyjä tuotteita tuottaville tiloille myönnettävät tuet.

4. Komission luvissa:

- täsmennetään tukien enimmäislähtötaso, tukien alenemisaste sekä tarvittaessa niiden myöntämisen edellytykset ottaen huomioon myös tämän artiklan soveltamisalaan kuulumattomat, yhteisön lainsäädännöstä johtuvat muut tuet;

- asetetaan luvan edellytykseksi ne tarpeelliset mukautukset, jotka johtuvat:

- yhteisen maatalouspolitiikan kehityksestä;

- hintatason kehityksestä yhteisössä.

Jos tällaiset mukautukset osoittautuvat tarpeellisiksi, tukien määrää tai niiden myöntämisen edellytyksiä muutetaan komission pyynnöstä tai komission tekemän päätöksen perusteella.

5. Tämän rajoittamatta 1 - 4 kohdan määräysten soveltamista, komissio antaa luvan 1 kohdan nojalla erityisesti liitteessä XIII tarkoitettuihin kansallisiin tukiin mainitussa liitteessä määrätyin rajoituksin ja edellytyksin.

139 artikla

1. Komissio antaa Itävallalle, Norjalle ja Suomelle luvan soveltaa tukia, jotka eivät liity erityiseen tuotantoon ja joita tämän vuoksi ei oteta huomioon laskettaessa 138 artiklan 3 kohdan mukaisesti tuen määrää. Erityisesti tilakohtaisille tuille annetaan tämän perusteella lupa.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja tukia koskevat 138 artiklan 4 kohdan määräykset.

Yhteisen maatalouspolitiikan mukaiset samankaltaiset tai yhteisön lainsäädännön kanssa sopusoinnussa olevat tuet vähennetään näiden tukien määrästä.

3. Tuet, joihin on lupa tämän artiklan nojalla lakkaa viimeistään siirtymäkauden päättyessä.

4. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta investointitukiin.

140 artikla

Komissio antaa Itävallalle, Norjalle ja Suomelle luvan myöntää liitteessä XIV tarkoitettuja siirtymäkauden kansallisia tukia kyseisessä liitteessä määrätyin rajoituksin ja edellytyksin. Komissio täsmentää luvassaan tukien lähtötason, jollei se ilmene liitteessä määrätyistä edellytyksistä, sekä tukien alenemisasteen.

liite XIV, suomen osio

SUOMI

1. 138 artiklassa tarkoitetun tuen lisäksi myönnettävä tuki perinteisillä leipävehnän, leipärukiin ja mallasohran tuotantoalueilla.

2. Investointituet sika-, muna- ja siipikarjataloudessa, jotka on suljettu pois asetuksen (ETY) N° 2328/91 6 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan ja 6 artiklan 6 kohdan nojalla mutta jotka ovat kyseisen asetuksen muiden säännösten mukaisia. Kyseiset tuet:

- eivät saa aiheuttaa kokonaistuotantokapasiteetin kasvua;

- myönnetään tuottajakohtaisissa rajoissa, jotka vahvistetaan asetuksen (ETY) N° 4253/88 29 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

3. Asetuksen (ETY) N° 2328/91 12 artiklan 2 kohdassa säädettyjä tukia täydentävät lisätuet, jotka myönnetään investointeihin asetuksen (ETY) N° 1035/72 soveltamisalaan kuuluvan puutarhatalouden tuotannossa sekä asetuksen (ETY) N° 234/68 soveltamisalaan kuuluvien elävien kasvien ja kukkaviljelytuotteiden tuotannossa. Kyseiset tuet:

- eivät saa aiheuttaa kokonaistuotantokapasiteetin kasvua;

- myönnetään tuottajakohtaisissa rajoissa, jotka vahvistetaan asetuksen (ETY) N° 4253/88 29 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Liite XIII suomen osuus:

SUOMI

1. Asetuksen (ETY) N° 1766/92 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu perunatärkkelysteollisuuden tarpeisiin tarkoitettujen perunoiden tuottajille myönnetty hyvitysmaksujen lisätuki ennen liittymistä olemassa olevan tuotantomäärän rajoissa.

2. Tuki, joka vastaa ennen liittymistä voimassa olevan emolehmästä maksettavan palkkion tason ja asetuksen (ETY) N° 805/68 4 d artiklan 7 kohdassa säädetyn tason välistä eroa.

3. Tuet asetuksessa (ETY) N° 234/68 tarkoitetun elävien kasvien ja kukkien viljelyn alalla:

- jotka eivät aiheuta ennen liittymistä olemassa olevan tuotannon kasvua;

- jotka myönnetään tuottajakohtaisissa rajoissa, jotka vahvistetaan asetuksen (ETY) N° 234/68 14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

4. Asetuksen (ETY) N° 1117/78 5 artiklassa säädettyä tukea täydentävä lisätuki, joka myönnetään kahden liittymistä seuraavan markkinointivuoden osalta kuivatun rehun tuottajille perinteisillä tuotantoalueilla.

