Tj oli kuuntelemassa erään korkeassa asemassa olevan (valtion) päättäjän esitelmää, lyhyttä mutta paljon ajattelemisen aihetta antanutta Suomen taloustilanteesta.
Vienti on saatava vetämään ja säästöjä on löydyttävä. Suomi on viime vuosina tehnyt uutta velkaa 10 mrd, jo kepun hallituskaudella. Tilanne on kestämätön.
Mm. subjektiivinen päivähoito-oikeus tullaan poistamaan. Maatalouteenkin on tulossa leikkauksia.
Tj tarjosi maatalouden säästökohteeksi lomitusta, missään muussa maailman maassa ei tämmöistä ole. Systeemi luotiin 1970-luvulla, jolloin maataloutemme oli pientilavaltaista. Säästöä kertyisi 200 milj €+ hallinnon kulut. Lomittajat voitaisiin siirtää ja kouluttaa vanhusten hoitoon, siellä on uhkaamassa valtava työvoimapula.
Toiseksi Tj toi esiin pohjoisen maatalouden, ääriesimerkkinä Ivalon maitotalous: rehut kuskataan etelästä ja maitu kuskataan Ouluun, valtion kustannuksella kaikki.
Lupasi viedä näitä hyviä säästökode-ehdotuksia eteenpäin.
Säästöt on tuiki tarpeellisia, mutta vaakakupissa on sekin, että säästöillä rampautetaan yhteiskuntaa entistä enemmän. Meidän suurin ongelmamme on siinä, että me emme halua yrittää ja vielä pahempi se, että me emme halua omistaa mitään. Täältä on kaikki firmat myyty ulkomaalaisille ja jos me keksimme jonkun uuden idean, niin sekin myydään saman tien ulkolaisille sijoittajille, jotka vievät varsinaisen työllistävän työn johonkin muualle. Meidän koulutusjärjestelmämme suoltaa virkamiehiä ja muiden neuvojia, jotka eivät kuitenkaan pysty neuvomaan itseään kuinka sijoittuisivat johonkin muuhun työhön kuin neuvontaorganisaation palvelukseen, joka sekin yleensä pyörii yhteiskuntarahoitteisesti.
Meillä pitäisi olla sellainen kulttuuri, että joku lapsista jatkaa isiensä tekemää työtä. Vähän siihen malliin kuin Saksassa on maatalouskoneteollisuudessa. Lemkenit ja Dyerit ovat tehneet monta sukupolvea koneita. Omasta tekemisestä ollaan ylpeitä ja seuraavalle sukupolvelle näytetään kannustavaa esimerkkiä, että tämä on meidän homma ja tätä me ollaan tehty aina. Olisi hienoa jos sinuakin kiinnostaisi tämä ammatti.
Usein aivan turhaan katsellaan vihreämpää ruohoa aidan toiselta puolelta. Kyllä joka hommassa on ne omat huonot puolensa.
Asenneilmasto olisi pitänyt muuttaa Suomessa jo kauan sitten. Se on vaan niin vaikeaa, kun suomalainen tykkää olla ennemmin muitten hommissa ja keskittyy vaatimaan lisää etuisuuksia itselleen. Ehkä tämä tilanne muuttuu jossain vaiheessa pakon edessä.
