Jos tästä nykysysteemistä mennään tohon pinta-alaperusteiseen, niin ei se mikään tasavero voi olla. Se kohtelisi eri pohjia epäoikeudenmukaisesti, kun niillä on eri tuottopotentiaali.

Jos mä olisin verottaja niin mä odottelisin vielä kymmene vuotta, että metsät hakataan pois ja sitten siirtyisin tohon pinta-alaperusteiseen veroon. Ei tule poistoja kun ei ole tuloja. Tuossa kun halki Suomen meni junalla, niin eipä tuolla ole enää metsiä siinä mallia kuin esim 80-luvulla oli. Paljon on vajaatuottoista uudistamatonta hakkuuaukkoa.

Eikö tuon saman logiikan perusteella pitäisi pistää myös pelloille kiinteistövero? Tästä vain paistaa läpi kuinka tää yhteiskunta toimii. Jos ei pärjätä normaaleilla keinoin hyvä veli verkoston kautta junaillaa asia siihen malliin, että homma toimii.

.... pinta-alaperusteiseen veroon. Ei tule poistoja kun ei ole tuloja. Tuossa kun halki Suomen meni junalla, niin eipä tuolla ole enää metsiä siinä mallia kuin esim 80-luvulla oli. Paljon on vajaatuottoista uudistamatonta hakkuuaukkoa.

Kyllä vähennyksiä sai vanhassa pinta-alaverossakin. Mutta vähennyksiä ei saanut menoista vaan metsän, ja ennen kaikkea, taimikon hoitamisesta. Yhtenä suurena ideana systeemissä kumminkin oli, että vero muistutti metsän olemassaolossa ja rahat veroihin piti saada jostakin. Se kannusti myymään puita, mikä valtion kannalta katsoen tiesi työpaikkoja ja vientituloja. Vähennysten saaminen esim. hoidetulla taimikolla tarkoitti sitä, että tärkein asia tulevan metsänkasvun ja teollisuuden raaka-aineensaannin kannalta tuli hoidettua. Mielestäni ihan fiksu tapa potkia metsänomistajia persuksiin metsänhoidossa ja samalla valtio edisti metsäteollisuuden mahdollisuuksia saada tulevaisuudessa raaka-ainetta.

 Jos joku muistaa paremmin ja oikein, niin olisi mukava jos kertoisi.

Lainaus käyttäjältä: Yodavaari - 19.02.13 - klo:08:10

.... pinta-alaperusteiseen veroon. Ei tule poistoja kun ei ole tuloja. Tuossa kun halki Suomen meni junalla, niin eipä tuolla ole enää metsiä siinä mallia kuin esim 80-luvulla oli. Paljon on vajaatuottoista uudistamatonta hakkuuaukkoa.

Kyllä vähennyksiä sai vanhassa pinta-alaverossakin. Mutta vähennyksiä ei saanut menoista vaan metsän, ja ennen kaikkea, taimikon hoitamisesta. Yhtenä suurena ideana systeemissä kumminkin oli, että vero muistutti metsän olemassaolossa ja rahat veroihin piti saada jostakin. Se kannusti myymään puita, mikä valtion kannalta katsoen tiesi työpaikkoja ja vientituloja. Vähennysten saaminen esim. hoidetulla taimikolla tarkoitti sitä, että tärkein asia tulevan metsänkasvun ja teollisuuden raaka-aineensaannin kannalta tuli hoidettua. Mielestäni ihan fiksu tapa potkia metsänomistajia persuksiin metsänhoidossa ja samalla valtio edisti metsäteollisuuden mahdollisuuksia saada tulevaisuudessa raaka-ainetta.

 Jos joku muistaa paremmin ja oikein, niin olisi mukava jos kertoisi.

Siinä oli vielä se "hyvä" puoli että metsätulot verotettiin ansiotuloina jolloin progressio oli korkea jos myös muita tuloja. Voisi palkanansaitsijametsänomistajia hieman nyppiä maksaa tuhansia euroja veroja vuosittain taimikoista joista tuloja 50 vuoden päästä. Minun mielestäni verot pitäämaksaa tuloista eikä oletetuista tuloista. Periaattessahan tällöin voisi esim akateemisesti koulutettua kotiäitiä/isää verottaa tuloista jotka hän olisi voinut tienata koulutuksen perusteella tmv.

Miksi metsänhoitoon pitäisi "kannustaa" verotuksen keinoin? Jos joku haluaa kasvattaa ryteikköä ja elellä sen keskellä Linkolana, niin eikö hänellä ole siihen täysi oikeus ilman että valtiovalta asiaan puuttuu verottamalla?

