Viljan läpi menoa voi säätää sähkömoottorilta menevää taakia säätämällä ja syöttö aikaa pystyy säätää kans moottorille. Ainakin 180 n.2001 mepussa.
Eihän ole puolitus luukut päällä?
Ja omasta mielestä toi on aika hyvä kuitenkin haihduttamaan kosteutta.

Pitänee tutkia kaikkia saamiani vihjeitä...
KIITOS vielä neuvoista

Lainaus käyttäjältä: Kloppi - 01.09.12 - klo:13:59

Lainaus käyttäjältä: merheres - 01.09.12 - klo:10:47

Ilmaa ei ole koskaan liikaa, jos viljaa kuivaa.

Tästä voidaan olla montaa mieltä. Mahdottoman kovalla puhalluksella kuivaaminen ei ole välttämättä tehokkain, eikä ainakaan kustannustehokkain menetelmä.

Kun olis aikaa ja tarvittavat osat, niin luultavasti tekisin automaattisäädön kuivausilman säätöön. Se ei kuitenkaan kovin monimutkaista kötöstystä tarttisi.

Kyllä näin on. Laitoin pari vuotta taajuusmuuttajan kuivaajan puhaltimeen, ja vastapainemittarin tuloilmakanavaan. Nyt helppoa säätää ilma kohdalleen.  Viljalla sopiva vastapaine tuntuusi olevan 20-25mm vesipatsas, silloin ilmaa menee läpi sopivasti niin, että ulostuleva lämpö on alkuvaiheessa noin 5-7 astetta ulkoilmaa lämpösempi. Vielä olen miettiny mihin voisi laittaa mittarin, josta näkisi viljamassan lämpötilan, se olisi hyödyllinen tieto optimaalista ilman lämpöä ja kiertonopeutta hakies, ja varsinkin siemeneksi menevän tavaran itävyyden varjelussa.

Polttoaineenkulutus lähes puolittui, vaikka kuivausajat ei pidentyneet yhtään, puhumattakaan sähkölaskusta ja puhaltimen metelistä.

Itellä ei ole kuivuria, mutta monenlaista automaatiota ja logiikkaohjauksia on tullut rakennettua. Mitäs jos tuohon laittaisi logiikkaohjauksen säätämään puhallinta niin, että se säätäisi itse puhaltimen kierrokset vastaamaan tiettyä lämpötilaeroa ulkoilman ja lähtevän ilman välillä? Sitten vielä se anturi vahtimaan viljamassan lämpötilaa. Samalla saisi logiikasta hälytysviestit kännykkään.


Mika

Lainaus käyttäjältä: Wejjo - 01.09.12 - klo:17:40

Lainaus käyttäjältä: Kloppi - 01.09.12 - klo:13:59

Lainaus käyttäjältä: merheres - 01.09.12 - klo:10:47

Ilmaa ei ole koskaan liikaa, jos viljaa kuivaa.

Tästä voidaan olla montaa mieltä. Mahdottoman kovalla puhalluksella kuivaaminen ei ole välttämättä tehokkain, eikä ainakaan kustannustehokkain menetelmä.

Kun olis aikaa ja tarvittavat osat, niin luultavasti tekisin automaattisäädön kuivausilman säätöön. Se ei kuitenkaan kovin monimutkaista kötöstystä tarttisi.

Kyllä näin on. Laitoin pari vuotta taajuusmuuttajan kuivaajan puhaltimeen, ja vastapainemittarin tuloilmakanavaan. Nyt helppoa säätää ilma kohdalleen.  Viljalla sopiva vastapaine tuntuusi olevan 20-25mm vesipatsas, silloin ilmaa menee läpi sopivasti niin, että ulostuleva lämpö on alkuvaiheessa noin 5-7 astetta ulkoilmaa lämpösempi. Vielä olen miettiny mihin voisi laittaa mittarin, josta näkisi viljamassan lämpötilan, se olisi hyödyllinen tieto optimaalista ilman lämpöä ja kiertonopeutta hakies, ja varsinkin siemeneksi menevän tavaran itävyyden varjelussa.

Polttoaineenkulutus lähes puolittui, vaikka kuivausajat ei pidentyneet yhtään, puhumattakaan sähkölaskusta ja puhaltimen metelistä.