5. Asetuksen (ETY) N° 2358/71 soveltamisalaan kuuluvien määrällisesti rajoitettujen rehulajien erityislajikkeiden varmennettujen tai kauppasiementen tuotantotuki. Tätä tukea myönnetään 100 kiloa kohti, se on rajattu ennen liittymistä tuotettuihin määriin ja varmennettujen tai perussiementen osalta se tulee asetuksessa (ETY) N° 2358/71 tarkoitetun tuen lisäksi.

Sitä voidaan erityisesti myöntää seuraaville rehusiementen lajikkeille: timotei, puna-apila, nurminata ja koiranheinä.

Eli ongelma on tämä: 138-140 ovat nimenomaan siirtymäkauden tukia koskevia artikloja. 142 on nimenomaan pohjoisen (C-alue) pysyvää tukemista koskeva artikla.

ja 141 on tarkoitettu auttamaan integroitumisessa muiden pykälien soveltamisen jälkeen, mikäli on tarvetta.

Näkisin että 141 voidaan jatkaa sillä edellytyksellä että voidaan osoittaa että on olemassa liittymisestä aiheutuvia vakavia vaikeuksia. Ja tämä voidaan osittaa tuotannonalakohtaisesti mikäli tuotannonala AB-alueella on vähentynyt pinta-alassa tai lopputuotteen määrässä laskettuna. Muita pykäliä ei voida soveltaa koska 142:ta lukuunottamatta ne eivät ole käytännössä voimassa, ja 142 ei koske AB-aluetta.

142:sta pitää ottaa huomioon että koko tuen perusteet ovat kyseenalaiset mikäli sen piirissä oleva tuotanto kasvaa. Jos tuotanto kasvaa, se ei tarkoita että 142 pitäsi rajoittaa nykyiseen summaan ja ylimenevä osa rajata sen ulkopuolelle, vaan sitä että 142 tukea pitäsi laskea kunnes alueen kokonaistuotanto on taas sama kuin liittymisen aikaan.

Ministeri Korkeaoja myönsi sikatalouden tukiin lisää maatalouden TUPO-rahasta 5 milj. €,  koska tuotanto lisääntyi. MTK:n vaatimuksesta. Tämä kostautui, koska tuotannon kasvu  oli liittymissopimuksen vastainen...Eu leikkasi tukia.

Loppu 20 milj TUPO-rahasta käytettiin lomittajien palkankorotuksiin, viljelijäväestölle irtosi tasan 0 €. MTK takapiruna.

EU määräsi heti jäsenyyden alussa AB-alueelle maksettavaksi korotetut investointituet, mutta MTK junttasi ne pois heti alkuunsa.

Lisäksi MTK junttasi  täältä pois nuorten tuottajien tuen, C-alueella sitä maksetaan edelleenkin.

MTK torppasi valtiovarainministeri Sauli Niinistön tarjouksen pudottaa maatalous alempaan energiaveroluokkaan (ei olisi tarvinnut EU:n lupaa), mutta MTK torjui ja vaati tilalle uutta ha-tukea C-alueelle ja sen myös sai.

MTK on AB-alueen viljelijän vihollinen numero yksi.

Etelä-Suomessa ei ole ollut muita vakavia vaikeuksia kuin LSO,

Paska on onneksi huuhtotumassa vähitellen pois.

Etelä-Suomessa ei ole ollut muita vakavia vaikeuksia kuin LSO,

Paska on onneksi huuhtotumassa vähitellen pois.

 

Jaahas taas kerrataan...

Toiveajattelun tai epäonnistuneen neuvottelutaktiikan vuoksi Etelä-Suomi jäi ilman pysyvää tukiratkaisua. C-alueelle se saatiin. Etelä-Suomi katsottiin kärsivän vain rakenteellisista ongelmista, joita korjaamaan luotiin aluksi C-aluetta parempi investointitukiohjelma.

Ilmeisesti tuudittauduttiin siihen uskoon, että kunhan osaan maata saadaan pysyvä ratkaisu, niin loppuosalle saadaan myöhemminkin jotain. (toivottavasti näin eikä se raadollisempi salaliittoteoria)

Myöhemmin investointituet on ulotettu yhtäläisinä myös C-alueelle. Sinne on kohdennettu myös lisää maitokiintiötä ja se nuoren viljelijän tuki. Toki eteläänkin on saatu jotain mm. kotieläintilan ha-tuki (surkean pieni tukinokare).

