Sian elimistö on lähellä ihmisen systeemejä, voi miettiä haluaisko itse syödä jotain pihalla aumassa hapolla säilöttyä viljaa jota on sitten kauhalla nosteltu siiloon.

Just, joskushan oli vouhotus päällä että sialta saadaan ihmiselle siirrettyä varaosiakin munuaista ja muuta hilavitkutinta.

Lainaus käyttäjältä: Jesse - 08.08.08 - klo:09:23

Niin ja yksi pointti syökö se sika hapoilla tai muulla tavalla säilöttyä viljaa muuten kuin pahimpaan nälkäänsä, pitäis se sika kasvaa ja lihoakin ellei kasva ja liho tappiota tulee ja raskaasti.

Sian elimistö on lähellä ihmisen systeemejä, voi miettiä haluaisko itse syödä jotain pihalla aumassa hapolla säilöttyä viljaa jota on sitten kauhalla nosteltu siiloon.

No jos nälkään pitäis syödä kuivia jauhoja tai siirapin kanssa litistettyä viljaa niin kyllä noita litistettyjä ottaisin lautaselle. Johtopäätöksiä toki voi aikaisintaan muutaman viikon syötön jälkeen tehdä ja lopputulos selviää tarkan kirjanpidon ja teurastilin jälkeen. Missään ruokintakokeessa ei ole tietääkseni todettu kuivattua viljaa muuta viljaa paremmaksi.

Plus tuohon vielä hygienia ongelmat rottien, jänisten ja jopa kuulemma koirien takia. Tilankäyttökin tulee monessa pihassa vastaan, kun puhutaan jo puolen miljoonan kilon varastoimisesta. Ylöspäin on yleensä tilaa mennä.

Samasta syystä mäkin hylkäsin tasovarastot apejakeille ja laitoin kaksi 29 m3 pyttyä pystyyn pihaan. Pohjalaatta vie tilaa 12,5 m2 ja ovat takuuvarmasti tiiviitä eläimiä, sadetta yms. vastaan.

ja ruuvilla apevauuun? Vaiko alta ajettava?

Minä olen nää hylkänny kun lisäävät työtä, jokainen tunti maksaa. lisäksi jos siilo täytetään vaikkapa 10 kertaa vuodessa, maksan rahtia täyttöä kohti 80-150 euroa enemmän kun A) pitää olla puhallusauto, huonompi kilpailuttaa ja ei yöllä täyttöjä. Naapurit kuloetäisyydellä. B) Eräkoko on rajoitettu siilon tilavuuteen, ei mahdollista ottaa tavaraa enemmän silloin kun hinta kohdillaan ja täyden rekan tilaamisen mahdottomuus. c) Jakeiden koostumusta rajoittava vaikutus, esim leseet, ydinjauhot yms ei valu trional siilosta ainakaan.

Vielä rotista, maksan satasen jokaisesta jonka mein pihasta kiistatta löydät elävänä. Tarjous koskee kaikkia pihalla liikkujia, ei vain viestiketjuun osallistuneita.

Niin ja tuubissa ei ole kuin märkäjakeet, kuivat salvosiiloissa.

ja ruuvilla apevauuun? Vaiko alta ajettava?

Ruuvilla. Mitenkä ne lisäävät työtä? Riippuu tietysti käyttömääristä, mutta tälläkin hetkellä kahden rehun ottamiseen menee aikaa noin minuutti. Toisessa siilossa on ohrarehu ja toisessa rypsi/rapsi. Mikäli siilo on tyhjä, siihen sopii 18 tonnia, käytännössä tilattava erä on 15 tonnia, niin siiloa ei tartte yrittää täysin tyhjäksi. Yhdistelmä pääsee kyllä pihaan ja yöpurkukaan ei ole ongelma.

Ei meilläkään rottia näy, mutta lintuja sitäkin enemmän.

Nämä on taas näitä tilakohtaisia valintoja.

Ajattelin tyhmyyksissäni että pitää hytistä nousta käyttämään ruuvia. Mutta onhan se nykyysin alle 100 euroa kaukokäyttökatkaisija. Hytistä nousu ja lasku on maatilan vaarallisimmat työt tapaturmariskin kannalta.  Ainakin menneisyydessä, tietty tilastointi vaikuttaa, lähestyykö asiaan että kyse konetyöstä vaiko karjataloustyöstä kun lehmiä ruokitaan.

Vielä haluisin listata etuja. Vastaanottokyky on kymmeniä tonneja tunnissa, vrt muut. Vertailu kaasusiiloon. Tueton hintataso on n.80 000 - 300 000 euroa. Ilman purku/täyttölaitteita. Sillä siilon hinnalla ostaa aika monta pussia,  alle euron kuutio.  Että käytössä se on helpompi. Mutta noin teoriassa en pidä vaihtoehtotyötä joka olisi esim. tunti konetyötä viikossa kohtuuttomana.

