Lainaus käyttäjältä: rene - 19.01.13 - klo:10:39

Onko kukaan ikinä kuullut että lämpöpumppua olisi tehty itse?   Alakoulussa jo on minulle opetettu kylmälaitteiden toimintaperiaate ja aika vähin komponentein tuollainen olisi tehtävissä    Kylmäainekin on halpaa ja vanhoja kylmiöiden kompuroita on kempurat kukkuroillaan

 Leppävirralla on kuulemma muutama hepu tehnyt ja osalla valmistus karannut käsitä bisnekseen asti.

Ainakaan kylmäaineen hintaan ei rakentelu kaadu   http://www.eurorefrigerant.com/r410a-r410-refrigerant-gas-cylinders/37-r410a-10kg-refillable-cylinder.html   

Lainaus käyttäjältä: mah - 19.01.13 - klo:06:21

Jos on toimiva öljylämmityskattila, niin edullisin lämmitysremontti olisi ilmavesilämpöpumpun lisääminen järjestelmään. Vanhan öljykattilan voisi jättää lisä/varajärjestelmäksi. Automaatiokin on jo valmiina, vanha termostaatti.

 Juu, mutta kun mulla on vanha ja huono hyötysuhteinen kattila, joka tulee kohta kuitenkin tiensä päähän. No, halvin on varmaan kun ostais uuden kattilan ja polttimen, vaikka käytettynä. 

Ja niitähän on myös polttimia jotka eivät ole niin tarkkoja sen öljyn laadun suhteen

Lainaus käyttäjältä: aurajokilaivuri - 19.01.13 - klo:10:04

Samoin perustukset pitää olla nykyaikaiset, vanhoissa rakennuksissa homma toimi toisinpäin eli rakennuksen hukkalämmöllä pidettiin perustukset sulana ettei routinut.

No ei kait nyt sentään. Kyllä siinä nyt sitten sai polttaa klapeja ennenkuin lämpö perustusten alle ehti.

Kun maan alta kuitenkin pukkaa lämpöä niin tuohon routimisen estämiseen tarvittava jatkuva energiamäärä on aika pieni.

Lainaus käyttäjältä: landehande - 19.01.13 - klo:11:10

Lainaus käyttäjältä: aurajokilaivuri - 19.01.13 - klo:10:04

Samoin perustukset pitää olla nykyaikaiset, vanhoissa rakennuksissa homma toimi toisinpäin eli rakennuksen hukkalämmöllä pidettiin perustukset sulana ettei routinut.

No ei kait nyt sentään. Kyllä siinä nyt sitten sai polttaa klapeja ennenkuin lämpö perustusten alle ehti.

Kun maan alta kuitenkin pukkaa lämpöä niin tuohon routimisen estämiseen tarvittava jatkuva energiamäärä on aika pieni.

Siis alunperin kyse oli "rossipohjasta" ja sieltä saatavasta ilmaisesta maalämmöstä,  niin paljon ei mihinkään takkaan puuta mahdukaan että hukkalämpö menisi sisätiloista maahan asti    Paitsi jos polttaa koko tuvan, muutenhan se kestääkin maailman tappiin asti jos vaan perustus kestää "peruskorjauksessa" tehdyt virheet

Lokakuun lopusta on mittarit raksuttaneet. mlp ja 100v vanha talo pattereilla ja 1 otto kilowatista tullut 3,66 kw lämpöä tähän mennessä keskimäärin. Pakkasiakin ollut ihan mukavasti. Perjantainakin -31 astetta eikä vielä vastukset paukkunee päälle. Syöttökaapelissa kw mittari. Mittarissa myös hetkellinen tehon mittaus. Myös mlp pumpuissa lämpimänveden tuottaminen ottaa enemmän tehoa kuin lämmöntuottaminen. Pummpu käy silloin täydellä teholla. Nyky pumput käyvät lämpimällä ilmalla osateholla ja lämmitystarpeen kasvaessa nostavat tehoa. esim meillä ottoteho nollakelillä on noin 2,2 kw ja 30 pakkasella noin 3kw luokkaa.