Nerokasta! Mitä härpäkkeet maksoi. Keksikkö itte, itte suunitellu anttin säätyvää ilma läppää mutta toi paljon fiksumpi nerokasta

Eikös Antteihin semmosia saa ?

Imupuoleta jos säätää ilman määrää säästää sähkössäkin .

Onko puolitus päällä, kun vivut  on ala-asennossa, siis pystysuorassa. Mepu 180 vm.2002. Ohjevihko ja kuivurin takana olevat "kiinni auki" tarrat on mun mielestä ristiriidassa keskenänsä. Ja nuo termostaattinupikat sähkökaapissa, niitä ei kait saa ylärajaa isommalle väännettyäkään, niissä ei vaan ole mitään merkkejä, millon ne on kohallaan.

Lämminilmakuivuri on surkea kapistus tosi kostean viljan kuivaukseen . Kylmäilmakuivuri on tehokas märässä viljassa.
Tosi suurilla tiloilla vilja esikuivataan ensin kylmäkuivurissa ja sitten siirto lämminkuivuriin.

Onko puolitus päällä, kun vivut  on ala-asennossa, siis pystysuorassa. Mepu 180 vm.2002. Ohjevihko ja kuivurin takana olevat "kiinni auki" tarrat on mun mielestä ristiriidassa keskenänsä. Ja nuo termostaattinupikat sähkökaapissa, niitä ei kait saa ylärajaa isommalle väännettyäkään, niissä ei vaan ole mitään merkkejä, millon ne on kohallaan.

Muistaakseni vivut alaspäin,niin täys kaappikäytössä.

Itellä ei ole kuivuria, mutta monenlaista automaatiota ja logiikkaohjauksia on tullut rakennettua. Mitäs jos tuohon laittaisi logiikkaohjauksen säätämään puhallinta niin, että se säätäisi itse puhaltimen kierrokset vastaamaan tiettyä lämpötilaeroa ulkoilman ja lähtevän ilman välillä? Sitten vielä se anturi vahtimaan viljamassan lämpötilaa. Samalla saisi logiikasta hälytysviestit kännykkään.


Mika

Tämä olisi ihan hyvin toteutettavissa, logiikka voisi mennä jotenkin niin, että tuo lämpötilaero olisi ensisijainen ohjausparametri, sitten alarajaa vahtisi viljamassan lämpö, ja ehkä varmuuden vuoksi syytä vahtia myös sisäänmenevää lämpöä. Ja jos vastapaineesta saisi anturitiedon niin maksimipuhalluksen voisi rajata sillä, ettei tavaraa löydy poistokanavasta

Kun jostakin löytyisi faktaa mikä olisi oikeasti optimaalinen poistoilma-ulkolämpöero. Toki hiukan riippuu kosteudestakin, mutta taitaa normaali kuivauslämmöillä olla marginaalinen vaikutus. Viljamassan lämpötila olisi mielestäni mielenkiintoinen arvo, siitähän se kosteudenpoiston tehokkuus on kiinni, sille pitäisi raja-arvoja löytää, mikä olisi maksimi esim. itävyyden säilymisen kannalta

Ja joo, samaan saisi varmasti kännykkäilmoitukset. Nyt mulla siellä Celotronin kotivahti, joka ilmoittaa kun kuivaus käynnistyy ja sammuu, ja kun poistolämpö ylittää halutun rajan, ja hälytyksenä jos poistolämpö yli 40 tai sisäänmenevä lämpö 82. Lisäksi tekstiviestillä pyytämällä saa ulostulolämmön, sisäänmenevän lämmön ja kuivauksen tilan. Ihan toimiva noinkin, ja jos haluais niin muistaakseni 4 releohjaustakin siihen sais.

Lämminilmakuivuri on surkea kapistus tosi kostean viljan kuivaukseen . Kylmäilmakuivuri on tehokas märässä viljassa.
Tosi suurilla tiloilla vilja esikuivataan ensin kylmäkuivurissa ja sitten siirto lämminkuivuriin.

Joo, poistoilman kosteus pitäisi aina olla 100%, jotta koko ilman kuivauspotentiaali olisi käytetty. Ihan vaan snobbaillakseni kerron että kylmäilmakuivuri on adiabaattinen ilmankostututin.