Lisäys.Hmm ja joku mainitsi että propioni maksaa lähes saman kuin kuivatus. Mutta propionin juju on se että se säilyy kasassa vaikka tuvan lattialla. Ilman mitään säilöntärakenteita.

Nää sateet muutes keskeytti viljapuinnin, jatketaan säiden salliessa.

Ajattelin tyhmyyksissäni että pitää hytistä nousta käyttämään ruuvia. Mutta onhan se nykyysin alle 100 euroa kaukokäyttökatkaisija. Hytistä nousu ja lasku on maatilan vaarallisimmat työt tapaturmariskin kannalta.  Ainakin menneisyydessä, tietty tilastointi vaikuttaa, lähestyykö asiaan että kyse konetyöstä vaiko karjataloustyöstä kun lehmiä ruokitaan.

Vielä haluisin listata etuja. Vastaanottokyky on kymmeniä tonneja tunnissa, vrt muut. Vertailu kaasusiiloon. Tueton hintataso on n.80 000 - 300 000 euroa. Ilman purku/täyttölaitteita. Sillä siilon hinnalla ostaa aika monta pussia,  alle euron kuutio.  Että käytössä se on helpompi. Mutta noin teoriassa en pidä vaihtoehtotyötä joka olisi esim. tunti konetyötä viikossa kohtuuttomana.

Lisäys.Hmm ja joku mainitsi että propioni maksaa lähes saman kuin kuivatus. Mutta propionin juju on se että se säilyy kasassa vaikka tuvan lattialla. Ilman mitään säilöntärakenteita.

Nää sateet muutes keskeytti viljapuinnin, jatketaan säiden salliessa.

300 000€ saa jo noin 4000m3 uuden emalipytyn pihaan täyttö ja purkulaitteilla asennettuna. 80000 € saa 1200m3 käytetyn pytyn täyttö ja purku vehkeillä (automaattiset) asennettuna valmille pohjalla (eli + pohjan valu). 40000€ saa 400m3 käytetyn pytyn täyttö ja purkuvehkeillä asennettuna valmiille pohjalle... Murskan tuubi pakkain maksaa vähän 30000€ + muovi + säilöntäaine + mitä sitten laskeekin makkaran alustan arvoksi.

Propionihappo säilöntä MTT:n mukaan vanhassa rakennuksessa vaneriseinä siilossa maksaa enempi kuin viljankuivaus kuivurissa. (Siljander-Rasi ja Palva: Tuoresäilötyn viljan käyttö lihasikojen ruokinnassa.)

kertoisitko hintalähteesi?     kyseessä vitskovits ?    Jos on näin. vertaa sitten käytettyy pakkaajaan noin 10 000 €

Kysäseppä myös tankki OY:ltä ja Delavalilta "uusia" siiloja viljalle, siis kokojyväsäilöntään. 

esim 400 kuutiota pystyssä n.85 000 ilman purku/täyttälaitteita. (Piruuttaan soitin ja utelin puhelimella) Ilman myös Perustusta ja mahdollista paalutusta/pohjatutkimusta ja lupia.  Näinollen ollaan jo siinä helposti noin 120 000 tasossa (arvio). sillä rahalla saa uuden pakkaajan (ilman myllyä) ja pussit noin 100 000 000 (satamiljoonaa kiloa) kg säilömiseen.

Ajattelin tyhmyyksissäni että pitää hytistä nousta käyttämään ruuvia.

Onnistuukos pussista ottaminen ilman hytistä nousua? Vai haitanneeko se muovi rehun seassa mitään.

Tää ei enää ole kaasutiiviitä tornia asiaa, mutta kerron kuitenki.


Niinkuin aiemmin sanoin että minä käyn siivoamassa parin viikon välein muovit. Säilörehun päällä on pääasiassa perunarehua, taikka jos on muovi, on painona ollut esim ohramallasrehua ettei painoa tarvitse siivota.

Pötkössä on mäskiä, leikettä ja tuoreviljaa. Alhaalta maanpinnan suuntaisesti vedän noin kahdenviikon käyttöä vastaavan vedon. Sitten siitä kaksi ylivetoa, että kulutuksen mukaan nostaa "kannen" sivulle.

Rehuseosta tehdessä ei siis kuormainkoneen hytistä tarvitse nousta. Ainoastaan jos joskus tarvii lisävettä laittaa, taikka hiehoseokseen olkipaalista poistaa verkko/narut riippuen kummalla tavalla paalattu. Työllisyyden nimissä on useita vuosia ollut nestepumput ja pari tankkia ollut tarpeettomana. Aikoinaan ollut valkuaismelassia, ttr ja heraa.


