Tuota Vemssin ongelmaa jos puisi vielä...
Päisteet voisi laittaa viherkesannolle ja nostella niistä tuet. En tiedä voiko päistealat ilmoittaa jopa LHP-nurmena, silloin tukea tulisi vielä enemmän. Jos miettii omien peltojen kohdalla, että päisteisiin pitäisi tulla tiet metsän puolelle, niin 30-40% pelloista on sellaisia joilla tämä järjestely toimisi. Metsän raivaaminen ehkä kohtuullisen helppo homma, mutta valtaojien ja salaojien laskujen siirto aikamoinen kaivinkone urakka. Myös sepeli on nykyään kallista ja jos aatellaan, että tien pitäisi kantaa raskaita koneita, niin perustusten tekoon on uhrattava paljon kiviainesta. Jos tuosta pystyy kustannukset laskemaan ja tekee vertailun vaikka päisteiden pitämiseen viherkesantona, niin luulen, että jälkimmäinen on aika kannattavaa.
Jos maanviljelyksessä on muuten päästy sille tasolle, että päisteet ja liittymien paikat on onnistuttu tallomaan paskaksi, niin ongelmat pellon rakenteen kanssa tuskin päättyvät tähän. Todennäköisesti myös peltoa on tiivistetty rajusti. Jos näyttää siltä, että päisteet kasvavat huonosti, niin todennäköisesti muullakin peltolohkolla kasvu ja tuottavuus ei ole enää sillä tasolla mitä se on ollut parhaina päivinä.
Vaikka kaikki pitää olla nykyään isoa, tehokasta ja tuottavaa, niin maan rakenteen säilyttämisen kannalta tuo on mahdoton yhtälö. Pitäisi paljon enemmän miettiä sitä, koska töitä tehdään ja minkälaisella kalustolla pellolla liikutaan. Isot koneet eivät ole pakonomainen tarve, vaan paljon on kiinni isännän asenteesta ja halusta järjestää asioita. Esimerkiksi lietteen siirrossa voisi ajatella siirrettäviä tilapäiskontteja joihin tuodaan tavaraa valmiiksi ja pelloilla liikutaan kevyellä kalustolla. Urakointi ei mielestäni kovin paljon edistä maan rakenteen säilymistä, koska urakoitsijan intresseissä on levittää tavaraa mahdollisimman paljon ja nopeasti. Sen takia kalusto on suurta ja painavaa.
Pellon kasvukunnon säilyttäminen ei ole mahdollista maksimoimalla taloudelliset tuotot ja optimoimalla työn tehokkuus huippuunsa. Joudutaan tekemään kompromissejä, valitettavasti.