itse en halvemmaksi saanut laskettua urakoitsijaa.. Muuten hyvä, isot pitäisi olla lohokoot ja hyvät tiett ja syksyt keskivertoja:D Jos sattuu saman moinen kun edeltäjä ollaan kirjaimellisesti kusessa   

Itsellä on 10 vuotta sitten käytettynä 9000 eurolla ostettu 12 jalan kone, remontteihin mennyt n. 1000-2000e tuona aikana. Isoimmat remontit tulleet ed. omistajan pikakorjauksista ja huonosta pidosta johtuen. Nyt mennyt monta vuotta pikkujutuilla, esim. ketjujen katkeamisilla ym. jotka olis vältetty kun ehtis vielä paremmin käydä läpi ennakoivasti. Mutta en osaa kyllä laskea urakkamiestä kannattavammaksi näillä kuluilla, alaa n. 80 ha vuosittain. 80ha x 90e/ha x 10 v =72000e! Ja tuolla koneella olis tarkoitus jatkaa vielä jonkun aikaa.

Ehdottomasti kannattaa tyytyä rahtipuintiin. Helvettiäkö sillä vanhalla paskalla mitään tekee kun pajapäiviä on enemän ku puintipäiviä...

Viime syksynä kyl taisi olla niin että rahtipuintipäiviä oli enemän kun poutapäiviä.... vai miten se ny meni...??  helvetti ku ei enää muista.

Mitenkähän tuote "paska" määritellään. Minun "paskassa" haisi ostohetkellä aika voimakkaasti A - alueen jalakahiki.  hyvvää paskaa tuntuu siellä olevan - kyllä mulle passaa.  Tässä 40 km:n sätteellä on useampia urakoivien alle viisivuotiaita kakstuhatsarjalaisia voimansiirto-ongelmien takia seissyt viikkojakin ja mennyt sitteb vaihtoon viimeistään talven aikana. Tyyppiviat on tietysti hyvä tietää, ja kannattaa toki varautua pahimmankin varalle ennakkoon. Tämä passaa minulle, ja kukin tulkoon autuaaksi tavallaan. 

Lainaus käyttäjältä: SKN - 23.01.13 - klo:20:29

Ehdottomasti kannattaa tyytyä rahtipuintiin. Helvettiäkö sillä vanhalla paskalla mitään tekee kun pajapäiviä on enemän ku puintipäiviä...

Viime syksynä kyl taisi olla niin että rahtipuintipäiviä oli enemän kun poutapäiviä.... vai miten se ny meni...??  helvetti ku ei enää muista.

Mitenkähän tuote "paska" määritellään. Minun "paskassa" haisi ostohetkellä aika voimakkaasti A - alueen jalakahiki.  hyvvää paskaa tuntuu siellä olevan - kyllä mulle passaa.  Tässä 40 km:n sätteellä on useampia urakoivien alle viisivuotiaita kakstuhatsarjalaisia voimansiirto-ongelmien takia seissyt viikkojakin ja mennyt sitteb vaihtoon viimeistään talven aikana. Tyyppiviat on tietysti hyvä tietää, ja kannattaa toki varautua pahimmankin varalle ennakkoon. Tämä passaa minulle, ja kukin tulkoon autuaaksi tavallaan. 

Halpa, vanha ja sellanen jossa remontista selviää santapihalla yhdellä kädellä ja yhdellä silmällä pilkkopimeessä jalat sidottuina, työkaluna jakoavain.... Niin, ja pöytä alle 12koipee.....

  näinkin voi olla !!! itse hikoillut kanssa vanhojen paskojen parissa riittävästi 

DF 33.60 (eli 770:n perillinen) ei tee yhtä puhdasta ja tarkkaa jälkeä kuin saksalaiset perusmassikat (186, 206, ehkä 240:kin). Siinä Fahrissa on nimittäin pienemmät seulat, ja massikassa yläseula on parempi ja liekö seulaston vastakkaisella liikkeelläkin jotain merkitystä. Massikassa on myös kivempi ääni.