Tuossa aiemmin lainattiin MTT tutkimusta propionsäilönnän taloudellisuudesta. Et kertonut oliko vertailukuivuri jo poistettu, mikä oli säilötyn viljan kosteus ja oliko se kuivaus taloudellisempaa kaikesta syistä vaiko työkustannuksesta johtuen. Itse en propionia ole käyttänyt kuin joskus -70 luvulla. Siinä ei tarvitse miettiä myöskään ehtiikö kuivuri, mahtuuko varastoon yms. Itse säilön heralla, hapolla taikka melassi-siirapilla. Nyt on tarkoitus laittaa happoa 1-1,5 l/tn, se on kallein näistä. Mutta ei saanut heraa ajoissa ja siirappi on työllistävä kun pitää sekoittaa veteen että juoksevassa muodossa, eikä ny ole enää harjuria yms ylimäärätyövoimaa. Hera on kaikista edullisin. Kaikilla säilyy, varmaan ilmankin kun tärkkelystähän viljassa on "rajattomasti" PH:n käyntiprosessiin.

kertoisitko hintalähteesi?     kyseessä vitskovits ?    Jos on näin. vertaa sitten käytettyy pakkaajaan noin 10 000 €

Kysäseppä myös tankki OY:ltä ja Delavalilta "uusia" siiloja viljalle, siis kokojyväsäilöntään. 

esim 400 kuutiota pystyssä n.85 000 ilman purku/täyttälaitteita. (Piruuttaan soitin ja utelin puhelimella) Ilman myös Perustusta ja mahdollista paalutusta/pohjatutkimusta ja lupia.  Näinollen ollaan jo siinä helposti noin 120 000 tasossa (arvio). sillä rahalla saa uuden pakkaajan (ilman myllyä) ja pussit noin 100 000 000 (satamiljoonaa kiloa) kg säilömiseen.

Muokkasin tuota aikaisempaa vastaustani. Siitä oli jäänyt oleellinen tieto pois kahdesta pienemmästä esimerkistä, eli niissä kysymys on käytetystä emalisiilosta tai uudesta galvanoidusta. Isoimman kohdalla arvio, kun ei nuin isoa ole kukaan laittanut Suomeen.

Tehdessäni lopputyötä vuonna 2004 Tankki Oy teki ainoastaan rosteritankkeja hitsaamalla. Ei todellakaan vertailu kelpoinen hinta emalisiilon kanssa. Uusi sinkitty on siisti, mutta riskit märkänä syksynä pitää tiedostaa (maitohappo käyminen) joka voi syödä sinkin pois. Emalia on koeteltu säilörehulla jo vuosia ja kestää happoa. Se on ihan sama hinnaltaan, onko se Jenkki vai Tsekki siilo, erona on, että Tsekkiläisessä on ehjä katto (myös emaloitu) ja tupla emalointi seinälevyissä. Samoissa hinnoissa menee galvainoidut siilot... Uudet emalisiilot ovat kalliimpia, mutta eivät lähelläkään noita Tankki Oy:n tai DeLavalin hintoja.

Pohjatyö betoni + raudat + työt maksaa noin 6000€, ilman paalutusta. Pohjatutkimus noin 800€ ja paalutus 8 - 40t/€, eli ei kannata laittaa suolle.

Jos tuolla noin 90t€ saat 1200m3 siilon pystyyn purku ja täyttö (elevaattori) ja automaatisen purun, niin et kauaa saa taikinoida sen etukuormaaja vehkees kanssa, että pääset tuntipalkoille... Usko pois.

Sian mahalaukun pH on muuten noin 4. Ja happolisää suositellaan liemeen. Täysrehuun se on valmiiksi lisätty...

Kerrotko osoitteen, niin tulen niitä rottia katsomaan. Pistä vaikka privana, jos haluat pitää kiinni anonyymiteetistäsi. 

En nyt ole perehtynyt ihan viimeistä huutoa oleviin sikalasysteemeihin, mutta ei niissä käsittääkseni juurikaan ole tapana mättää rehutavaraa kuormaajalla mihinkään apevaunuun.

Siilosta jyvät saa ruuvilla jauhatukseen ja siitä edelleen liemen sekaan parhaassa tapauksessa ihan rakennuksesta poistumatta, ilman että tarvitsee mennä ulos tai jonkun koneen hyttiin laisinkaan.

Meillä on ollu 2002 lähtien ilmatiivis siilo on pelanut hyvin. Kippaus josta elevaattori vie esipuhdistajaan vilja menee siiloon josta tippuu heiluri vaakaan siitä edelleen lietsoon joka vie noin 50 metriä josta se tippuu siiloon. Kun siilo on täynnä laitetaan luukku kiinni sitten sinne päästetää patterin verran hiilidioksidia. Sillon pohjalla on pyyhkiä ruuvi josta on ruuvi viee päivä siiloon. Siitä mylly imee viljan josta se tippuu ruuviin joka viee liemi ruokkiaan. Kosteus on ollu alle 23 mutta on sielä yks vuosi ollu 30 silloin oli myllyn ruuvissa ongelmia tahnaa kertyi ruuvin putkeen. Kevääsin laitetaan jonkin verran hiilidioksia.

sikulin kanssa samanlaiset kokemukset.kaatomonttuun kippaamisen jälkeen vilja menee automaattisesti sian kaukaloon saakka.eipähän tarvi talvella jyvien kanssa pelailla.