juu tarjouksessa varmaan siks ettei mene kaupaksi. pysyttele vaan noissa lyhyemmissä ja satosemmissa nyt ku pääsit syysvehnäsatojen makuun.

ihmeesti meni meinkin kylällä skaagenit nurin vaikka vahvistivatki aika lailla. no se oli se yks paha myrsky-yö niin raju. magnifik pysy silti naapurilla pystyssä. olivin, magnifik, gunbo, skagen, siinä ne viljeltävät.

juu tarjouksessa varmaan siks ettei mene kaupaksi. pysyttele vaan noissa lyhyemmissä ja satosemmissa nyt ku pääsit syysvehnäsatojen makuun.

ihmeesti meni meinkin kylällä skaagenit nurin vaikka vahvistivatki aika lailla. no se oli se yks paha myrsky-yö niin raju. magnifik pysy silti naapurilla pystyssä. olivin, magnifik, gunbo, skagen, siinä ne viljeltävät.

Ellvis?

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 22.08.12 - klo:11:56

juu tarjouksessa varmaan siks ettei mene kaupaksi. pysyttele vaan noissa lyhyemmissä ja satosemmissa nyt ku pääsit syysvehnäsatojen makuun.

ihmeesti meni meinkin kylällä skaagenit nurin vaikka vahvistivatki aika lailla. no se oli se yks paha myrsky-yö niin raju. magnifik pysy silti naapurilla pystyssä. olivin, magnifik, gunbo, skagen, siinä ne viljeltävät.

Ellvis?

En ostaisi Ellviksen siementä velaksi, talvituhoprosentit näyttävät olevan omaa luokkaansa eteläisessä osassa maata, ja nekin tulokset viimeiseltä kahdelta mainiolta syysvehnävuodelta. Siemenviljelyyn mainio matalavalkuaislajike, hehtolitran painossa tulee myös olemaan ongelmia. Jos haluaa peittää jollakin syksyllä levitetyn 50 tonnia broilerinlantaa, miksipä ei sitten Ellviksellä. Itse laittaisin jo KWS Oakley-syysvehnää, onhan sitä Suomessakin viljelty. Maailman satoisin syysvehnä, 100 kg typpitasolla satotasot 4.5 tonnia, jopa viisi tonnia.

Siis eekkerille tai jotain.

-SS-

.... olivin, magnifik, gunbo, skagen, siinä ne viljeltävät.

Lajikeluettelosta ovat poistuneet Magnifik ja Olivin. Miksi ? Yritän analysoida.

Olivin: Ei talvehdi eteläisessä osassa maata käytännössä ollenkaan. Nyt kun on vertailukohtaa, kyse on lajikeominaisuudesta eikä viljelijän kädettömyydestä.
Magnifik: Urhoon, Gunboon ja Skageniin verrattuna erittäin herkkä kevätahavalle. Punerrus on voimakasta, lopulta lehti mustuu ja kulo seurauksena. Lähtee kesään kovasti takamatkalta, jos kevätkuivuus vaivaa lounaisosaa maata tavanomaiseen malliin. Omakohtaisesti Urhoon ei suurta eroa. Ja sakoluvunkestävyys voi tulla vastaan ainakin jonakin syksynä. Siinä Urho peittoaa Magnifikin.

Miksi Gunbo on nykyään jopa mittarilajike ? No siksi, että se suoriutuu juuri etelärannikon talvesta ja omaa valtavan sadontuottokyvyn ja vahvimman korren ikinä. Valitettavasti se on rehunisua, onnistuessaan. Myöhäisyys on myös ongelma, ja tiukat helpeet tekevät puinnissa ennakoinnin mahdottomaksi.

Skagen: Aika ihmetoipuminen keväästä,  ja kesti erittäin myöhäistä kylvöä paremmin kuin Urho tai Aura konsanaan ! Miinuksena voisi tuoda äärimmäisen lyhyen korren, ei käytännössä mitään jakoa rikkaheiniä vastaan, eikä korrenlujuus ole lyhyen korren veroinen, enintään keskinkertainen. Jossakin multaisemmilla paikoilla tulee Tarso mieleen, sehän se Skagenin toinen vanhempi onkin.

