Työ kuin työ,etukäteen sopimalla homma sujuu.

Eikös se rehunteossakin onnistu, että tilaa vaikka niittäjän maanantaiksi, mutta sateen sattuessa tuu vasta tiistaina. Ja jos sataa oikein rankasti, niin tuu vasta sitten, kun laiho on kuivanut.

Jeps tänäkin syksynä kun oli huonot kelit satoi koko ajan  ja sitte ku tuli ne muutama pouta päivä nii arvakkaas kerkeskö se urakoitsija tulla nyt on sitte siilo täynnä märkää rehua. ens vuodeksi laitan omat koneet harkinnan alla niittomurskaimista menopaluu elho tai kuhn ja noukinvaunuista pöttinger, strautmann,krone tai claas olis mukava saada kokemuksia kyseisistä koneista

jos ei ole kysyntää, niin ei ole tarjontaakaan. 

Mutta kumpi tulee ensin muna vai kana?  Se on vaikea alkaa muodostamaan kysyntää tai tarjontaa jos vaikka pitäjästä löytyy kaksi tilaa ja kolmas kasvaa vielä kauempana kaikesta. No okei ei niin pientä pitäjää varmaan löydy mutta siis pointti luulisi tulleen selväksi. Asioita on niin helppo yleensä ajatella turhan yksinkertaisesti kun sitten käytännössä jossain vaiheessa tökkää kuitenkin.

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 20.11.07 - klo:18:23

Työ kuin työ,etukäteen sopimalla homma sujuu.

Eikös se rehunteossakin onnistu, että tilaa vaikka niittäjän maanantaiksi, mutta sateen sattuessa tuu vasta tiistaina. Ja jos sataa oikein rankasti, niin tuu vasta sitten, kun laiho on kuivanut.

Sopii urakoittijan kans jotta jossei tuu pouralla niin puoleen hintaan. 
Mutta entäpä vastuutilanteet jos urakoitsijan töppäyksen takia menee suuri osa pilalle? Saattaapi olla kinkkisiä tilanteita. Tai jos aikataulujen sopimattomuuden takia hoitaa huonoissa olosuhteissa esim. niiton siten että karhe koostuu enemmän mullasta kuin itse rehusta. Noh, kyllähän noita tarinoita riittää.

Lainaus käyttäjältä: Maalaispoika - 20.11.07 - klo:18:26

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 20.11.07 - klo:18:23

Työ kuin työ,etukäteen sopimalla homma sujuu.

Eikös se rehunteossakin onnistu, että tilaa vaikka niittäjän maanantaiksi, mutta sateen sattuessa tuu vasta tiistaina. Ja jos sataa oikein rankasti, niin tuu vasta sitten, kun laiho on kuivanut.

Sopii urakoittijan kans jotta jossei tuu pouralla niin puoleen hintaan. 
Mutta entäpä vastuutilanteet jos urakoitsijan töppäyksen takia menee suuri osa pilalle? Saattaapi olla kinkkisiä tilanteita. Tai jos aikataulujen sopimattomuuden takia hoitaa huonoissa olosuhteissa esim. niiton siten että karhe koostuu enemmän mullasta kuin itse rehusta. Noh, kyllähän noita tarinoita riittää.

Niinpä...kolme vuotta on sama urakoitsija tehnyt sekä siilorehun että paalatun. Suht hyvin on saatu so*****a, hänellä on sen verran kaukana asiakkaat toisistaan, että menevät lomittain. Siirtymä meille on luokkaa 20 km, ens vuodex kertoili pudottavansa kauimmaisia pois - ei kannata ajella monella koneella kauas.

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 20.11.07 - klo:16:29

jos ei ole kysyntää, niin ei ole tarjontaakaan. 

Mutta kumpi tulee ensin muna vai kana?  Se on vaikea alkaa muodostamaan kysyntää tai tarjontaa jos vaikka pitäjästä löytyy kaksi tilaa ja kolmas kasvaa vielä kauempana kaikesta. No okei ei niin pientä pitäjää varmaan löydy mutta siis pointti luulisi tulleen selväksi. Asioita on niin helppo yleensä ajatella turhan yksinkertaisesti kun sitten käytännössä jossain vaiheessa tökkää kuitenkin.

jos väliä on alle 100 km niin luulis jo löytyvän.. eihän nyky traktorilla oo 50km mikään ajaa..

Lainaus käyttäjältä: Opelixi - 20.11.07 - klo:19:05

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 20.11.07 - klo:16:29

jos ei ole kysyntää, niin ei ole tarjontaakaan. 

Mutta kumpi tulee ensin muna vai kana?  Se on vaikea alkaa muodostamaan kysyntää tai tarjontaa jos vaikka pitäjästä löytyy kaksi tilaa ja kolmas kasvaa vielä kauempana kaikesta. No okei ei niin pientä pitäjää varmaan löydy mutta siis pointti luulisi tulleen selväksi. Asioita on niin helppo yleensä ajatella turhan yksinkertaisesti kun sitten käytännössä jossain vaiheessa tökkää kuitenkin.

jos väliä on alle 100 km niin luulis jo löytyvän.. eihän nyky traktorilla oo 50km mikään ajaa..

Niin ja urakoitsija ajaa tuota väliä edestakaisin omakustannushintaan siitä hyvästä että saa pitää halvat urakat itsellään. 

