Kun hirvitellään nykyisiä myöhäisiä vehniä niin olisi mielenkiintoista tietää mihin -80-luvun myöhäiset kevätvehnät esim, Hjan Tapio 105 vrk, Kadett 107 vrk, Drabant 108vrk ja Tähti 110vrk (hjan siemenjulkaisu 1985) asettuisi kasvuajaltaan näinä 2000-luvun huippulämpiminä vuosina..
Nuo neljä lajiketta on kuitenkin edustaneet kasarikymmenen puolivälissä yli 50:tä prosenttia kevätvehnän koko viljelyalasta.
Juuri tuolta ajalta tuli kevätvehnän maine riskialttiina kasvina. Kuitenkin, Tapion käytännön kasvuaika oli melko sama kuin Kruunun. Tähti oli meillä useana vuonna, oli omanvärisensä. Meni myöhäiseksi, ja ainakin kahtena vuonna syyspakaset veivät itävyyden ja sakoluvun. Oikeastaan ihmettelen, mikä siinä Tähti-vehnässä olikaan nin erikoista ? Pieni sato, myöhäinen valmistuminen, tästä johtuen itävyydessä aina ongelmia. Hja Tapio oli yhtenä vuonna, oikea neliapilaviljelijän täppärivehnä, sitten Tukon kautta tuli Drabantia, kun meni Hankkijan kanssa sukset ristiin.
Drabant oli satoisa, en usko, että jäi Trappesta paljonkaan. Täällä järvenpohjapelloilla jo Kadett antoi päikseen yli 7 tonnia keskisatoa joiltakin Kemiran koepelloilta, ja Drabant oli vieläkin satoisampi. Vaalea ja ainaraaka. Drabant ei kuitenkaan valmistunut sellaisena sadokkaamapana - verrattuna esim. 2012 vuoteen - vuotena ollenkaan, kun rupesivat syysillat pimenemään. Poutapäivinäkään ei edistynyt. Jotakin puuroa siitä sitten saatiin loppusyyskuulla, joka kuivattaessa meni ryppyiseksi. Hehtolitroja sata per hehtaari.
Mutta silloin 1970- ja 1980-luvuilla ei paljon käytetty kevätvehnällä tautiaineita eikä korrensääteitä. Eikä kylvetty myöhäisen pääsiäisen aikoihin, vaan äitienpäivänä tai jälkeen.
-SS-
