Ensinnäkään, pankki ei "luo" rahaa sitä uloslainatessaan, vaan raha siirtyy luottotileille pankin taseesta.

Sun mainitsemallasi tavalla toimii vain keskuspankki, joka laskee rahaa liikkeelle ja ottaa sitä markkinoilta pois.

Kyllä nuo pankit juurikin luovat rahaa tyhjästä tai oikeastaan moninkertaistavat sen keskuspankin liikkeelle laskeman rahan määrän, vaikka esimerkki sinällään olikin surkea. Jotta pankit eivät kuitenkaan voisi aivan rajattomasti monistaa rahaa, tietty osuus (muutama prosentti) pitää tallettaa keskuspankkiin.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 22.08.12 - klo:20:06

Ensinnäkään, pankki ei "luo" rahaa sitä uloslainatessaan, vaan raha siirtyy luottotileille pankin taseesta.

Sun mainitsemallasi tavalla toimii vain keskuspankki, joka laskee rahaa liikkeelle ja ottaa sitä markkinoilta pois.

Kyllä nuo pankit juurikin luovat rahaa tyhjästä tai oikeastaan moninkertaistavat sen keskuspankin liikkeelle laskeman rahan määrän, vaikka esimerkki sinällään olikin surkea. Jotta pankit eivät kuitenkaan voisi aivan rajattomasti monistaa rahaa, tietty osuus (muutama prosentti) pitää tallettaa keskuspankkiin.

Luotonlaajennus on endogeenistä ja vakavaraisuusvaatimus pitää osata erottaa vähimmäisvarantovaatimuksesta.

Rahamäärä ei myöskään katoa mihinkään, vaan säilyy pankin taseessa lisättynä korkotulosta syntyneellä tuloksella.

"Kun pankille maksetaan laina takaisin, niin kyllä se raha katoaa. Aina, jos asiakas maksaa pankille eikä toiselle asiakkaalle, rahan määrä supistuu."

-Suomen pankki liikepankkien toiminnasta.

http://www.talousdemokratia.fi/sivut/suomen_pankin_vastaus

Paappala on suuri tila, mutta niin vaan nostaa tukia siinä kuin pienikin tila eli 800 ha x noin 550 euroa = 440 000 euroa ,mutta koskeeko tätä jo tukikatto leikkaus.?

Paappala on suuri tila, mutta niin vaan nostaa tukia siinä kuin pienikin tila eli 800 ha x noin 550 euroa = 440 000 euroa ,mutta koskeeko tätä jo tukikatto leikkaus.?

Noin 570 000 euroa vuonna 2011. Tukiraha valuu tuotantopanosteollisuudelle, voittopuolisesti ulkomaille öljyn ja lannoitteiden, sekä kemikaalien hinnassa, koneissa ja kalustossa sekä logistiikassa tuetaan konekauppiaita ja liikennöitsijöitä, sekä palkkoina maksatetaan aputyöväelle loput. Vuokranantajat varmaankin kuittaavat 150 000, siinä se sitten onkin, eikä taida ihan riittääkään, eli maataloustuotannonkin arvosta suuri osa valuu ulos tilalta eikä edistä viljelijän omaa toimeentuloa.

Joskus herääkin hetkeksi pieni mietintö nimityksestä maataloustuki ? Maataloustuki-nimitys harhauttaa, ajatellaan mäkitupalaisen kuokkivan tilkkuaan ja siihen sitten ahkeran perheen punaposkisille lapsille tuetaan apetta pöytään.

Vaikka siis kyse on bisnestuesta, säädellyillä sisämarkkinoilla, jotta täälläkin pärjättäisiin ulkomaiden suurplantaasien rinnalla. Viljelijäähän tässä ei tueta, viljelijä kitkuttelee metsänmyynneillä, lumiaurauksilla ja kaikilla sekatöillä sekä pienteollisuudella oman elantonsa.

-SS-

Jos ruoka subventoidaan kuluttjalle puoli-ilmaiseksi se on maanviljelijän tukemista. Jos koulutus tai terveydenhoito subventoidaan täysin ilmaiseksi se onkin opiskelijan tai potilaan tukemista. 

Mites meillä? No meillähän 45% keskimäärin maatilojen liikevaihdosta on tukea. Ja jos joku voi kirkkain silmin väittää että Utsjoella tuettu maidontuotanto on kuluttajan tukemista niin aika kova usko pitää olla asiaansa... Tai joku tukihaikkula Lapissa. Tulee kallista lihaa kuluttajille...

Jos homma hoidettaisiin niin kuin muualla ja viljely keskitettäisiin pääosin parhaille alueille ja tuki-% alle 20 liikevaihdosta niin se osuus on kuluttajan tukemista. Valitettavasti meillä tuki on suunnattu niin että se on puhtaasti aluepolitiikkaa ja maatilojen tukemista, ei kuluttajan tukemista.

Paskanjauhantaa. Ouluun asti on parasta viljelyaluetta ja Lapin tuet on pisaroita meressä. Itävaltakin tukee avokätisesti viljelyä vuorenrinteillä. Ongelma on mittakaavassa ja rakenteissa. Mulla on tuki% alle 20, investointituet 10 vuodelle jyvitettynäkin 24. Mites viljanviljelyssä? Saksassa taisi olla jollain alueella tukitaso noin 1000 euron pinnassa hehtaarille, mutta tavaraa tuli lähes 10 tonnia, joten tulee siitä myyntitulojakin. Taitaa vaan jäädä tuki% vähän 10 korkeammalle silti

Jos ruoka subventoidaan kuluttjalle puoli-ilmaiseksi se on maanviljelijän tukemista.