-SS-

Urho ja Artika testattu. Hyviä talvehtimaan, mutta nätysti sitten kumos. Manifiklla yllättävä stondis, pääsis vaan jo puimaan

Kaurasta kyse, lajikkeena Eemeli.

HLP 57.2
Valkuainen 12.8.
Kosteus 12.7

Sitte se Urho.

HLP 78.6
Valkuainen 10.6
Kosteus 12.4

Aika fakiiri oot kun eemeliin noin paljo painoo saanu. Mun ivory paino 62,2.

Aika fakiiri oot kun eemeliin noin paljo painoo saanu. Mun ivory paino 62,2.

Ens alkuun auttaa painoon se kun puimurissa puhaltaa sillai et tukka lähtee päästä, sitte esinahkatorvi kuivurista isolle. Tiiä sitten mitä tää mangaanilannotus autto Laitoin kauralle luraksen hivenravinteen kanssa, sellasen ison tuopin..... Ja ei toi ny niin painavaa ole, belindasta ei tullu kertaakaan alle 59. Meni vaan hermot ku ***** myöhänen. Saihan siitä tietty sen 6000kg/ha pelkällä saltulla. Mut Eemelin saa puida heti syysviljojen jälkeen ja 5000-5500kg hipoo siinäkin keskisato.

Pannaas tällänenkin topikki. Ekat pikanäytteet syysnisusta näytti seuravaa.

HLP 80.2-81.2
Kosteus 12.4-12.9
Valkuainen 11.5-12.2

Sakoluku pitää ottaa sitten vasta koontinäytteestä.

Sakoluvun kävin teettämässä tänään. 351 Skagen ja Urho 298.

eka kippi oli tänään raisiossa syysnisu papagenoo:

kosteus 13,7 %, hlp 83,1 kg, valk. 11,2 %, sako 354, muut rikkajyvät 2,7 %, vihreät 0,4 % ja roskat 0,1 %.

rehuks meni valkuaisen takia. sama ongelma vissiin kaikilla, voi olla et jos kevätvehnien valmistuminen menee pitkäksi niin leipävehnää ei juuri ole. nyt hintaero oli vielä mitätön, kympin tonni.

sato ei ollut kovin suuri. tai täydet paikat oli kyl hyviä ja sit aukkosempaa, jossa vihreää. jätin toisen lannoituksen tekemättä, joten typpitaso ei ollut kovin korkea ja mitään viime vuoden pankkiakaan tuskin oli.

huomen toinen aika mut eiköhän se oo sama kohtalo. jätetään tipuilta vehnä ruokinnasta pois tänä talvena ni antaa mennä vaan ja tilaa ohralle ja kauralle.

oikeestaan ihan sama jos menee leiväksi ni sit ne miinustaa valkuaisesta. vähän kyl mielessä käy et kuin paljo niillä on varaa oikeesti rehustaa näitä painavia ja 300-400 sakosia syysvehniä..

Saanko olla ilkeä?? Olen kuitenkin.....

Tässä taas elävä esimerkki. Vehnät myyntiin ja ohraa/kauraa tilalle.... ja kun se vilja on kallista.....

No joo..... sori ny "AinaOnnistuu"-Jooseppi. 

Sun kosahti sihen 0.3 prosenttiin se rehu/leipä. Etkös ottanu ennakko näytteitä? Olisit platannu valkuaisnisulla...........

Ja luulekko oikeesti et ne rehustaa noita nisuja??? Eiköhän sitä interventio nisua ole sihen rehutarpeeseen, luulisin.