Jos taas talousmetsää haluaa kasvattaa, niin silloin lienee soveliasta noudattaa tällä hetkellä vallitsevaa oppia talousmetsänkasvatuksesta eikä siihen erikseen tarvitse sotkea veronäkökohtia vaan kannustinvaikutus on jo lisääntyneissä tuloissa.

Ja eikö ole myös niin että huonontuva metsänhoito makrotasolla nostaa tukin hintaa, mikä palkitsee talousmetsänkasvattajia ja ehkä myös kannustaa Linkoloita liittymään tuohon jaloon joukkoon.

Miksi metsänhoitoon pitäisi "kannustaa" verotuksen keinoin? Jos joku haluaa kasvattaa ryteikköä ja elellä sen keskellä Linkolana, niin eikö hänellä ole siihen täysi oikeus ilman että valtiovalta asiaan puuttuu verottamalla?

Se on perua "vanhoilta hyviltä" ajoilta jotain pari- kolmekymmentä vuotta taaksepäin, kun Suomi tai ainakin Ay-liitot ja vientifirmat ja valtiovalta elivät niinsanotusti metsästä. Silloin tosiaan pinta-ala verotuksessa joka vuosi oli tuloa, vaikka minunkin parinkymmenen kasvullisen hehtaarin pläntiltä kun rakennuspuut oli kaadettu, ei sitä myytävää oikein jäänyt, mutta veroa kertyi, kun se metsä kasvoi kohisten.
Markkinataloutta hehkutetaan, mutta metsän kohdalla omistajat haluttaisiin pakottaa johonkin tiettyyn tapaan toimia = sehän on sosialismia. Esille heitetyt muka vähennyskelpoiset metsätilamaksut ja kiinteistöverot ym. Kuten jo sanottu: meno mikä meno, niin jostakin se maksajalla on pois.

On se hienoa ja miehekästä heitellä näitä verotuksen lisäysehdotuksia maailmalle. Puun hinta vain laskee kuin lehmän häntä, mutta saamamiesten pitäisi saada lisää. Eiköhän nyt olisi aika vedellä kopraan, ja miettiä asia uusiksi.

http://www.metla.fi/tiedotteet/metsatilastotiedotteet/2013/pk12.htm

Jos taas talousmetsää haluaa kasvattaa, niin silloin lienee soveliasta noudattaa tällä hetkellä vallitsevaa oppia talousmetsänkasvatuksesta eikä siihen erikseen tarvitse sotkea veronäkökohtia vaan kannustinvaikutus on jo lisääntyneissä tuloissa.

Ja eikö ole myös niin että huonontuva metsänhoito makrotasolla nostaa tukin hintaa, mikä palkitsee talousmetsänkasvattajia ja ehkä myös kannustaa Linkoloita liittymään tuohon jaloon joukkoon.

Minun puolestani jokainen saa kasvattaa miten haluaa. Mutta teollisuus ja myös poliitikot puhuvat säännöllisesti metsänomistajien perseenpotkimisesta tai jonkin kiinteistöön liittyvästä verosta. Parantuneella kasvulla ja mahdollisuudella myydä puuta ei saada ketään kiinostumaan metsänhoidosta taloudellisessa mielessä, jos ei nytkään kiinnosta. Jos jotain veromuutoksia tulee, niin olisi ihan positiivinen yllätys, että silloin palkittaisiin metsänhoidosta ja investoinnilla tulevaisuuteen. Mutta jos hoidetusta taimikosta saisi reippaasti verohelpotusta, niin homma saattaisi alkaa kiinostamaan. Mitä ei suomalainen tekisi välttääkseen veronmaksamista...

Eräässä tilaisuudessa suurin piirtein niihin aikoihin kun verotustavan siirtymäaikaa oli vielä jokunen vuosi jäljellä, Etelä-Suomessa metsää siihen aikaan lähes 200 ha omistanut kertoi metsänhoidostaan. Hän oli pyörittänyt tilaansa toistakymmentä vuotta puuta myyden ja verotustapa oli pinta-alavero. Tuona aikana puuta oli myyty ihan mukava kasa. Verosuunnittelu ei ollut mennyt ihan putkeen, koska veroakin oli pitänyt maksaa ruhtinaalliset noin tuhat markkaa. Siinä huushollissa metsänhoitoa oli tehty jo muuta vuosikymmen ja metsät sen mukaisia, eikä metsät tuolloinkaan olleet tyhjäksi hakattuja.

Kyllä puunhintaan vaikuttaa paljon enemmän vientihinnat kuin tarjonta kotimaassa.