.................kansan keskuudessa,mutta johtajat eivät pysty tekrmään päätöksiä
ANALYYSI
Tämä väärinkäsitys takaa: eurokriisi pahenee lisää
EPA, Reuters, Bloomberg, Lehtikuva
Euroalueen velkakriisi ei hellitä niin kuin pitäisi, koska epäreilut markkinavoimat eivät anna talouspäättäjien kriisitoimille asiaan kuuluvaa arvoa. Tai näin ainakin kuuluu europäättäjien oma tulkinta. Selitys on väärä mutta paljastaa silti syyn kriisin pahenemiseen: europäättäjät eivät ole vieläkään oivaltaneet kriisin luonnetta saati omien toimiensa haitallisia vaikutuksia.
Lisää suosikkeihin
Kommentoi
Lähetä
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Facebook
Twitter
Jan Hurri
15.8.2012 06:01
329
Suomen pääministeri Jyrki Katainen toisti alkuviikosta saksalaislehti Der Spiegelin haastattelussa useiden muiden europäättäjien aiemmin esittämän moitteen markkinavoimille.
ANALYYSI
Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva
Moitteen mukaan on epäreilujen ja hölmöjen rahoitusmarkkinoiden syytä, että kriisi yhä jatkuu eikä ole hellittänyt niin kuin olisi pitänyt.
Espanja ja Italia ovat panneet toimeksi tai ainakin luvanneet panna toimeen niin mittavia talousuudistuksia, että markkinoiden olisi jo pitänyt rynnätä ostamaan näiden velkakirjoja ja näin taltuttaa kriisi avittamalla valtioiden lainakorot tuntuvaan laskuun.
Samoin euromaiden yhteisten kriisitoimien olisi pitänyt jo ajat sitten tepsiä, palauttaa markkinavoimien luottamus ja saada kriisi päättymään.
Mutta toisin on asian laita. Myyntipaine ylivelkaisten euromaiden velkakirjamarkkinoilla on pysynyt erittäin kovana ja korot kestämättömissä korkeuksissa.
Päättäjien mukaan paine olisi jo hellittänyt ja luottamus kohentunut, jos vain markkinavoimat ymmärtäisivät kriisitoimien ja talouden vakautustoimien merkityksen.
Moiset moitteet ovat rahoituskriiseissä yhtä tavanomaisia kuin ne ovat irrallaan talouden ja varsinkin rahoitusmarkkinoiden arkitodellisuudesta.
Markkinat ymmärtävät
mutta päättäjät eivät
Kriisi ei suinkaan jatku sen takia, että markkinavoimat eivät ymmärtäisi kriisitoimien merkitystä.
Sen sijaan kriisi jatkuu – ja tätä menoa yhä pitkittyy ja pahenee – ennemmin siksi, että talouspäättäjät eivät ole vieläkään oivaltaneet kriisin luonnetta tai omien kriisitoimiensa haitallisia vaikutuksia.
Asiaa pahentaa, etteivät päättäjät näytä oivaltaneen siitäkään juuri mitään, miten markkinat toimivat ja miksi ne toimivat niin kuin toimivat.
Tämä ei ole uutta eikä yllättävää, eikä tässäkään kriisissä markkinoiden moittiminen kriisin pahenemisesta ole suinkaan pääministeri Kataisen vasta viime viikolla keksimä selitys.
Samaa moitetta ovat eri muodoissaan toistelleet lukuisat eri talouspäättäjät suunnilleen siitä asti, kun finanssikriisi alkoi viitisen vuotta sitten.
Pelkästään muutaman viime viikon kuluessa epäreiluja markkinoita ovat jo ennen Kataista ennättäneet vuoron perään arvostella ainakin Ranskan presidentti Francois Hollande, Italian pääministeri Mario Monti, Espanjan pääministeri Mariano Rajoy sekä euromaiden keskuspankin EKP:n pääjohtaja Mario Draghi.
Moitteita yhdistää yhteisen mutta epämääräisen syntipukin lisäksi se, että näillä moitteillaankin päättäjät osaltaan pahentavat kriisiä.
Siitä tuskin kohenee sen enempää talouden kunto kuin markkinoiden luottamustaan, että europäättäjät varta vasten muistuttavat vuoron perään olevansa eksyksissä.
Kolme syytä, miksi
eurokriisi pahenee
Parin viime viikon kuluessa europäättäjien tietämättömyyttä ovat raporteissaan hämmästelleet esimerkiksi Pekingin yliopiston espanjalaissyntyinen talousprofessori Michael Pettis, japanilaispankki Nomuran tutkimusyksikön pääekonomisti Richard Koo sekä kansainvälisiä suursijoittajia neuvova analyysiyhtiö BCA Research.
Toisin kuin europäättäjien äänekäs enemmistö, Pettis, Koo ja BCA:n ekonomistit tuntevat rahoitusmarkkinoiden ja talouden toimintaperiaatteet ja -mekanismit juurta jaksain.
Siksi heille ei ole minkäänlainen yllätys, että euroalueen kriisi yhä jatkuu ja todennäköisesti ennemmin pahenee entistäkin rujommaksi ennen kuin hellittää. Eikä heille ole minkäänlainen mysteeri, miksi näin tapahtuu.
He ovat omissa raporteissaan tiivistäneet kriisin pahenemisen ja pitkittymisen syitä ja seurauksia hieman eri tavoin, mutta tulkintoja yhdistämällä syyt voinee kiteyttää kolmeen keskeiseen havaintoon:
1) Euroalueen ylivelkaisilla kriisimailla on rutkasti liian paljon velkaa milloinkaan maksettavaksi, joten jonkun on tavalla tai toisella kärsittävä mittavia tappiota ennen kuin kriisi voi lopullisesti hellittää. Kriisitoimista koituva lisävelka vain kasvattaa aikanaan kärsittäviä tappioita.
2) Ainakaan velkojen kuolettaminen tai alijäämien umpeen kurominen ei onnistu kesken talouden syöksykierteen niin kuin nyt näyttää olevan tavoitteena. Apuun tarvitaan talouskasvua eikä suinkaan taloutta heikentäviä kriisitoimia.
3) Talouskasvusta tuskin on toivoa niin kauan kuin euroalueen ja EU:n talous- ja rahapolitiikan päättäjät painostavat niin kriisimaita kuin useimpia muitakin jäsenmaita samanaikaisiin vyönkiristyksiin.
