Mistä suomalainen viljelijä tykkää? Valittamisesta (ja useimmiten viinasta). 80-luvulla valittamisen oli hankalaa. Piti etsiä käsiinsä joku joka sitä valittamista jaksoi kuunnella tai soittaa (lankapuhelimella!) jollekulle tai kirjoittaa maastullin yleisönosastoon ja toivoa sormet ristissä että oma valitus tulisi yleiseen tietoisuuteen.
kännykän, internetin ja älypuhelimen myötä valittamisen mahdollisuudet ovat mullistuneen ja ylitävän ajan ja paikan rajat. Hetkessä viljelijä voi vaikka traktorin hytistä valittaa tavalla joka jää ikuisesti miljardien ihmisten luettavaksi. Periaatteessa viljelijä voi kuvitella että kuka tahansa maailmassa on saattanut kuulla hänen valituksensa.
Tätä kehitystä ei lama tai taantuma pyyhi, eli onhan suomalaisen viljelijän elintaso noussut peruuttamattomasti 80-luvusta.
Ja viinaan nyt on aina ollut varaa.
