Voi hyvä Erik, ei ilman säilöntäainetta kannata paaleja tehdä kuin rutikuivista heinistä. Siitä ne voihapot tulee maitoon josta meijerin neuvojat kiukuttelee.

Voivoi. Kenenkähän maitotankkiin ne voihapot on meiän paalirehuista menny, ku omasta tankista oo löytyny...

Ainaski meijerin täti sanoo niiden tulevan huonosti säilyneestä säilörehusta.

kannattaa ehkä laskea uudestaan jos on laskenut että siilorehu on kalliimpaan... laakasiiloja kun ei joka vuosirakenneta... ainakaan täällä päin. ja nimen omaan jos omalle työlle lasketaan hintaan niin silloin ainakin. eikä uudet paalaimet kovin halpoja ole.  ja muovin hinta... luuletteko että halpenee tai pysyy samana? niihinhän teidän laskelmat taitaa perustua.

Numeroihin ne perustuu ja oman työmenekin mittaamiseen. Mulle on periaatteessa yks lysti mitä paalain maksaa, hinta/ry ratkaisee.

paalissa muovi maksaa noin 3-4 euroa eik tarvitse käyttää säilöntäaineita tai jos välttämättä haluaa hukata rahaa turhuuksiin kun taas siilorehussa säilöntaine on välttämätöntä ja se maksaa tuon 3-5 euroa tonnille
paalain ja käärin maksaa paljon vähemmän kuin noukinvaunut tai muut korjuu yhdistelmät
joten näin äkkiä laskettuna siilorehu on huomattavasti kalliimpaa koneet maksaa enempi ja joudut vielä siilot rakentamaan

  Paalirhussa paljon etuja mut on  ilo syöttää rehua siilosta kun kaikki kotona ja ei tarvii kalliden muovien / verkkojen kaa tapella ja harvemmin linnut /myyrät tekee silossa tuhojaan. Ape valmis hetkessä ja apevaunu pääsee suht helpolla  kun rehu silpiuttua.  Tarkkusilppurikin neljättätoista kautta käytössä . Palaimet 5 vuoden jälkeen monasti jo aikas raatoja. Siilossa ei paljoa happoa tarvitse käyttää jos  siilolla vaan hyvä kuski ja kunnon kone tiivistämässä.

 Tehdäänkö muualla päin maailmaa yhtä paljon paalirehua kun suomessa?

 

 

Lainaus käyttäjältä: erik - 29.06.08 - klo:12:00

paalissa muovi maksaa noin 3-4 euroa eik tarvitse käyttää säilöntäaineita tai jos välttämättä haluaa hukata rahaa turhuuksiin kun taas siilorehussa säilöntaine on välttämätöntä ja se maksaa tuon 3-5 euroa tonnille
paalain ja käärin maksaa paljon vähemmän kuin noukinvaunut tai muut korjuu yhdistelmät
joten näin äkkiä laskettuna siilorehu on huomattavasti kalliimpaa koneet maksaa enempi ja joudut vielä siilot rakentamaan

  Paalirhussa paljon etuja mut on  ilo syöttää rehua siilosta kun kaikki kotona ja ei tarvii kalliden muovien / verkkojen kaa tapella ja harvemmin linnut /myyrät tekee silossa tuhojaan. Ape valmis hetkessä ja apevaunu pääsee suht helpolla  kun rehu silpiuttua.  Tarkkusilppurikin neljättätoista kautta käytössä . Palaimet 5 vuoden jälkeen monasti jo aikas raatoja. Siilossa ei paljoa happoa tarvitse käyttää jos  siilolla vaan hyvä kuski ja kunnon kone tiivistämässä.

 Tehdäänkö muualla päin maailmaa yhtä paljon paalirehua kun suomessa?
 

EI 

Lainaus käyttäjältä: e0777 - 29.06.08 - klo:12:44

kannattaa ehkä laskea uudestaan jos on laskenut että siilorehu on kalliimpaan... laakasiiloja kun ei joka vuosirakenneta... ainakaan täällä päin. ja nimen omaan jos omalle työlle lasketaan hintaan niin silloin ainakin. eikä uudet paalaimet kovin halpoja ole.  ja muovin hinta... luuletteko että halpenee tai pysyy samana? niihinhän teidän laskelmat taitaa perustua.

Numeroihin ne perustuu ja oman työmenekin mittaamiseen. Mulle on periaatteessa yks lysti mitä paalain maksaa, hinta/ry ratkaisee.

ry hinta kertookin kaiken.

Ihan jokainen ei näytä osaavan laskea ry:n hintaa.

Ihan jokainen ei näytä osaavan laskea ry:n hintaa.

Noukinvaunurehu aumaan tehtynä on halvempi kuin paalaus, jossei laske omalle työlle ja varastotappioille arvoa. Työmenekki aumasta navettaan on noin nelinkertainen verrattuna paalirehuun. Kokeiltu on.

Laakasiilot tehtävissä vasta uudelle paikalle, vanhaan ei ole kannattanut investoida muutaman vuoden käytön takia.