Onkos muuten hyvä puimuri tuommonen Deutz käyttöominaisuuksiltaan ja puintiteholtaan, entäs kestävyys? Noita näyttää olevan joitain myynnissä suht. edullisesti.

itellä jonkun verran nuista vanhemmista kokemusta. Kun tietää muutaman peruskikan niin pärjää. Osia saa päijät-hämeessä hyvin kun on purkaamo.. Jos ei aivan käsi jätkä ole niin pärjää kyllä.. ja ei ahnehi puinnin kanssa sillä saa aina koneet paskaksi heikkous on etuakseli.. ja vaihteiston vaihdevivun nivel. Myös polttoainejärjestelmän kanssa täytyy osata sotkea sormensa.. muuten pärjää

Lainaus käyttäjältä: tupapässi - 23.01.13 - klo:22:01

Lainaus käyttäjältä: SKN - 23.01.13 - klo:20:29

Ehdottomasti kannattaa tyytyä rahtipuintiin. Helvettiäkö sillä vanhalla paskalla mitään tekee kun pajapäiviä on enemän ku puintipäiviä...

Viime syksynä kyl taisi olla niin että rahtipuintipäiviä oli enemän kun poutapäiviä.... vai miten se ny meni...??  helvetti ku ei enää muista.

Halpa, vanha ja sellanen jossa remontista selviää santapihalla yhdellä kädellä ja yhdellä silmällä pilkkopimeessä jalat sidottuina, työkaluna jakoavain.... Niin, ja pöytä alle 12koipee.....

Nuo muut ehot minun tapauksessa täyttyvät oikein hyvin, varsinkin hinta ja jos saa useamman kokoisia jakareita käyttöön, mutta pöytä on sitte ylileveä..

Lainaus käyttäjältä: SKN - 23.01.13 - klo:22:08

Lainaus käyttäjältä: tupapässi - 23.01.13 - klo:22:01

Lainaus käyttäjältä: SKN - 23.01.13 - klo:20:29

Ehdottomasti kannattaa tyytyä rahtipuintiin. Helvettiäkö sillä vanhalla paskalla mitään tekee kun pajapäiviä on enemän ku puintipäiviä...

Viime syksynä kyl taisi olla niin että rahtipuintipäiviä oli enemän kun poutapäiviä.... vai miten se ny meni...??  helvetti ku ei enää muista.

Halpa, vanha ja sellanen jossa remontista selviää santapihalla yhdellä kädellä ja yhdellä silmällä pilkkopimeessä jalat sidottuina, työkaluna jakoavain.... Niin, ja pöytä alle 12koipee.....

Nuo muut ehot minun tapauksessa täyttyvät oikein hyvin, varsinkin hinta ja jos saa useamman kokoisia jakareita käyttöön, mutta pöytä on sitte ylileveä..

PäpäTussi on asian ytimessä. Pienelläkin puimakoneella pui isonkin kuivurin tukkoon jos on toinen jannu joka kuskaa jyvät kuivurille ja huolehtii siitä, sekä ajaa tyhjiä kärryjä tarpeen mukaan pellolle. Kasteesta kasteeseen pienellä välipalla. Ei tarvi kärvistellä tuvassa vatta kuralla ja peljätä sadetta joka kastelee vehnät rahtaria odotellessa....

Niin laskemallahan ei saa omalle puimalle mitään järkevää katetta,mutta sitten kun viimesyksyn kaltaiset sääolot tulevat,se oma tappuri on kullan arvoinen,rahtipuimareilla kun aika ei riitä millään joka paikkaan ja sitten on se valikointi,parhaat lohkot ym .muut sitten kun ehtii,tai suu matkan varrelle pikku 20 ha pläntit.

Kaikki so***** puitiin ja vähän enemmänkin,pikkuisen lisää muiden tarjotessa eioota, eikä kenenkään viljoja puitu sateella tai heti sateen jälkeen Silloin kun keliä, pitää puida ja sateella miettiä kuinka saa mahdollisimman äkkiä mahdollisimman paljon talteen...
Kun ei ahnehdi liikaa puitavaa, homma luonnistuu. Lisää sitten tarpeen mukaan jos sovituilta puinneilta ehtii.

Mulla rahtipuitavat alat reilusta sadasta hehtaarista alaspäin... Eli ei ihan pieni kokonaisala, eikä kannata laittaa omaa puimuria. Syyt on jo aiemmin tullut ilmi.

Jos on aikaa ja mielenkiintoa, ehdottomasti oma pikkupuimuri tai vaikka paljon suurempikin kunhan on laatukampe. Ajomukavuudella ym. ei käytänössä merkitystä, mikäli puitava ala niin pieni, ettei mene kuin korkeintaan muutama kymmenen tuntia. Sitten kun on sen kokenut, voi harkita rahtipuimuria Mikään tosin ei estä puimurista haaveilevia järjestelmästä kimppaa tai  alkamasta itse pienimuotoiseen urakointiin/vaihtotyöhön, tyyliin mä puin ja sä kuljetat/kuivaat. Puimurin puhdistelu ja huollot vie yllättävästi aikaa, samoin sen siirtely peltojen välillä ym. jota ei työn tilaaja välttämättä edes hoksaa.