Voisi sanontaa uudistaa siihen tyyliin että eihän hullu ole se joka maksaa, vaan se joka tekee. 

jos väliä on alle 100 km niin luulis jo löytyvän.. eihän nyky traktorilla oo 50km mikään ajaa..

Juu ei urakoittija jaksanu lähtee 74km päähän paalaamaan sillon, kun vielä käytettiin urakointia paalauksiin. Ny ajetahan ITTE. (kyseisellä seudulla ei sillon ollu urakoijia eikä oikeen nykyisinkään)

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 21.11.07 - klo:10:33

Lainaus käyttäjältä: Opelixi - 20.11.07 - klo:19:05

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 20.11.07 - klo:16:29

jos ei ole kysyntää, niin ei ole tarjontaakaan. 

Mutta kumpi tulee ensin muna vai kana?  Se on vaikea alkaa muodostamaan kysyntää tai tarjontaa jos vaikka pitäjästä löytyy kaksi tilaa ja kolmas kasvaa vielä kauempana kaikesta. No okei ei niin pientä pitäjää varmaan löydy mutta siis pointti luulisi tulleen selväksi. Asioita on niin helppo yleensä ajatella turhan yksinkertaisesti kun sitten käytännössä jossain vaiheessa tökkää kuitenkin.

jos väliä on alle 100 km niin luulis jo löytyvän.. eihän nyky traktorilla oo 50km mikään ajaa..

Niin ja urakoitsija ajaa tuota väliä edestakaisin omakustannushintaan siitä hyvästä että saa pitää halvat urakat itsellään. 

Voisi sanontaa uudistaa siihen tyyliin että eihän hullu ole se joka maksaa, vaan se joka tekee. 

tottakai urakoitsija tarvii kunnon palkan tehdystä työstä. eihän ole maksajankaan etu että urakoitsija lopettaa parin kolmen vuoden jälkeen kannattamattomana. vai mitä?

Lainaus käyttäjältä: Opelixi - 21.11.07 - klo:11:26

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 21.11.07 - klo:10:33

Lainaus käyttäjältä: Opelixi - 20.11.07 - klo:19:05

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 20.11.07 - klo:16:29

jos ei ole kysyntää, niin ei ole tarjontaakaan. 

Mutta kumpi tulee ensin muna vai kana?  Se on vaikea alkaa muodostamaan kysyntää tai tarjontaa jos vaikka pitäjästä löytyy kaksi tilaa ja kolmas kasvaa vielä kauempana kaikesta. No okei ei niin pientä pitäjää varmaan löydy mutta siis pointti luulisi tulleen selväksi. Asioita on niin helppo yleensä ajatella turhan yksinkertaisesti kun sitten käytännössä jossain vaiheessa tökkää kuitenkin.

jos väliä on alle 100 km niin luulis jo löytyvän.. eihän nyky traktorilla oo 50km mikään ajaa..

Niin ja urakoitsija ajaa tuota väliä edestakaisin omakustannushintaan siitä hyvästä että saa pitää halvat urakat itsellään. 

Voisi sanontaa uudistaa siihen tyyliin että eihän hullu ole se joka maksaa, vaan se joka tekee. 

tottakai urakoitsija tarvii kunnon palkan tehdystä työstä. eihän ole maksajankaan etu että urakoitsija lopettaa parin kolmen vuoden jälkeen kannattamattomana. vai mitä?

Niin no ehkä teoriassa asia on näin. Mutta ne on kunki henkilökohtaisia valintoja.

osta vaan hinattava vaikka se ostaessa on kalliimpi meillä on rehuporukassa 320 elho menopaluu 6 vuotta ja tuhat hehtaaria ajettu remontteja on ollut yksi hydrauliletku ja teräpalkin öljykorkki 8 E . kone kestää hyvin jos puhdistaa huolellisesti. ei nostolaitekonetta enää otettaisi kulkee hyvin 135 hevosvoimaisella. 320 ja 280 koneen ero työtehossa on huomattava.

150-200 ha vuodessa menee ihan hyvin nostolaitekoneellakin. Hinattavankin osto on sama kuin ostaisi puolet suuremman traktorin kuin tarvitsee.

150-200 ha vuodessa menee ihan hyvin nostolaitekoneellakin. Hinattavankin osto on sama kuin ostaisi puolet suuremman traktorin kuin tarvitsee.

Ei se hinnanero nyt taas niin suuri ole, ajomukavuudessa eroa on ja vertailussa on silloin oltava samanlevyiset koneet. 3,2 metrinen nostolaitekone vaatii sen puolta suuremman traktorin.

Alle 200 ha riittää ihan hyvin 2,4 tai 2,8.

Lainaus käyttäjältä: Make - 21.11.07 - klo:21:30

150-200 ha vuodessa menee ihan hyvin nostolaitekoneellakin. Hinattavankin osto on sama kuin ostaisi puolet suuremman traktorin kuin tarvitsee.

Ei se hinnanero nyt taas niin suuri ole, ajomukavuudessa eroa on ja vertailussa on silloin oltava samanlevyiset koneet. 3,2 metrinen nostolaitekone vaatii sen puolta suuremman traktorin.

3,2m nostolaite murskain on hirveimpiä kapistuksia mitä oon kokenu.