Lainaus käyttäjältä: velimatti - 14.04.13 - klo:20:08

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 14.04.13 - klo:12:56

Sellaista tapaa on kuulemma käytetty, että urakoitsija hommaa aineet ja laskuttaa nekin sitten asiakaalta. Oma työ ja vaiva siitäkin on, kun miettii paljonko aineita tarvitaan, joku korvaus siitäkin pitäisi saada. Ehkä paras, kun sen upottaa siihen hehtaaritaksaan.

Ehdottomasti urakoitsija hankkii aineet. Meillä kymmenen tilan ruiskutukset ja jo talvella sovitaan mitä aineita pääsääntöisesti käytetään. Tilaus tehdään helmikuussa ja osasta lasku suoraan asiakkaalle ja loput tasataan loppulaskussa. Helpottaa työtä, kun aina tehdään täysi ruis*****nen ja voidaan ajaa samalla kertaa eri tilojen peltoja. Nopeisiin täyttöihin kannattaa panostaa, siinä samalla rahalla saa yleensä enemmän kuin ruiskukaupoilla.

Miten aulliisti urakoitsija on valmis lähtemään pienemmille keikoille ohi varsinaisen sesongin. Esim. viherkesannon lopetus ennen syysviljaa tyyliin 5 ha ym?
Urakoitsijaa kaipaisin, mutta tämän tyyppisiä asioita on tullut pyöritettyä mielessä...

Ajettavahan ne on, jos työhön on ryhtynyt. Hinta vain voi olla jotain muuta kuin kesällä sen lohkon ruiskuttaminen muiden mukana.

Lainaus käyttäjältä: rene - 08.04.13 - klo:13:32

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 06.04.13 - klo:14:58

Lähinnä lunta 40 000 euron molemmin puolin viime vuosina. Kesällä ei mitään merkittävää vaikka toivottavasti voisi erikoistua enemmän niin että sekä urakkamenot että tulot nousevat. Esim. pintalannoitusurakointia voisi tehdä ja jättää vaikka viljan kylvön pois omasta repertuaarista.

Jos kalusto kuitenkin pitää olla niin mihin tuo 40 000 euroa kuluu ?    Tai toisin päin jos tuo 40 000 ei näy missään niin miten voisi tulla edes toimeen jos se jäisi pois

   Koneurakoinnilla (niin kauan kuin koneet toimii kunnolla) voi maksaa vaikka pihatonlyhennyksiä.

Sen jälkeen kuin koneet ei kuulu enää ykkösketjuun, niin sitten loppuu urakointi pikkuhiljaa...
Sama juttu peltovuokramouhoilla:  kun niitä 600 euron vuokria maksetaan vuodesta toiseen, niin joskus koittaa
tilanne että rahat on loppu ja koneet on loppu.      Ahneella on paskainen loppu. 

Ei kai toimivia koneita kannata ihan heti mennä vaihtamaankaan, varsinkin jos esim. sen pihaton takia on poistojakin yli oman tarpeen pariksi vuodeksi?

Sitten kun lumitöissä käytettävät koneet on ajettu loppuun/ vaihtokuntoon (vielä 5000h/ 5-7v menee molemillä nätisti) niin suurimmat poistot on tehty mutta toisaalta voi olla sellainen olo että halutaankin luopua urakoinnista yöunien takia Se jos tekee kannattavaa urakointia niin kauan kuin jaksaa / viitsii /se on kannattavaa ei mielestäni kuulu "ahneella on paskanen loppu" kategorian alle.

Ja meillä siis jatkuu lumiurakointi, mutta kesää tosiaan haluasin virtaviivaistaa niin että kaikkea ei tehtäsi itse varsinkin kun vilja-ala hupenee merkittävästi.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 14.04.13 - klo:12:56

Sellaista tapaa on kuulemma käytetty, että urakoitsija hommaa aineet ja laskuttaa nekin sitten asiakaalta. Oma työ ja vaiva siitäkin on, kun miettii paljonko aineita tarvitaan, joku korvaus siitäkin pitäisi saada. Ehkä paras, kun sen upottaa siihen hehtaaritaksaan.

Ehdottomasti urakoitsija hankkii aineet. Meillä kymmenen tilan ruiskutukset ja jo talvella sovitaan mitä aineita pääsääntöisesti käytetään. Tilaus tehdään helmikuussa ja osasta lasku suoraan asiakkaalle ja loput tasataan loppulaskussa. Helpottaa työtä, kun aina tehdään täysi ruis*****nen ja voidaan ajaa samalla kertaa eri tilojen peltoja. Nopeisiin täyttöihin kannattaa panostaa, siinä samalla rahalla saa yleensä enemmän kuin ruiskukaupoilla.

Ensi kesänä mennään tuolla taktiikalla, että urakoitsija hommaa aineet, ja ajaa saman kylän samanlaiset lohkot läpi kerralla omistajasta riippumatta. Alustavat ruiskutustarpeet ruiskujeppe kyseli jo alkutalvesta, että sai ostettua aineet ennakkohintaan. Lasku tulee sitten meille asiakkaille käytettyjen määrien mukaan.