Onko kokemuksia otsikon aiheesta? Lajittuuko pitkässä kierukassa, mitä maksaa tehdä jne? Oliko niin että jotkut myllärit pystyvät pelletöimäänkin sen seoksen? 


Jos vanhat merkit paikansa pitävät, valmiiden rehujen hinta ei laske mihinkään viljan hinnan laskiessa, mutta nousee sitten taas tuplat verrattuna viljan hinnan nousuun. Tämänhetkinen 150€ ohrasta, 300€ keskihintaisesta täysrehusta ja 350€ keskihintaisesta puolitiivisteestä ei jotenkin tunnu järkevältä suhteelta.

Lavalista tiedä, mutta punakoneella tahtoo vaatia pienen ravistelijan ropsun omaan puskurivarastoon.

Jos vanhat merkit paikansa pitävät, valmiiden rehujen hinta ei laske mihinkään viljan hinnan laskiessa, mutta nousee sitten taas tuplat verrattuna viljan hinnan nousuun. Tämänhetkinen 150€ ohrasta, 300€ keskihintaisesta täysrehusta ja 350€ keskihintaisesta puolitiivisteestä ei jotenkin tunnu järkevältä suhteelta.

Laskee kyllä, jos notkahdus kestää ja jostain oikeasti saat ostettua ohraa 150 euroa tonni. Tällä hetkellä tuolla hinnalla ei saa, mut 180 eurolla saattaa jo irrota jotain. Joka tapauksessa hintaneuvottelussa pitää olla laskettuna joku reaalivastine ja sitten tinkimään. Mulla on excelissä viljan ja rypsin hintojen mediaani suhteutettuna rehuseoksen hintaan ja siitä saa kyllä jonkinlaisen viitteen siitä, mitä rehu saa maksaa milloinkin. Jos tinkiminen ei onnistu, täytyy toimittajaa vaihtaa tai siirtyä tilaseokseen.

On kokemusta.

Viljaa laitetaan seoksiin vähemmän ja vaikkapa melassileikettä lisätään. Toimii ihan hyvin, hinta vaan sitten nousee ruokinnallisen laadun parantuessa ihan suoraviivaisesti... Voinpa sanoa, että robottitilan väkirehusta sellaiset 55-60% voi olla viljaa, jos tuotostaso on noin 10 kltr/akka/year.

On kokemusta.

Viljaa laitetaan seoksiin vähemmän ja vaikkapa melassileikettä lisätään. Toimii ihan hyvin, hinta vaan sitten nousee ruokinnallisen laadun parantuessa ihan suoraviivaisesti... Voinpa sanoa, että robottitilan väkirehusta sellaiset 55-60% voi olla viljaa, jos tuotostaso on noin 10 kltr/akka/year.

Rypsistä tytöt tykkäävät kuin hullu puurosta eli sitä voisi varmaan pistää reilusti ja vähentää appeessa, ja sitten hyvää vehnää ja tuota melassileikettä (ja suojattua rasvaa jos ei energiaa saada muuten tarpeeksi ylös)? Ja niitä hiveniä+vitamiineja joita annetaan tuotoksen mukaan, muut varmaan appeeseen. Propyleeniglykolia sitten nesteenä erikseen jos on tarvis.

Pitääkö viljan määrä muuten aina määrittää suhteessa väkirehujen määrään eikä minään absoluuttisena arvona? Jos väkirehuprosentti on 50 ja siitä puolet viljaa, 25kg kuiva-ainetta saava saa 6,25kg viljan kuiva-ainetta, siis about 7kg viljaa. Jos se on 30%, 25kg kuiva-ainetta saava saa 3,75kg viljan kuiva-ainetta, siis reilu 4kg viljaa. Eikö tuo vähemmällä väkirehulla oleva kestäisi syödä saman 6kg viljan kuiva-ainetta?

Mistä vehnärehujauho mahtaa olla tehty kun sitä on on "viljattomien" rehujen tuoteselosteissa?

Lajittuminen on ongelma vaikka vaan siilosta laskee kärryyn.. 

Olisiko sekoitus tällä hetkellä 30-35 euroa /tonni, sisältäen jauhatuksen? Suuri määrä voi summaa laskea? Mylläriseoksissa kannattaa rasvan sijaan laittaa glykoli/glyseroli/rypsiöljy, nestemäisinä sitovat hieman pölyä. Plussaa rahtimylläreissä on myös, että jauho on parempaa kuin noilla saatanasta tulevilla kotitarvemurskavalssimyllyillä....

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 06.08.13 - klo:18:47

On kokemusta.

Viljaa laitetaan seoksiin vähemmän ja vaikkapa melassileikettä lisätään. Toimii ihan hyvin, hinta vaan sitten nousee ruokinnallisen laadun parantuessa ihan suoraviivaisesti... Voinpa sanoa, että robottitilan väkirehusta sellaiset 55-60% voi olla viljaa, jos tuotostaso on noin 10 kltr/akka/year.