Arvelen että aika lähellä keskimääräinen lukema talvikauden lämmityksestä. Omasta mielestä hyvä tulos kun valmistaja lupaa 4,2 cop kerrointa parhaimmillaan. Tuo 4,2 toteutuu kun ilmanlämpötila on nollan kahdenpuolen.

Lämpökäyrää olen laskenut tehtaan asetuksista 2 astetta läpi käyrän ja ulkoanturi on terassin katon alla ja näyttää 3-5 astetta vähemmän kuin taivas alla oleva mittari.
 Ainut mitä huomauttamista. Tuuliset kelit  silloin joutuu käyrää pikkasen nostamaan tai vesikiertoa napsauttaa pykälää isommalle että lämpö riittää.
Tuo on taas eliminoitavissa huone termostaateilla. Suosittelen jos vaan helposti asennettavissa.

Lainaus käyttäjältä: landehande - 19.01.13 - klo:11:10

Lainaus käyttäjältä: aurajokilaivuri - 19.01.13 - klo:10:04

Samoin perustukset pitää olla nykyaikaiset, vanhoissa rakennuksissa homma toimi toisinpäin eli rakennuksen hukkalämmöllä pidettiin perustukset sulana ettei routinut.

No ei kait nyt sentään. Kyllä siinä nyt sitten sai polttaa klapeja ennenkuin lämpö perustusten alle ehti.

Kun maan alta kuitenkin pukkaa lämpöä niin tuohon routimisen estämiseen tarvittava jatkuva energiamäärä on aika pieni.

Kyllä toi kasvanut routariski on ihan tosissaan olemassa jo vaikka vanhaa rossipohjaa tiivistettäessä ja lisälämmöneristettäessä jolloin perustuksiin vuotava lämpö vähenee.
Samoin nykyisissä matalaenergia taloissa routasuojaukseen täytyy kiinnittää entistä paremmin huomiota.

Lainaus käyttäjältä: aurajokilaivuri link=topic=42564.msg724558#msg724558
date=1358625544

Lainaus käyttäjältä: landehande link=topic=42564.msg724321#msg724321
date=1358586630

Lainaus käyttäjältä: aurajokilaivuri link=topic=42564.msg724286#msg724286
date=1358582658

Samoin perustukset pitää olla nykyaikaiset, vanhoissa
rakennuksissa homma toimi toisinpäin eli rakennuksen hukkalämmöllä
pidettiin perustukset sulana ettei routinut.

No ei kait nyt sentään. Kyllä siinä nyt sitten sai polttaa
klapeja ennenkuin lämpö perustusten alle ehti.

Kun maan alta kuitenkin pukkaa lämpöä niin tuohon routimisen estämiseen
tarvittava jatkuva energiamäärä on aika pieni.

Kyllä toi kasvanut routariski on ihan tosissaan olemassa jo vaikka
vanhaa rossipohjaa tiivistettäessä ja lisälämmöneristettäessä jolloin
perustuksiin vuotava lämpö vähenee.
Samoin nykyisissä matalaenergia taloissa routasuojaukseen täytyy
kiinnittää entistä paremmin huomiota.

 

edelliseen viitaten niin maanrakennusta tehdessä yksi asiakkaissa eniten ihmetystä aiheuttanut asia oli että kylmään autotalliin laitettiin enemmän eristettä kuin viereen rakennettavaan omakotitaloon.

Lainaus käyttäjältä: bouli
link=topic=42564.msg724760#msg724760 date=1358680383

Lainaus käyttäjältä: aurajokilaivuri link=topic=42564.msg724558#msg724558
date=1358625544

Lainaus käyttäjältä: landehande link=topic=42564.msg724321#msg724321
date=1358586630

Lainaus käyttäjältä: aurajokilaivuri link=topic=42564.msg724286#msg724286
date=1358582658

Samoin perustukset pitää olla nykyaikaiset, vanhoissa
rakennuksissa homma toimi toisinpäin eli rakennuksen hukkalämmöllä
pidettiin perustukset sulana ettei routinut.

No ei kait nyt sentään. Kyllä siinä nyt sitten sai polttaa
klapeja ennenkuin lämpö perustusten alle ehti.

Kun maan alta kuitenkin pukkaa lämpöä niin tuohon routimisen estämiseen
tarvittava jatkuva energiamäärä on aika pieni.

