Lainaus käyttäjältä: Astral - 22.01.13 - klo:23:27

Lainaus käyttäjältä: AimoMela - 22.01.13 - klo:21:18

Tai halvemmat ja halvemmat, kun on yli 100-vuotias hirsitalo jossa neliöitä reilusti yli 300 ja huonekorkeus pienimmillään 3 metriä ja salissa 3.30 niin lämmitettäviä kuutioita sen verran että ihan halvimmasta päästä asumiskulut eivät ole...

Eihän toi tee ku 1000 kuutioo? Ahtaanpaikankammo tossa on akuutein uhka

noissa   vanhoissa  asuinrakennuksissa  on  yleensä  useampi   sisäänkäynti
joten   ottakaa  vuokralaisia   sinne   toiseen  päähän

>Hän kun opiskeli niin

Oli kyllä pikkuisen helpompitasoisempaa opiskelut 40-50-luvun taitteessa verrattuna nykyiseen peruskouluunkin.Eikä köyhäin penskat kovin helposti
kouluihin päässeetkään,mutta sisälle jos pääs ...

Ja semmoinen juttukin,että tuolloin oli hommaa monenlaiselle tsupparille eikä kaikenlaisia tikettetejä
ja passeja kyselty eikä sitä mikä tärkeintä tuntuu olevan
18 v ikää.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 24.01.13 - klo:14:08

Osmo A. Wiio kirjoitti kerran tekniikan maailmassa tästä nykyisestä opiskelusysteemistä mielenkiintoisen artikkelin.

Hän kun opiskeli niin lainaa sai pankista normaalilla korolla tai rahat piti hommata töillä. Silti valmistuttiin ennätys ajassa. Nykyään kun saa opintolainaa, opintotukea ja asumislisää, niin valmistumisajat vain pitenee.

Olen lukenut Osmon juttuja jostain varmaan 70-luvulta alkaen ja pidän häntä varsin fiksuna miehenä. Onko mahtaa Terminator jättänyt itse juttuja pois Osmon kirjoituksesta vai lieneekö hän itse unohtanut pari seikkaa? Lukematta alkuperäistä artikkelia ei voi tiettää.

Mutta siis. On pari olennaista muuta asiaa jotka myös ovat muuttuneet, muuta kuin tuo laina / tuki. Ensimmäinen on se että kun ennen sen lainan turvin valmistui on työpaikka oli 99,9% varma jos ei nyt ihan kädetön ollut. Toinen on se että vertailussa ns perusduunarin palkkaan niin palkka oli merkittävästi korkeampi ja sillä oli melko helppo maksaa se laina pois. Nykyisin tilanne on se että valmistuttuasi kilpailet työpaikoista monen muun kanssa ja ei ole suinkaan 100-varmaan että edes saa sen työpaikan. Toinen on se että palkkaero ns perusduunariin on joskus jopa toisin päin eli vaikkapa 5 vuoden yliopistokoulutuksen omaava kirjastonhoitaja saattaa saada pienempää palkkaa kuin se kunnan töissä lapioon nojaava mies.

Lainaus käyttäjältä: AimoMela - 24.01.13 - klo:14:46

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 24.01.13 - klo:14:08

Osmo A. Wiio kirjoitti kerran tekniikan maailmassa tästä nykyisestä opiskelusysteemistä mielenkiintoisen artikkelin.

Hän kun opiskeli niin lainaa sai pankista normaalilla korolla tai rahat piti hommata töillä. Silti valmistuttiin ennätys ajassa. Nykyään kun saa opintolainaa, opintotukea ja asumislisää, niin valmistumisajat vain pitenee.

Olen lukenut Osmon juttuja jostain varmaan 70-luvulta alkaen ja pidän häntä varsin fiksuna miehenä. Onko mahtaa Terminator jättänyt itse juttuja pois Osmon kirjoituksesta vai lieneekö hän itse unohtanut pari seikkaa? Lukematta alkuperäistä artikkelia ei voi tiettää.