AB-C-tukieron vuoksi tuotanto vääristyy edelleen maan sisällä korieläintaloudessa (edit...mitä noi korieläimet on? saakohan niille tukea?) . Lihantuotantoon päätyvät hiehovasikat mm. kuljetetaan C-alueelle tukieron takia. Tukiero lihassa ja maidossa aiheuttaa lisäksi sen, että jalostuksen ei tarvitse maksaa täyttä hintaa tuotteista, koska tuella kompensoituu osa hinnasta.

Että tässä taas pähkinänkuoressa nuoremmille, jos ei ole ennen tullut vastaan.

Etelä-Suomessa ei ole ollut muita vakavia vaikeuksia kuin LSO,

Paska on onneksi huuhtotumassa vähitellen pois.

Onkos sinulla jotain perusteluja tolle vai muutenko vain heittelet höpö höpö juttuja kuten toi Vesilahden "nero".

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 13.08.13 - klo:07:56

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 12.08.13 - klo:04:53

Tämän päivän Aamulehdessä on ansiokas toimittaja Anita Simolan kirjoitus tulevista 141-neuvotteluista.

Artikkeli päättyy:  "Viljelijät ovat aiheellisesti verranneet tilannetta palkansaajiin. Jos etelässä samasta työstä saisi selvästi huonompaa palkkaa kuin pohjoisessa, niin mikäpä olisi seuraus? Aikamoinen lakkoaalto, veikkaan."

Nää palkkaluokat menee kyllä niinpäin, että palkkaluokat huononen kohti pohjoista, parhaat luokat on Helsingissä, eikä kukaan täällä lakkoile yhtään sentakia 

Palkoista tässä ei ole kysymys, eikä yksinkertaiset tudrajussit ymmärrä mitään vertauksia muutenkaan. Jos taas puhutaan oikeasti palkoista, niin Hesassa kulutkin on vähän toista luokkaa kuin herperttin perähikiällä..

No kyse oli vaan Veetille vastauksesta, kun se itse aloitti tämän palkkavertailun ajatuspohjalta, että palkat olisi samanlaiset koko maassa 

Etelä-Suomessa ei ole ollut muita vakavia vaikeuksia kuin LSO

  Johtuu tästä MTK:n aikoinaan harrastamasta markkinoitten valtauksesta,kun saivat Karjakunnan nurin niin muuttui hinnanmuodostus,jos katsotaan vaikka sianlihan hintaa:

Tuottajahunta v,1985:  15.55             1990 17.62
Alkutuotevähennys         3.88                      4.60
Sivutuotantotuott            0.50                     0.27

 Raaka-aineen hinta    11.16                     12.64
 Jalostus ja
 kaupan palkkiot         15.25                     26.71

Vähittäishinta+Lvv     31.45                      47.41



  Tuossa ajanjaksossa saivat omat virmat niskalenkin markkinoista kun yhden suuren häirikön saivat ostettua,pienempiä oli jo saatu ostettua myöskin suurella rahalla,pois kiusaamasta omia firmoja..   

Jaahas taas kerrataan...

Toiveajattelun tai epäonnistuneen neuvottelutaktiikan vuoksi Etelä-Suomi jäi ilman pysyvää tukiratkaisua. C-alueelle se saatiin. Etelä-Suomi katsottiin kärsivän vain rakenteellisista ongelmista, joita korjaamaan luotiin aluksi C-aluetta parempi investointitukiohjelma.

Ilmeisesti tuudittauduttiin siihen uskoon, että kunhan osaan maata saadaan pysyvä ratkaisu, niin loppuosalle saadaan myöhemminkin jotain. (toivottavasti näin eikä se raadollisempi salaliittoteoria)

Myöhemmin investointituet on ulotettu yhtäläisinä myös C-alueelle. Sinne on kohdennettu myös lisää maitokiintiötä ja se nuoren viljelijän tuki. Toki eteläänkin on saatu jotain mm. kotieläintilan ha-tuki (surkean pieni tukinokare).

AB-C-tukieron vuoksi tuotanto vääristyy edelleen maan sisällä korieläintaloudessa (edit...mitä noi korieläimet on? saakohan niille tukea?) . Lihantuotantoon päätyvät hiehovasikat mm. kuljetetaan C-alueelle tukieron takia. Tukiero lihassa ja maidossa aiheuttaa lisäksi sen, että jalostuksen ei tarvitse maksaa täyttä hintaa tuotteista, koska tuella kompensoituu osa hinnasta.

Että tässä taas pähkinänkuoressa nuoremmille, jos ei ole ennen tullut vastaan.

Maitopuolella tolla voi olla suurikin merkitys, mutta esim. luomuviljelyssä lihapuolella ei mitään oleellista eroa ole, se kansallinen kotieläin tuki kompensoidaan EU nautapalkkiossa jonkinverran ja kun pinta-alatuet on pääosassa luomussa, niin nehän on samat koko maassa