Kyllä toi kasvanut routariski on ihan tosissaan olemassa jo vaikka
vanhaa rossipohjaa tiivistettäessä ja lisälämmöneristettäessä jolloin
perustuksiin vuotava lämpö vähenee.
Samoin nykyisissä matalaenergia taloissa routasuojaukseen täytyy
kiinnittää entistä paremmin huomiota.

 

edelliseen viitaten niin maanrakennusta tehdessä yksi asiakkaissa eniten ihmetystä aiheuttanut asia oli että kylmään autotalliin laitettiin enemmän eristettä kuin viereen rakennettavaan omakotitaloon.

Ojitukset kunnossa ja täyttö hyvällä hiekalla niin routaeriste on vaan haitaksi

Onko kukaan ikinä kuullut että lämpöpumppua olisi tehty itse?   Alakoulussa jo on minulle opetettu kylmälaitteiden toimintaperiaate ja aika vähin komponentein tuollainen olisi tehtävissä    Kylmäainekin on halpaa ja vanhoja kylmiöiden kompuroita on kempurat kukkuroillaan

Muistaakseni "Puuppolan Veholla" oli jo 90-luvun alkupuolella kylmäkontin koneikko hallin nurkalla. Siitä tuli lämmöt niin korjaamoon, kuin viereiseen emännän yritykseen. Keruuputkisto taisi olla muuten vieresssä kulkevassa purossa.

Lainaus käyttäjältä: bdr-529 - 19.01.13 - klo:15:05

Viheriät jo esitti verohepotuksia pumppujen käyttäjille, mutta luulen että siinä käy valtiontaloudellisista syistä päinvastoin.

Tuo kyllä sitten vaatii oikeasti realiaikaisen sähkönhinnoittelun. Jos kiinteistöjen lämmitys laajamittaisesti hoidetaan lämpöpumppujen avulla, niin sen vara(huippu)tehon ylläpito kyllä maksaa... Maalämpö on vähän parempi, mutta ilmasta lämmön otto on tästä syystä kyllä aika arveluttavaa, noin sähköverkon kokonaisrakenteen kannalta.

petri

Sama ongelma vaivaa tuulivoimaa ja aurinkovoimaa, jotenkin niidenkin tuottama teho lienee korvattava, kun näiden hetkellinen teho on nimellistehoa alhaisempi, ja tarve on suurempi.

Kiinteistöjen lämmitys suoralla sähköllä on yhtä suuri ongelma kuin lämpöpumppujen kanssa lämmitys. Valtaosalta aikaa esim. ilp pystyy tekemään kilowatista sähköä kilowatin lämpöä. Jos pystyy parempaa, se on tuloa vaan omistajalleen, ei se kellekään muulle kuulu.

Maalämpöpumppu nyt ei näy sähköntuotannolle päin muuten kuin pienempänä kohdekohtaisena kulutuksena suoraan sähkölämmitykseen verrattuna.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Petri - 19.01.13 - klo:16:58

Lainaus käyttäjältä: bdr-529 - 19.01.13 - klo:15:05

Viheriät jo esitti verohepotuksia pumppujen käyttäjille, mutta luulen että siinä käy valtiontaloudellisista syistä päinvastoin.

Tuo kyllä sitten vaatii oikeasti realiaikaisen sähkönhinnoittelun. Jos kiinteistöjen lämmitys laajamittaisesti hoidetaan lämpöpumppujen avulla, niin sen vara(huippu)tehon ylläpito kyllä maksaa... Maalämpö on vähän parempi, mutta ilmasta lämmön otto on tästä syystä kyllä aika arveluttavaa, noin sähköverkon kokonaisrakenteen kannalta.

petri

Sama ongelma vaivaa tuulivoimaa ja aurinkovoimaa, jotenkin niidenkin tuottama teho lienee korvattava, kun näiden hetkellinen teho on nimellistehoa alhaisempi, ja tarve on suurempi.
-SS-

Bioenergian ihmemaassa Saksassa on biokaasua alettu käyttää aurinkosähkön parina. Eli biokaasugeneraattorit hyrräävät öisin. Vuorokautta pidempi biokaasun varastointi ei ole kivaa, kuten ei myöskään sähkön sivutuotteena saatavan lämmön.