Rypsistä tytöt tykkäävät kuin hullu puurosta eli sitä voisi varmaan pistää reilusti ja vähentää appeessa, ja sitten hyvää vehnää ja tuota melassileikettä (ja suojattua rasvaa jos ei energiaa saada muuten tarpeeksi ylös)? Ja niitä hiveniä+vitamiineja joita annetaan tuotoksen mukaan, muut varmaan appeeseen. Propyleeniglykolia sitten nesteenä erikseen jos on tarvis.

Pitääkö viljan määrä muuten aina määrittää suhteessa väkirehujen määrään eikä minään absoluuttisena arvona? Jos väkirehuprosentti on 50 ja siitä puolet viljaa, 25kg kuiva-ainetta saava saa 6,25kg viljan kuiva-ainetta, siis about 7kg viljaa. Jos se on 30%, 25kg kuiva-ainetta saava saa 3,75kg viljan kuiva-ainetta, siis reilu 4kg viljaa. Eikö tuo vähemmällä väkirehulla oleva kestäisi syödä saman 6kg viljan kuiva-ainetta?

Mistä vehnärehujauho mahtaa olla tehty kun sitä on on "viljattomien" rehujen tuoteselosteissa?

Vilpitön suositukseni on että näitä suhteita ei vedetä lonkalta  Aika pienetkin erot säilörehussa ja viljan tärkkelysmäärässä muuttavat lopullista suhdetta paljon... tuurilla voi mennä oikein, mutta jos meneekin pieleen niin virheen analysointi on vaikeaa/mahdotonta.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 06.08.13 - klo:19:12

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 06.08.13 - klo:18:47

On kokemusta.

Viljaa laitetaan seoksiin vähemmän ja vaikkapa melassileikettä lisätään. Toimii ihan hyvin, hinta vaan sitten nousee ruokinnallisen laadun parantuessa ihan suoraviivaisesti... Voinpa sanoa, että robottitilan väkirehusta sellaiset 55-60% voi olla viljaa, jos tuotostaso on noin 10 kltr/akka/year.

Rypsistä tytöt tykkäävät kuin hullu puurosta eli sitä voisi varmaan pistää reilusti ja vähentää appeessa, ja sitten hyvää vehnää ja tuota melassileikettä (ja suojattua rasvaa jos ei energiaa saada muuten tarpeeksi ylös)? Ja niitä hiveniä+vitamiineja joita annetaan tuotoksen mukaan, muut varmaan appeeseen. Propyleeniglykolia sitten nesteenä erikseen jos on tarvis.

Pitääkö viljan määrä muuten aina määrittää suhteessa väkirehujen määrään eikä minään absoluuttisena arvona? Jos väkirehuprosentti on 50 ja siitä puolet viljaa, 25kg kuiva-ainetta saava saa 6,25kg viljan kuiva-ainetta, siis about 7kg viljaa. Jos se on 30%, 25kg kuiva-ainetta saava saa 3,75kg viljan kuiva-ainetta, siis reilu 4kg viljaa. Eikö tuo vähemmällä väkirehulla oleva kestäisi syödä saman 6kg viljan kuiva-ainetta?

Mistä vehnärehujauho mahtaa olla tehty kun sitä on on "viljattomien" rehujen tuoteselosteissa?

Vilpitön suositukseni on että näitä suhteita ei vedetä lonkalta  Aika pienetkin erot säilörehussa ja viljan tärkkelysmäärässä muuttavat lopullista suhdetta paljon... tuurilla voi mennä oikein, mutta jos meneekin pieleen niin virheen analysointi on vaikeaa/mahdotonta.

Mutta eikö myllyseoksen voi jossain määrin vetää lonkalta, hakien maittavuutta ja about samoja arvoja kuin energiapitoisemmissa puolitiivisteissä, tai ehkä jotain täysrehun ja puolitiivisteen välimuotoa? Ape sitten muuttuu sen mukaan mitä siilossa on ja analyysit eri apekomponenteille näyttää? Ainakin teollisten rehujen kanssa menee yleensä niin. Sitä ostetaan mikä tuntuu parhaiten/riittävän hyvin lehmille maistuvan ja muuten toimivan, ja joku sitten tekee apereseptin siltä pohjalta.

Kukahan näiden seoksien laskemisessa osais auttaa? Rehutehtaat tuskin tähän ainakaan apua tarjoavat Samoja juttuja miettinyt itekin, robotilta menee teknoa, harmittaa maksaa rehulaskuja.. Viljaakin löytyis ihan omasta takaa.

Energiapitoisen puolitiiviste-tilaseoksen tekeminen tulee todella kalliiksi... niissä on viljaa vain 30%, ja rasvaa äkkiä 6%... se tietysti auttaa jos ostaa ne jakeet itse etukäteen ja ostaa vain sekoitustyön...

Kukahan näiden seoksien laskemisessa osais auttaa? Rehutehtaat tuskin tähän ainakaan apua tarjoavat Samoja juttuja miettinyt itekin, robotilta menee teknoa, harmittaa maksaa rehulaskuja.. Viljaakin löytyis ihan omasta takaa.

Neuvontajärjestö ainakin, ihan vakiohommia noille...