Teoriasssa ihan hieno laite. Jotenkin tulee mieleen että joko on aika leveät urat harvennuksessa tai sitten koura kopsahtaa herkästi ikkunaan väistettäessä jäävää puuta kun puomin kääntää sivulle. Kummankohan omistajakuski valitsee.
Eihän tuolla tarvitse siihen tyyliin jääviä puita väistellä, koura vain puiden väliin, ajetaan ja käännetään puomia tarpeen mukaan. Kuvaamasi väistely on kuskin ammattitaidon puutetta.
Näinhän se menee elokuvissa mäntykankaalla. Tosiasiassa kuitenkin metrin hangessa kun ei oikein ole mitään tietoa minkä päällä telat on sivurinteessä voisi olla ihan kiva kun koneella saisi seistä paikallaan ja nosturin saisi käännettyä sivulle uran päällä. Ei liikeratakuormaimetkaan turhaan ole niin rakennettu että koura tulee pyörän päältä sivulle jos tarve vaatii.
Ei tuon nosturin liikeradat näytä perinteisestä liikeratakuormaimesta eroavan kovinkaan paljon ainakaan videoiden perusteella. Puomin nivellykset on sen verran taaempana verrattuna paralleelinosturiin, että kyllä tuon kouran samasta välistä puun väliin taivuttaa. Liikkeessä ajo taitaa tuolla olla aika erilaista verrattuna nykykoneisiin, kun on tuo vakautus.
Siitä onko kehitys mennyt hyvään suuntaan voidaan tietysti olla montaa mieltä, mutta tämän päivän ongelma noilla 13 tonnin pikkukoneilla on se, että yhtiöiden taksoilla niillä ei yksinkertaisesti pärjää millään. Onhan näitä paljon jotka lypsynvälissä niillä hakkailee jopa esim. yhdistyksillekin, mutta kokopäiväinen urakoitsija jolla on pari palkkamiestä ajamassa konetta, ei saa kuluja katettua mitenkään. Mieluummin minä ainakin päästän huolellisen yrittäjän isolla koneella tekemään ne harvennukset, kun häviän 5-10 €/motti siinä että joku pujottelee puiden välissä pikkukoneilla ja taksa on sen verran kovempi. Kyllä täällä ainakin ostomiehet antaa valita kuka niitä harvennuksia tulee tekemään, itse on ainakin tarkasti tullut katsottua kuka sen hyvän jäljen tekee. Eikä se yleensä ole se pienimmällä koneella tekevä kaveri, huippukuskeilla on tapana päätyä niihin tehokkaimpiin koneisiin, siksi että silloin kun on tarve, osaavat tehdä huippujäljen ja toisaalta silloin kun on sopiva paikka tulee tavaraakin kovaa kyytiä...
Täähän on mettäkoneihmisten piireissä aika yleinen ajattelutapa että mitä enemmän motteja niin sitä enemmän voittoa. Se nyt ei kuitenkaan mee niin kuin mottikiimaset ajattelevat.
Se on ihan millasen taksan ittellensä neuvottelee 
Useimmiten sitä vaan ostetaan hiton iso ja kiiltävä kone ja toivotaan nopeaa rikastumista. Loppupeleissä homma menee niin että on pakko hakata niillä huonoillakin taksoilla että saa konetta lyhennettyä
Mutta tosiaan jokainen tekee ihan niinkuin itte haluaa.
Se on totta, että sama vika siellä vaivaa melko varmasti kun meitä viljelijöitäkin, että uskonto oli todistuksessa 10, laskento 5... Sen verran kuitenkin olen kuullut, että muutamia erikoiskoneita (joita suomessa on vähän) lukuun ottamatta on nuo neuvottelumahdollisuudet isojen firmojen kanssa vähän mitä ovat, eli suurin piirtein taksa on se mitä sieltä maksetaan, varsinkin kun aina näitä puoli-ilmaiseksi tekeviä hulluja on jonoksi asti tulossa urakoille.
Ratkaisevaahan on se, paljonko niitä motteja tulee tunnissa ja mitkä ovat kulut tunnissa. Jos joka tunti tuottaa tappiota, ei silloin minkään koneen pito kannata. Tuon pääomakulun osuus on vaan varmasti metsäkoneurakoinnissa, niinkuin monessa muussakin urakoinnissa, yllättävän pieni osa koko kulupottia, eli jos tuotos kasvaa kaksin-kolminkertaiseksi isolla koneella, niin varmasti siinä on plussalla pieniin koneisiin nähden. Tätä varmaan on suomessa joku laitos (metla, metsäteho?) tutkinutkin, mutta veikkaisin että jos koneella se 2500-3000 tuntia/vuosi ajetaan, niin tuo pääomakulun ja koron osuus voisi olla jotain 20% luokkaa kokonaiskulusta... Pa-kulutus ja EHKÄ huoltokulut ovat isolla koneella suuremmat, mutta taas palkka, siirto, ym. kulut eivät muutu miksikään. Ei se helppo ala kuitenkaan ole tuokaan...