Omaa pajaa kun ajattelee, ei olisi ongelma vaikka jättäisi lämmittämättä kalleimman sähkön hetkillä, sitten lauhemmalla pumputtaisi betonit ja raudat lämpimiksi.

TUntikohtainen sähkönhinnoittelu on sellainen jokeri, että kellään ei tunnu olevan käsitystä, milloin ja millaisena se tulee käyttöön.

Erityisesti maalämpöpumput ovat toki huomattava parannus suoraan sähkölämmitykseen verrattuna, ilpeistä en verkostosuunnittelijan näkökulmasta ole ollenkaan varma.

Tuo biokaasu on varmaan hyvä aurinkosähkön pari, ja ehkä muutenkin pätevä vuorokauden sisäisten kulutushuippujen tasaamiseen. Vesivoimalla sitten tuulisähkön tasaus?

En tiedä, miten on selvitetty tuntihinnoittelun ja "tietokoneälyn" mahdollisuuksia kulutuksen tasaamisessa. Tuollaisten toisarvoisten tilojen lämmitys on ainakin yksi potentiaali, varmaan myöskin kotitaloudessa on pieniä juttuja (vaikkapa pyykinpesukone joskus yöllä), mutta kokonaisarviota en ole nähnyt. Tuntuu vain, että siinä voisi olla jotain potentiaalia. Aina tievalaistukseen asti; riittävän kovan sähkönhinnan sattuessa pimeäksi vain.

Petri

TUntikohtainen sähkönhinnoittelu on sellainen jokeri, että kellään ei tunnu olevan käsitystä, milloin ja millaisena se tulee käyttöön.

Toivon mukaan lähitulevaisuudessa, jotta ILPin käyttäjät pääsevät maksamaan aiheuttamastaan huippukuormasta kustannusta vastaavan hinnan.

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 21.01.13 - klo:08:41

TUntikohtainen sähkönhinnoittelu on sellainen jokeri, että kellään ei tunnu olevan käsitystä, milloin ja millaisena se tulee käyttöön.

Toivon mukaan lähitulevaisuudessa, jotta ILPin käyttäjät pääsevät maksamaan aiheuttamastaan huippukuormasta kustannusta vastaavan hinnan.

Ts pelkän ILP:in tai ILP + suora sähkö käyttäjät. Klapilämmityksen kanssahan ILP on mainio yhdistelmä, kovemmilla pakkasilla voi sitten lyödä enemmän puuta pesään, toisaalta ILP kierrättää takan lämpöä pitkin asuntoa ja lämpimämmällä kelillä tasaoittaa lämmönvaihtelut kun puuta ei voi jatkuvasti poltella.

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 21.01.13 - klo:08:41

TUntikohtainen sähkönhinnoittelu on sellainen jokeri, että kellään ei tunnu olevan käsitystä, milloin ja millaisena se tulee käyttöön.

Toivon mukaan lähitulevaisuudessa, jotta ILPin käyttäjät pääsevät maksamaan aiheuttamastaan huippukuormasta kustannusta vastaavan hinnan.

Koskee siis kaikkea sähköllä lämmittämistä. Suurin kiinteistökohtainen tehontarve, joka verkolle voi kylmällä aiheutua, on suora sähkölämmitys. Toiseksi suurin on ILP. Kolmanneksi suurin on maalämpö. Jokaisen laitteiston tehontarve suurenee kylmällä, mutta ei voi ylittää nimellistehoaan.

ILP  on nimenomaan apulämmitys, joka on käytössä leudommat ajat, 0 .. -20 asteen välillä siirtää sisälle kaksi kilowattia yhdellä kulutetulla. Koska Etelä-Suomessa keskilämpötilat talvikuukausina ovat vain vähän pakkasen puolella, ILP käytännössä koko ajan siirtää enemmän kuin kuluttaa. Se katkeroittaa tietenkin niitä suorasähkölämmittäjiä ja öljylämmittäjiä, jotka ostavat jokaisen lämmityskilowatin, lauhallakin ilmalla. Ja puhutaan sitten lämpöpumppujen "huippukuormasta" .

-SS-