Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 01.09.12 - klo:22:06

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 01.09.12 - klo:21:50

Joskus olen jotain laskuttanut juolaruiskutuksen edeltä paalaamistani oljista, mutta nykyään en korjaa olkea ollenkaan kun se on niin paljon heinää kalliimpaa kuiviketta.

Ainakaan jos heinä ei ole luomua 

Juu luomussa tulee samalla ajolla enemmän kun sadot järjestään isompia ja isompi tuki vielä laskee paalin kustannusta
Apila tosin haittaa kuivituksessa, mutta kuivikkeet paalataankin vanhemmista nurmista

Millaisena se heinä pitäisi korjata että olisi mahdollisimman hyvää kuiviketta    Keväällä paalattu ruokohelpikään ei tahdo olla oljen veroista

Tulevalle sisäruokintakaudelle oljet varmasti paikoittan kiven alla. Silloin oljellakin tulee olemaan jonkinlainen hinta. Vaikka mullakin on viljaa puitavaksi niin kysyin naapurin sikafarmarilta josko olis mahdollista paalata olkea

 Mä olen maksanut 20 euroa/tonni oljista, joita olen toisten pelloilta paalannut. Yhtään ei ole koskaan jäänyt keräämättä. Pilalle on kyllä mennyt, mutta hävitetty oljet on, tavalla tai toisella. Jos olkia kerää samalta lohkolta 4 vuoden välein, ei sanottavaa kali-hävikkiä ole.

Millaisena se heinä pitäisi korjata että olisi mahdollisimman hyvää kuiviketta    Keväällä paalattu ruokohelpikään ei tahdo olla oljen veroista

Helpi tulee korjata heinäkuun lopulla, silloin se on parhaimmillaan kuivikkeex, oljen veroista eikä pölise..
Muutenkin heinien paalaus heinäkuun lopulla ei pitkää poutaa vaadi, kun heinä tuleentunutta..Lumutuen vaatimuksena myös korjuu kesällä

Mihin tämä maailma on oikein menossa...
Itselläkin alkaa olla yli puolet talven kuivikkeista jo kerättynä, heinänä LHP:lta ja vanhoilta nurmilta, ja on kuivaa. Keväällä vaan lietettä riittävästi, vaikka pintaan, kyllä kasvaa.
Pari "haasteellista" olkisyksyä pisti kokeilemaan jotain uutta. Yksi kunnon poutapäivä puintien jälkeen riittää ja kuivikkeet on nipussa (vielä kun joskus pääsis sinne puimaan).
Hullultahan se kyllä kuulostaa, että nurmia paalataan kuivikkeeksi, mutta sitä tehdään mistä paras kate.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 27.08.12 - klo:09:00

Lainaus käyttäjältä: bouli - 27.08.12 - klo:08:19

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 27.08.12 - klo:07:38

Lainaus käyttäjältä: Latz - 26.08.12 - klo:22:58

Lainaus käyttäjältä: rene - 26.08.12 - klo:22:39

Aika olematon merkitys oljilla on pellolle.   Pienestä olkimäärästä en ole valmis maksamaan mitään mutta jos olkea on oikein paljon niin pari euroa paalilta voisi maksaakin

Hyvillä lohkoilla tulee yhteensä satoja paaleja, ei tuhansia. Yhteisluku voi olla jotain 1000 paalia.

Aika paljon katoaa kalia näiltä kaliköyhiltä mailta, ja Yaran pussista ostettuna se maksaa hunajaa.

Olkien mukana voi kalia poistua karkeasti sanottuna kolminkertainen määrä jyväsatoon nähden. Fosforiakin oljissa on jotain 20-30% jyväsadon sisältämästä määrästä.

Lisäksi pitää kuten ylempänäkin jo todettu ottaa huomioon jatkuvan olkien poisviennin pitkäaikaisvaikutukset maan rakenteelle.

Siitä voi arvioida kannattaako olkia antaa ilmaiseksi.

Minä en anna.

No pitää ostaa ja vuokrata lisää peltoa että saa lietteet mahtumaan ja tulee sitten sivutuotteena lisää olkia.

Korjasin vähä

Rahakasta porukkaa se tämä nautaväki

Meillä on täällä rva:n farmilla ollut viimeksi viljaa noin 10 vuotta sitten. Edelleen... jos kyntää nykyisiä nurmia vähän entistä syvempään, niin pintaan nousee kullankeltaisia olkimyttyjä. Kaikki pellot on siis nurminakin kynnetty jo kahdesti viljan jälkeen.

Kyl tällaisilla märillä plutakoilla olki säilyy mätänemättä pitkään joten sitä palautuvaa typpeä saa kyllä odotella "isältä pojalle" 

Oletko kokeillut paalata niitä "vuosikertaolkia"? Onnistuisiko tuollaisilla mailla varastoida heinätkin mätänemättä maan poveen? Kääntelee niitä auroilla esiin tarpeen mukaan...

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 27.08.12 - klo:12:15

Meillä on täällä rva:n farmilla ollut viimeksi viljaa noin 10 vuotta sitten. Edelleen... jos kyntää nykyisiä nurmia vähän entistä syvempään, niin pintaan nousee kullankeltaisia olkimyttyjä. Kaikki pellot on siis nurminakin kynnetty jo kahdesti viljan jälkeen.

Kyl tällaisilla märillä plutakoilla olki säilyy mätänemättä pitkään joten sitä palautuvaa typpeä saa kyllä odotella "isältä pojalle" 

Oletko kokeillut paalata niitä "vuosikertaolkia"? Onnistuisiko tuollaisilla mailla varastoida heinätkin mätänemättä maan poveen? Kääntelee niitä auroilla esiin tarpeen mukaan...

Pitää pyytää LandeHande Qvick-uppaamaan ne pintaan ja sitten hän voisi myös paalata ne Viconilla samaan kauppaan 

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 27.08.12 - klo:09:06

Korjasin vähä

Rahakasta porukkaa se tämä nautaväki

Raha on nykyään pellolla
Hommaa vähän peltoa, niin kohta sulla on rahaa hommata lisää peltoa

Lainaus käyttäjältä: Latz - 26.08.12 - klo:22:58

Lainaus käyttäjältä: rene - 26.08.12 - klo:22:39

Aika olematon merkitys oljilla on pellolle.   Pienestä olkimäärästä en ole valmis maksamaan mitään mutta jos olkea on oikein paljon niin pari euroa paalilta voisi maksaakin

Hyvillä lohkoilla tulee yhteensä satoja paaleja, ei tuhansia. Yhteisluku voi olla jotain 1000 paalia.

Karkeasti 3-20 paalia tulee hehtaarilta. Jos tulee vähemmän niin ei kannata ajella ja 20 paalia tarkoittaa jo aivan järkyttävän kokoisia karheita

   Tänä syksynä paalasin 3,5 hehtaarin ruislohkolta 74 kappaletta 130 sentin kokoisia
tiukkoja muuttuvakammioisella tehtyjä paaleja.          On se olkienkin arvo kuivikkeina huomattava.

Lainaus käyttäjältä: horsetail - 08.09.12 - klo:16:11

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 27.08.12 - klo:09:06

Korjasin vähä

Rahakasta porukkaa se tämä nautaväki

Raha on nykyään pellolla
Hommaa vähän peltoa, niin kohta sulla on rahaa hommata lisää peltoa

Tuo taitaa olla sitä korkeampaa matematiikkaa, sitä ei kaikki osaa. Joka sen taitaa pärjää hyvin, tuuli mistä tuuli.