Tämä olisi ihan hyvin toteutettavissa, logiikka voisi mennä jotenkin niin, että tuo lämpötilaero olisi ensisijainen ohjausparametri, sitten alarajaa vahtisi viljamassan lämpö, ja ehkä varmuuden vuoksi syytä vahtia myös sisäänmenevää lämpöä. Ja jos vastapaineesta saisi anturitiedon niin maksimipuhalluksen voisi rajata sillä, ettei tavaraa löydy poistokanavasta

Kun jostakin löytyisi faktaa mikä olisi oikeasti optimaalinen poistoilma-ulkolämpöero. Toki hiukan riippuu kosteudestakin, mutta taitaa normaali kuivauslämmöillä olla marginaalinen vaikutus. Viljamassan lämpötila olisi mielestäni mielenkiintoinen arvo, siitähän se kosteudenpoiston tehokkuus on kiinni, sille pitäisi raja-arvoja löytää, mikä olisi maksimi esim. itävyyden säilymisen kannalta

Helsingin yliopiston Maataloustieteen laitoksen agroteknologian porukat ovat pienellä koekuivurilla, jossa mitataan vähän kaikkea joka paikasta, mallintaneet viljan kuivumisen siilokuivurissa. Eli nyt voidaan erilaisia muutoksia tutkia ja optimia etsiä tekemällä tietokoneajoja. Siitä on gradu tekeillä ja maalina on nimenomaan energiansäästö. Veikkaanpa että kylmäilmakuivurimainen aloitus on energiataloudellisin, mutta laitoksen kapasiteetti jää silloin melko vähiin. Antti-teollisuus on hommassa jollain tavalla mukana.

Luonnonlakeja ei voi muuttaa vaikka olisi sata anturia ja relettä.
Kylmäilmakuivaus on tehokkain märän viljan kuivauksessa siitä ei päästä mihinkään,se onkin toinen asia miten se saadaan toteuttua nykykuivureissa.
Jos tuo Weijjon polttoaineen puolittuminen väite olisi totta niin se olisi sensaatiomainen keksintö koko maailmassa.Nyt kannattaa Weijjon patentoida kiireesti tuo keksintö
myös maatalousteknologianlaitos olisi tuosta kiinnostunut.
Weijolla on kultamuna aivan hyppysissä, ei muuta kuin rahoiksi.

Lainaus käyttäjältä: Kloppi - 01.09.12 - klo:13:59

Lainaus käyttäjältä: merheres - 01.09.12 - klo:10:47

Ilmaa ei ole koskaan liikaa, jos viljaa kuivaa.

Tästä voidaan olla montaa mieltä. Mahdottoman kovalla puhalluksella kuivaaminen ei ole välttämättä tehokkain, eikä ainakaan kustannustehokkain menetelmä.

Kun olis aikaa ja tarvittavat osat, niin luultavasti tekisin automaattisäädön kuivausilman säätöön. Se ei kuitenkaan kovin monimutkaista kötöstystä tarttisi.

Kyllä näin on. Laitoin pari vuotta taajuusmuuttajan kuivaajan puhaltimeen, ja vastapainemittarin tuloilmakanavaan. Nyt helppoa säätää ilma kohdalleen.  Viljalla sopiva vastapaine tuntuusi olevan 20-25mm vesipatsas, silloin ilmaa menee läpi sopivasti niin, että ulostuleva lämpö on alkuvaiheessa noin 5-7 astetta ulkoilmaa lämpösempi. Vielä olen miettiny mihin voisi laittaa mittarin, josta näkisi viljamassan lämpötilan, se olisi hyödyllinen tieto optimaalista ilman lämpöä ja kiertonopeutta hakies, ja varsinkin siemeneksi menevän tavaran itävyyden varjelussa.

eikös tälläsellä voisi ampua lämpötiloja sieltä täältä

http://www.helsinginlaatulaite.fi/Infrapunal.php

Punainenkin Mepu lienee melko nuuka polttoöljylle mutta hidas. Näin siis täysillä satseilla -puolikkailla ainoastaan hidas

Luonnonlakeja ei voi muuttaa vaikka olisi sata anturia ja relettä.
Kylmäilmakuivaus on tehokkain märän viljan kuivauksessa siitä ei päästä mihinkään,se onkin toinen asia miten se saadaan toteuttua nykykuivureissa.
Jos tuo Weijjon polttoaineen puolittuminen väite olisi totta niin se olisi sensaatiomainen keksintö koko maailmassa.Nyt kannattaa Weijjon patentoida kiireesti tuo keksintö
myös maatalousteknologianlaitos olisi tuosta kiinnostunut.
Weijolla on kultamuna aivan hyppysissä, ei muuta kuin rahoiksi.

noo, tuohon puolittumiseen toki auttoi sekin kun kattila vaihtui uuteen, entisessä lämmönvaihdin jo puhki ja päästi palotilaan painetta, jota sitten oli koitettu kompensoida suuttimia isontamalla...