Määkin tiedän monta laskutaidotonta, niissä on yllättävän paljon noukkarin omistajia

jos työ aumasta pöydälle on paaleihin 4kertainen niin silloin on kyllä puutteita muussakin kun laskutaidoissa.

jos työ aumasta pöydälle on paaleihin 4kertainen niin silloin on kyllä puutteita muussakin kun laskutaidoissa.

Paalit voi tuottaa navetalle, mutta aumat tilanpuutteen takia pelloilla.

eli paaleille on tila pihassa mutta aumalle ei... no silloin jos ei laske paalien hakua niin on varmasti nopeampaa saada paali pihasta sisälle...

eli paaleille on tila pihassa mutta aumalle ei... no silloin jos ei laske paalien hakua niin on varmasti nopeampaa saada paali pihasta sisälle...

Niin on. Kolme kerrosta paaleja sopii ahtaaseenkin väliin. Aumojen ympärillä on oltava tilaa tiivistämistä ja peittämistä varten.

Ja kaikki pitää laskea mukaan. Paalinajon voin teettää muilla ja/tai sen voi tehdä yhtäjaksoisesti. Aumasta rehua on haettava vähintään pari-kolme kertaa viikossa. Hankalampi ulkoistaa eli oma työmenekki kasvaa. Myös kuormat puolta pienempiä pienen kulutuksen takia. Taas työmenekki kasvaa. Nyt appeeseen siirtyessä vielä hullumpaa, kun jakeet olis siellä täällä pitkin kyliä....

Sanoinhan, että meillä on tehty molemmilla lailla ja työmenekistä pidetään kirjaa. Omista ja ostetuista. Jos tässä runnattais vielä 10 vuotta niin siilot tehtäis. Mutta homma siirtyy uudelle tontille....

totta kyllä että paalien kuskaustyö on helppo ulkoistaa ja lyhyellä ajalla kannattavaa mutta juuri pitkässä juoksussa siilot kannattavat... paalien parhaat puolet on juuri se että niistä pääsee helpoiten eroon ja niitä on helppo myös ostaa.

totta kyllä että paalien kuskaustyö on helppo ulkoistaa ja lyhyellä ajalla kannattavaa mutta juuri pitkässä juoksussa siilot kannattavat... paalien parhaat puolet on juuri se että niistä pääsee helpoiten eroon ja niitä on helppo myös ostaa.

Tuntuu että täällä lasketaan ,"juupas, eipäs", laskukaavalla siilojen kannattavuutta.
Kannattaahan se jos lasketaan työmenekistä vain se pienempi osuus, eli vain siilosta apevaunuus tai erillisruokinnassa pöydälle!
Laskekaa kaikki tunnit mukaan niitosta alkaen, tasoittaa laskeman eroa kummasti!
Yleensä teidän laskemista puuttuu siirtoajon huomioiminen tekovaiheessa. Vaikka hehtaarin rehut sopii kuormaan, ainakin tänävuonna, niin sopii paalitkin. Jos ajosilppuri odottaa kun käyt kuorman tyhjäämässä on paalaus vahvoilla. Jos väkeä ja kalustoa on rajattomasti "ilmaiseksi "käytössä sama se vaikka tekee siiloonkin.

Pari vuotta sitten laskeskelin, että tarvittavien laakasiilojen korko kustannuksella ostaa helposti paalimuovit, ja jäi vielä rahaa tarpeeksi paalaimen vaihtoonkin 7 vuoden vaihtovälillä!

Nyt muovin hinnan noustua paalaimen vaihtoon ei enää jää siilon korko kulusta varoja, mutta vieläkin tarkasti ajoittamalla muovin oston ajaa kustannukset tasan.

Karjan koon kasvaessa etu tasoittuu huomattavasti kun siiloseinien osuus per m3 vähenee.

MUTTA! Kertokaa , Miksi rakentaa siilot? Kuten Britit kysyvät?
Siilot jäävät kuitenkin muutamassa vuodessa pieniksi ja on purettava pois.
Miksi on unohdettu mahdollinen auman teko asfaltti- tai betonipohjalle? Yleensä kaikkein suurin ongelma on pohjan tallaantuminen kuralle rehunteko tai tyhjennyksen aikana!
 

MUTTA! Kertokaa , Miksi rakentaa siilot? Kuten Britit kysyvät?
Siilot jäävät kuitenkin muutamassa vuodessa pieniksi ja on purettava pois.
Miksi on unohdettu mahdollinen auman teko asfaltti- tai betonipohjalle? Yleensä kaikkein suurin ongelma on pohjan tallaantuminen kuralle rehunteko tai tyhjennyksen aikana!
 

Ehkä siksi, että kovapohjaista pintaa on tehtävä vastaavasti enemmän aumoja varten, eikä säilyminen ole heikommista tiivistämismahdollisuuksista johtuen niin hyvää kuin siilossa. Kustannuksissa mennään täällä routatajan pohjoispuolella liki samoihin siilojen kanssa. Asvaltti(betonipohjaa kannattaa miettiä 10-15 jalan makkaroiden alustaksi. Niissä tilankäyttö on tehokkaampi, neliötä kohti rehua varastoituu enemmän.