Mutta siis. On pari olennaista muuta asiaa jotka myös ovat muuttuneet, muuta kuin tuo laina / tuki. Ensimmäinen on se että kun ennen sen lainan turvin valmistui on työpaikka oli 99,9% varma jos ei nyt ihan kädetön ollut. Toinen on se että vertailussa ns perusduunarin palkkaan niin palkka oli merkittävästi korkeampi ja sillä oli melko helppo maksaa se laina pois. Nykyisin tilanne on se että valmistuttuasi kilpailet työpaikoista monen muun kanssa ja ei ole suinkaan 100-varmaan että edes saa sen työpaikan. Toinen on se että palkkaero ns perusduunariin on joskus jopa toisin päin eli vaikkapa 5 vuoden yliopistokoulutuksen omaava kirjastonhoitaja saattaa saada pienempää palkkaa kuin se kunnan töissä lapioon nojaava mies.

no ennen ei kirjastonhoitajan tarvinnut olla 16 ällän ylioppilas ja profesori.

Lainaus

Oliko yliopistot ennen maksullisia?

Käytännössä vielä 90 luvun alussa kaikki ottivat opintolainaa jos vanhemmilla tai itsellä ei ollut rahaa. Nykyinen ylimitoitettu ilmaisopintoraha ja asumistuki on tullut vasta viime 20 vuoden aikana.

Nykyään on hyvin mahdollista opiskella ilman lainaa pelkällä normi kesätyön teolla, kun yhteiskunta maksaa käytännössä puolet elinkustannuksista yliopistoaikana.

Lainaus käyttäjältä: Lehtimäki - 23.01.13 - klo:10:57

Lainaus käyttäjältä: Astral - 22.01.13 - klo:23:27

Lainaus käyttäjältä: AimoMela - 22.01.13 - klo:21:18

Tai halvemmat ja halvemmat, kun on yli 100-vuotias hirsitalo jossa neliöitä reilusti yli 300 ja huonekorkeus pienimmillään 3 metriä ja salissa 3.30 niin lämmitettäviä kuutioita sen verran että ihan halvimmasta päästä asumiskulut eivät ole...

Eihän toi tee ku 1000 kuutioo? Ahtaanpaikankammo tossa on akuutein uhka

noissa   vanhoissa  asuinrakennuksissa  on  yleensä  useampi   sisäänkäynti
joten   ottakaa  vuokralaisia   sinne   toiseen  päähän

Omaan kotiin? Höh sen takia kai sitä maalla asutaan että naapuri on vähintään sadan hehtaarin päässä.
Lapsivähennykset ja vanhapiikavero pitäisi saada takaisin. Lehdessä oli Raimo Sailaksen haastattelu josta ilmeni että on lapseton. Hyvähän sitä on perhe-etuuksia leikata ja suurituloisten verotusta silloin olla keventämässä. Oli lisäksi itse eläkeiässä sairaslomalla täydellä palkalla ja on sillä perusteella sitten on muita oikeissa töissä raatavia vaatimassa pidentämään työuria. Sailashan kuuluu tähän suurten ikäluokkien vapaamatkustajasukupolveen.

"Nopean säätykierron yhteiskunta poimii lahjakkuudet köyhemmistä väestökerroksista ja sysää vauraistakin vanhemmista syntyneet tomppelit köyhyyteen.
Kun tämä valikointi on tehty, hyväosaisuus alkaa taas periytyä yhtä voimakkaana kuin lahjakkuus periytyy."

Voiko asiaa enää ilmaista tasa-arvoisemmin kuin ?

Lainaus käyttäjältä: jeep - 24.01.13 - klo:18:14

"Nopean säätykierron yhteiskunta poimii lahjakkuudet köyhemmistä väestökerroksista ja sysää vauraistakin vanhemmista syntyneet tomppelit köyhyyteen.
Kun tämä valikointi on tehty, hyväosaisuus alkaa taas periytyä yhtä voimakkaana kuin lahjakkuus periytyy."

Voiko asiaa enää ilmaista tasa-arvoisemmin kuin ?

Eli mikäli oikein ymmärsin pointtisi, niin sinun mielestä köyhyys merkitsee tyhmyyttä ja on tällä tavalla ajatellen oma vika 

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 24.01.13 - klo:18:51

Lainaus käyttäjältä: jeep - 24.01.13 - klo:18:14

"Nopean säätykierron yhteiskunta poimii lahjakkuudet köyhemmistä väestökerroksista ja sysää vauraistakin vanhemmista syntyneet tomppelit köyhyyteen.
Kun tämä valikointi on tehty, hyväosaisuus alkaa taas periytyä yhtä voimakkaana kuin lahjakkuus periytyy."

Voiko asiaa enää ilmaista tasa-arvoisemmin kuin ?