Mutta se on vaan aivan tosi, että huomattavasti pienemmillä suuttimilla ajetaan nyt sen jälkeen kun aloin hakea ilmamäärää kohdalleen, ja kuivausajat ei kasvaneet, ainoastaan ulosmenevä lämpö laski huomattavasti. Se ylimääräinen lämmin ilmamassa johon ei ole kosteutta ehtinyt sitoutua, ja joka puhalletaan läpi on kaikki ihan puhtaasti hukkaan heitettyä.

Niinkuin sanoit, fysiikan lakeja ei voi muuttaa. Kun ulkoa otettua ilmaa lämmitetään, sen kyky sitoa kosteutta kasvaa, ja tämä kapasiteetti pitäisi järkevällä asteella saada hyödynnettyä. Jos puhalletaan reilusti, saadaan kyllä varmasti tuo kapasiteetti käytettyä, mutta huonolla hyötysuhteella, kun turhaan lämpöä ajetaan ulos asti.

Ja tuon prosessin hallintaan tuollainen automaattinen mittaustuloksiin perustuva suhteellisen edullisesti toteutettavissa oleva ohjausjärjestelmä voisi tuoda huomattavia säästöjä.

Ihan noin mielenkiinnosta, mitä mahdat tarkoittaa kylmäilmakuivauksen tehokkuudella. Kyllä mä sen ymmärrän, että hyötysuhteeltaan märässä viljassa kylmäilmakuivaus on hyvä, koska todella märästä tavarasta irtoaa kosteutta alkuvaiheessa hyvin kylmälläkin, mutta että tehokkaampi, eli siis normaalisti ymmärrettynä nopeampi se ei kuitenkaan ole kuin lämminilmakuivaus - johtuen siis ihan siitä mitä sanoit: luonnonlakeja ei voi muuttaa

 Eikös tosi märässä oo parempi antaa veden valua pois, ilman mitään puhallusta...vai että antipaattinen...

Ja joo, samaan saisi varmasti kännykkäilmoitukset. Nyt mulla siellä Celotronin kotivahti, joka ilmoittaa kun kuivaus käynnistyy ja sammuu, ja kun poistolämpö ylittää halutun rajan, ja hälytyksenä jos poistolämpö yli 40 tai sisäänmenevä lämpö 82. Lisäksi tekstiviestillä pyytämällä saa ulostulolämmön, sisäänmenevän lämmön ja kuivauksen tilan. Ihan toimiva noinkin, ja jos haluais niin muistaakseni 4 releohjaustakin siihen sais.

Tästä tulikin mieleen, millaisia poistolämpöjä teidän kuivaajissa on ja mikä sisäänmenevä lämpö? Kun Antin kuivureissa tuntuu poistolämmöt olevan korkeampia kuin Mepussa, eli onko tämä puhalluksen rajoittaminen Antin juttuja? Omassa kuivurissa poistolämpö 34-35 astetta täydellä kuivurilla kun erä kuiva, lähes koko kuivauksen lämpötila pysyy 30 asteen kahta puolen, 30% erällä tuntikausia alle 30 asteen. Lämpöä nostaessa lähelle sataa astetta, poistopuoli alkaa vuotamaan vettä ts. ilmamäärä ei enää riitä, nykyinen lähellä optimia?

Sisäänmenevä lämpö 84 astetta, normaali ylipaineinen 500Kw:n pannu, kanavaimurit poistopuolella tekemässä "alipainetta", puhaltimen ilmamäärä täysillä ts. 25400 m3/h ja eristetyn kaapin koko 365hl.

Nuo Mepun kennot samantyyppiset kuin Jaakossa, mutta mututuntuma että vanha 113hl:n Jaakko 180Kw:n uunilla pihimpi öljynkulutuksessa. Hankala todentaa, kun ei vaakaa, mutta samanalaiset erät kuivaa nopeammin Jaakolla kuin Mepulla, teho/kokosuhde suunnilleen samaa luokkaa, puhaltimen ilmamäärä vain arvailussa.