Kovin rajalle päästät kosteuden.................

en ottanu mitään näytteitä tolla hintaerolla. rajaksikin luulin 12. menee 11,5-11,9 miinusta vai perushinta leivälle?

joo eli pyrin ostamaan markkinoilta kanalan pytyt täyteen puintiaikaan syksyllä ja sit ajan omia kauden aikana lisää. mut voihan käydä niinkin, että hinnat laskee mut tää on pitemmän aikavälin taktiikka. toki vehnän hinta voi nousta enemmän kuin rehuviljan mut tiedä häntä sit.

jälkeenpäin ajatellen oli virhe ajaa 13-14 valkuaisia vehniä kolme viikkoo aikaa halvalla alta pois. niillä olis voinu lantata.

kuormaa tehdessä sato, voi olla osasyy mut kieltämättä turhan tarkalla. toisaalta mitä sitä 1,15 € öljyllä kukkaroaan kuivaamaan. jos ilkee saa olla. sun alle 13 on mun mielestä turhan kuivaksi. hyvällä mittarilla pääsee kokemuksen kautta lähemmäksi.

en ottanu mitään näytteitä tolla hintaerolla. rajaksikin luulin 12. menee 11,5-11,9 miinusta vai perushinta leivälle?

joo eli pyrin ostamaan markkinoilta kanalan pytyt täyteen puintiaikaan syksyllä ja sit ajan omia kauden aikana lisää. mut voihan käydä niinkin, että hinnat laskee mut tää on pitemmän aikavälin taktiikka. toki vehnän hinta voi nousta enemmän kuin rehuviljan mut tiedä häntä sit.

jälkeenpäin ajatellen oli virhe ajaa 13-14 valkuaisia vehniä kolme viikkoo aikaa halvalla alta pois. niillä olis voinu lantata.

kuormaa tehdessä sato, voi olla osasyy mut kieltämättä turhan tarkalla. toisaalta mitä sitä 1,15 € öljyllä kukkaroaan kuivaamaan. jos ilkee saa olla. sun alle 13 on mun mielestä turhan kuivaksi. hyvällä mittarilla pääsee kokemuksen kautta lähemmäksi.

11.5% on raja rehulle, perushinnasta miinusta 7ekee. Oliskos se 12 ollu rajana perushinnalle???

Menee siinä toki euro poikineen ku tiristää viimisiä tippoja ulos nisusta. Sitten on sellanenkin juttu et 1% voi tulla takasinkin kosteutta kun siilossa makuuttaa. Tietty jos heti vie ni asia erikseen. Tälläsellä pienen mittakaavan puuhanurkkailijalla on kuivurit sitä pakettimallia. Sinne on turha koittaa edes nuppikuormaa tuoda takasin. Ja saahan siitä alle 13 kosteudesta jopa euron tai jotain boonusta perushintaan.

Syysvehnät ostetaan rehuna ja siirretään leipävilja puolelle. Näin sanoi paikallinen viljanostaja. Hankkija ainakin ostaa alle 12 valk vehnää leipävilja varastoihin paremman  päälle

toinen kuorma 13,4 %, 82,9 kg, 11,3 %, 339, 1,7, 0,6, 0,1

ihmeen vähän tota rikkajyvää vaikka olevinaan hieman sekulia. siinä viime vuotisia lapioidessa kyl huomas et tän vuotiset on isompaa jyvää, viime vuonna oli 4-7 prossa rikkaa.

nyt oli kosteus aika passeli, koitin kyl mittarin mukaan 12,5 paikkeille, ku joukossa oli olevinaan vihreetä ni pelkäsin että vetää takasin. eiliseen tuli hieman vettä kuorman teossa. tavote on 13-13,5 % ja aika hyvin siinä ollu mutaman vuoden. omat rehut tietty saa olla tasan.

on ollu liian lähelläkin joskus. loimaan avenalla 14,0 %. onneks oli perjantai-iltapäivä, muuten ne olis uunittanu sen. kauraa meni raumalle 13,9 % kerran suoraan kuivauksesta, tunnin oli kuivuri ollu pois päältä ku tehtiin kuormaa. oli vihreetä joukossa, parin päivän päästä oli takuulla vetäny 14,5 paikkeille.

eli jos -7 € menee miinusta 11,5-11,9% ni hinta jäis kolme euroa yli rehun hinnan eli 218 €. vai meneekö rehussakin miinusta valkuaisesta, ei jaksa kaivaa?

satoarvio 4700 kg/ha. eli en onnistunut ja sknöö onnistui. vaivun synkkyyteen