Eli mikäli oikein ymmärsin pointtisi, niin sinun mielestä köyhyys merkitsee tyhmyyttä ja on tällä tavalla ajatellen oma vika 

Itse sinä väänsit ja vastasit kuten sinä ajattelet  Nään taas tuon lainatun tekstin toistenpäin, näinkö väärin vai oikeinpäin ?

Lainaus käyttäjältä: jeep - 24.01.13 - klo:19:07

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 24.01.13 - klo:18:51

Lainaus käyttäjältä: jeep - 24.01.13 - klo:18:14

"Nopean säätykierron yhteiskunta poimii lahjakkuudet köyhemmistä väestökerroksista ja sysää vauraistakin vanhemmista syntyneet tomppelit köyhyyteen.
Kun tämä valikointi on tehty, hyväosaisuus alkaa taas periytyä yhtä voimakkaana kuin lahjakkuus periytyy."

Voiko asiaa enää ilmaista tasa-arvoisemmin kuin ?

Eli mikäli oikein ymmärsin pointtisi, niin sinun mielestä köyhyys merkitsee tyhmyyttä ja on tällä tavalla ajatellen oma vika 

Itse sinä väänsit ja vastasit kuten sinä ajattelet  Nään taas tuon lainatun tekstin toistenpäin, näinkö väärin vai oikeinpäin ?

No näinhän tossa todetaan, lahjaton eli tyhmä, vajoaa väääjäämättä köyhyyteen, oman tyhmyytensä takia, eli köyhyys on oma vika 

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 24.01.13 - klo:19:10

Lainaus käyttäjältä: jeep - 24.01.13 - klo:19:07

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 24.01.13 - klo:18:51

Lainaus käyttäjältä: jeep - 24.01.13 - klo:18:14

"Nopean säätykierron yhteiskunta poimii lahjakkuudet köyhemmistä väestökerroksista ja sysää vauraistakin vanhemmista syntyneet tomppelit köyhyyteen.
Kun tämä valikointi on tehty, hyväosaisuus alkaa taas periytyä yhtä voimakkaana kuin lahjakkuus periytyy."

Voiko asiaa enää ilmaista tasa-arvoisemmin kuin ?

Eli mikäli oikein ymmärsin pointtisi, niin sinun mielestä köyhyys merkitsee tyhmyyttä ja on tällä tavalla ajatellen oma vika 

Itse sinä väänsit ja vastasit kuten sinä ajattelet  Nään taas tuon lainatun tekstin toistenpäin, näinkö väärin vai oikeinpäin ?

No näinhän tossa todetaan, lahjaton eli tyhmä, vajoaa väääjäämättä köyhyyteen, oman tyhmyytensä takia, eli köyhyys on oma vika 

Koko artikkeli kannattaa lukea loppuun, tarina kun ei lopu tuohon, loppua kohden vain paranee .

Niin tuosta viimeksi laittamastani linkistä löytyy se kokonaisuudessa.

Lainaus käyttäjältä: jeep - 24.01.13 - klo:19:19

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 24.01.13 - klo:19:10

Lainaus käyttäjältä: jeep - 24.01.13 - klo:19:07

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 24.01.13 - klo:18:51

Lainaus käyttäjältä: jeep - 24.01.13 - klo:18:14

"Nopean säätykierron yhteiskunta poimii lahjakkuudet köyhemmistä väestökerroksista ja sysää vauraistakin vanhemmista syntyneet tomppelit köyhyyteen.
Kun tämä valikointi on tehty, hyväosaisuus alkaa taas periytyä yhtä voimakkaana kuin lahjakkuus periytyy."

Voiko asiaa enää ilmaista tasa-arvoisemmin kuin ?

Eli mikäli oikein ymmärsin pointtisi, niin sinun mielestä köyhyys merkitsee tyhmyyttä ja on tällä tavalla ajatellen oma vika 

Itse sinä väänsit ja vastasit kuten sinä ajattelet  Nään taas tuon lainatun tekstin toistenpäin, näinkö väärin vai oikeinpäin ?

No näinhän tossa todetaan, lahjaton eli tyhmä, vajoaa väääjäämättä köyhyyteen, oman tyhmyytensä takia, eli köyhyys on oma vika 

Koko artikkeli kannattaa lukea loppuun, tarina kun ei lopu tuohon, loppua kohden vain paranee .

Niin tuosta viimeksi laittamastani linkistä löytyy se kokonaisuudessa.

Ei pidä uskoa kaikkea, mitä lukee netistä