Ennen hollantia oli kaks fergua 206 ja 240. 206 pui jostain syystä paljon puhtaampaa vrt 240, vaikka säädöt samat.
206 oli myös parempi pöytä lakoviljan puintiin, 240 rupes lykkäämään maata edellään, lisäks pöytä oli sen verran pidempi, ettei nahia vilja liikkunu pöydällä mihinkään.

206 meni Latviaan ja 240 on välillä vieläkin ajossa. 206:sta murtui silppuri irti, liimattiin kempillä takaisin.

Lainaus käyttäjältä: shavia - 23.01.13 - klo:20:12

DF 33.60 (eli 770:n perillinen) ei tee yhtä puhdasta ja tarkkaa jälkeä kuin saksalaiset perusmassikat (186, 206, ehkä 240:kin). Siinä Fahrissa on nimittäin pienemmät seulat, ja massikassa yläseula on parempi ja liekö seulaston vastakkaisella liikkeelläkin jotain merkitystä. Massikassa on myös kivempi ääni.

Onkos muuten hyvä puimuri tuommonen Deutz käyttöominaisuuksiltaan ja puintiteholtaan, entäs kestävyys? Noita näyttää olevan joitain myynnissä suht. edullisesti.

Onhan siinä hyvä koppi, shumacher-terä, kunnollinen silppuri, hydraulinen torvenkääntö (lisävaruste) ja hyvin pysyy 90hl kuivurin vauhdissa, 2-3 tunnissa tulee satsi. Kestävyydestä ei tietoa, kun ei montaakymmentä hehtaaria ole syksyssä puitu. En ehkä isompaan urakointiin lupautuisi, siihen on tarkoitettu ne suuremmat vehkeet.

Vanhan 186:n ominaisuuksista kaipaan mm. pöydän alla olevia jalaksia (siinä pöytä ei tosiaan sukella maan sisään lakoviljaa puidessa, kuten tuolla 206:stakin mainittiin), paremmin toteutettua tyhjennystorven mutkaa, pöydän jalkakytkintä, isompaa polttoainetankkia ja sen mittaria kojetaulussa. Mutta kyllä 186 on saanut viettää eläkepäiviään varmuusvarastossa, deutsilla on viimeiset 9 vuotta saatu puitua kaikki lajit mitä on viljelty, ja niitä on paljon.

Ei ole kukaan vielä massikkaa ehdottanut
Meidän mäellä on vielä se aito "ranskis" eikä mikään lisenssi.
MF 307 vuosimalli 1975.
Ei ole koskaan sillain kunnolla puinnin aikana pettänyt.
Laakereita koneeseen on joka syksy uusittu.
Niin ei sitten omia aikojaan mene.
Tietenkin massikka on pirullinen ilmata,kun jakajapumpulla on ja polttoainesäiliö moottoria alempana,mutta sen saa ilmata aina kun vaihtaa suodattimet.
Konenahan tuossa on perkinssin 4.236,eli sama kuin ainakin 168 massikassa ja 500 sarjalaisissa.
Tietenkin kuten joku jo sanoi puimurit on yksilöitä,että sillä mennään.

Konenahan tuossa on perkinssin 4.236,eli sama kuin ainakin 168 massikassa ja 500 sarjalaisissa.
Tietenkin kuten joku jo sanoi puimurit on yksilöitä,että sillä mennään.

Nyt en tuosta varmasti sano, mutta yks entinen ferkun huoltomies sanoi, että puimurin moottorit on eri kuin tr.moottorit. "Rungottomia" ja tasapainotus sekä polttoaineen pumput eri. Puimurin koneet on tehty käymään tasaisilla huippukierroksilla, siis työkierrokset on vain maksit. Siis eivät yleensä sovellu juuri mihinkään , paitsi paikalliskäyttöön ja maks kierroksille.

Juu kierroksethan noissa taitaa olla 2600 tai sellasta,mutta kuitenkin isommat.
Sillain se moottori ainakin käyttäytyy että kun tulee isompia mällejä,nii se örähtää.
Ja sellanen hönkä sieltä tulee,muutenkin.
Muistelisin kans että jotain eroja niissä puimurien ja traktorien moottoreissa on.
Sanoin vaan se moottorin sen takia,että ei kärsi sekään osa pulasta.