Anteeks nyt töykeyteni mutta sekoitustaulukoita on netti pullollaan ja tietoa aineista on huru mykke.
Kasvinsuojeluaineiden ominaisuuksien mielletyt hyödyt muutenkin ovat sellaisia, että aineita laitetaan kuin ravinteita; panos tuo aina tuoton.
-SS-
Rikka- ja tautiaineet ei sinänsä lisää satoa, ne vain ehkäisevät rikoista ja taudeista aiheutuvaa sadon pienentymistä. Varsinkin tautiainemainokset on hieman harhaanjohtavia, niissä kun puhutaan sadonlisästä; että tuli 500 kg/ha lisää satoa, kun käytettiin tätä ja tätä ainetta,
verrattuna käsittelemättömään alaan ja tuossa onkin se pointti, kun mainitaan että verrattuna käsittelemättömään alaan, niin ei syyllistytä suoranaiseen valehteluun, koska käsitelemättömällä alalla taudit pienensi satoa sen 500 kg/ha, ja tautiainekäsitellyllä alalla saatiin 500kg/ha surempi sato.
Eli oikeaoppisempaa ja täsmällisempää olisi puhua siitä että käyttämällä tautiaineita ehkäistään taudeista johtuva sadon alentuminen, sama koskee tietysti myös rikkamyrkkyjäkin. Mutta on siis turhaa kuvitella että mitä enemmän käyttää näitä em. aineita, sitä parempi sato tulee, aineilla on tietty optimikäyttömäärä, jonka ylitys tai alitus ei anna vastaavaa hyötyä, tosin tuon optimimäärän tarkka määrittäminen eri olosuhteissa on varsin hankalaa, sillä on niin että kunkin aineen ohjeelliset määrät on keskiarvoja, jotka on saatu koeolosuhteissa, ne ovat likiarvoja, mutta käytännön olosuhteet toki vaihtelevat huomattavasti.
Hivenlannoitteiden kanssa on vähän eri juttu, jos on puutetta jostain hivenaineista, niin lisäyksellä voidaan saada sadonlisää, mutta tässäkin toimii se optimisääntö, eli kun tarve on tyydytetty, niin lisämäärä ei enää lisää satoa, ja sama tietenkin myös toisinpäin, jos puutetta ei esiinny, niin varmuuden vuoksi hivenien antamisesta ei ole mitään hyötyä, rahat vain menee hukkaan.