Jos maataloustuki yksinomaan määritellään ruuan subventoimiseksi kuluttajalle, on tosiaan kyseisen subventoimisen hyötysuhde - ehkä jopa vaikutus vaihtotaseeseen - vaikutukseltaan yllättävänkin tehoton. Johtuen varmaankin matalista kokonaissadoista ja suuresta määrästä aktiivituotannon ulkopuolella olevia peltoja.

On tietyllä tavalla tarkoituksenmukaista olla näkemättä erilaisten maatalouden ympärillä pyörivien kotimaisten intressiryhmien edunvalvontaa tässä maataloustukiasiassa.

-SS-

Vaikka siis kyse on bisnestuesta, säädellyillä sisämarkkinoilla, jotta täälläkin pärjättäisiin ulkomaiden suurplantaasien rinnalla. Viljelijäähän tässä ei tueta, viljelijä kitkuttelee metsänmyynneillä, lumiaurauksilla ja kaikilla sekatöillä sekä pienteollisuudella oman elantonsa.

-SS-

Vähän mutta asiaa.

Mikäs ölis sitten sopiva määritelmä sopivan koon ylärajaksi? Teoriassahan voidaan "tehostaa" niin kauan että esim. Monsanto hoitaa kaiken viljelyn. Saksassahan joku välkky oli jo esittäny että esim viljakauppaketjut hoidattais viljelytyöt kyläkunnittain urakoitsijoilla. Viljelijältä vaan talvella nimi paperiin ja keväällä kattelee mitä agrin setä on käskenny urakoitsijan meidän kylälle kylvämään. Rationaalista ja tehokasta? Mitä virkaa on tässä mallissa viljelijällä? Joutaa pois ketjusta. Maanomistuksenhan voi lakkauttaa ja antaa ne maat elintarviketeollisuuden käyttöön? Siinähän sitten ruoka halpenee...?

Mikäs ölis sitten sopiva määritelmä sopivan koon ylärajaksi? Teoriassahan voidaan "tehostaa" niin kauan että esim. Monsanto hoitaa kaiken viljelyn. Saksassahan joku välkky oli jo esittäny että esim viljakauppaketjut hoidattais viljelytyöt kyläkunnittain urakoitsijoilla. Viljelijältä vaan talvella nimi paperiin ja keväällä kattelee mitä agrin setä on käskenny urakoitsijan meidän kylälle kylvämään. Rationaalista ja tehokasta? Mitä virkaa on tässä mallissa viljelijällä? Joutaa pois ketjusta. Maanomistuksenhan voi lakkauttaa ja antaa ne maat elintarviketeollisuuden käyttöön? Siinähän sitten ruoka halpenee...?

Just näin. Rakennemuutoslobbarit ovat siinä muodoin ristiriitaista väkeä, että jatkuvan volyyminnoston sanoman takana todennäköisesti on oman edun ketunhäntä kainalossa, eli että se rakennemuutos voisi sittenkin pysähtyä heihin, ja he voisivat poimia suuruuden ekonomian marjat, säännellyn ja valtion suojaaman bisneksen huomassa. Vaikka seuraava vaihe olisi yhdistää esimerkiksi koko valtion pellot jonkun sijoitusyhtiön hallintaan, ja alkaa pelata sitten isoa kovaa maailmanmarkkinoiden kilpailussa.

-SS-

Just näin. Rakennemuutoslobbarit ovat siinä muodoin ristiriitaista väkeä, että jatkuvan volyyminnoston sanoman takana todennäköisesti on oman edun ketunhäntä kainalossa, eli että se rakennemuutos voisi sittenkin pysähtyä heihin, ja he voisivat poimia suuruuden ekonomian marjat, säännellyn ja valtion suojaaman bisneksen huomassa. Vaikka seuraava vaihe olisi yhdistää esimerkiksi koko valtion pellot jonkun sijoitusyhtiön hallintaan, ja alkaa pelata sitten isoa kovaa maailmanmarkkinoiden kilpailussa.

-SS-

Suomen nykyisellä tilarakenteella  ja vallitsevan maantieteen mahdollistamalla optimi tilarakenteella on yhä nytkin niin suuri cappi välissä, että pakostakin edelläoleva tilitys kertoo kirjoittajan "näkökulmalla" olevan pahasti oma lehmä ojassa. 

Ku mikään ei vaan muuttuisi... ja sit juna menikin. 

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 28.08.12 - klo:00:56

Just näin. Rakennemuutoslobbarit ovat siinä muodoin ristiriitaista väkeä, että jatkuvan volyyminnoston sanoman takana todennäköisesti on oman edun ketunhäntä kainalossa, eli että se rakennemuutos voisi sittenkin pysähtyä heihin, ja he voisivat poimia suuruuden ekonomian marjat, säännellyn ja valtion suojaaman bisneksen huomassa. Vaikka seuraava vaihe olisi yhdistää esimerkiksi koko valtion pellot jonkun sijoitusyhtiön hallintaan, ja alkaa pelata sitten isoa kovaa maailmanmarkkinoiden kilpailussa.

-SS-

Suomen nykyisellä tilarakenteella  ja vallitsevan maantieteen mahdollistamalla optimi tilarakenteella on yhä nytkin niin suuri cappi välissä, että pakostakin edelläoleva tilitys kertoo kirjoittajan "näkökulmalla" olevan pahasti oma lehmä ojassa. 

Ku mikään ei vaan muuttuisi... ja sit juna menikin. 

Niin tai näin. Mutta, jos rakennekehitys jatkuu tällaisena, lopputuloksena on korkeintaan kaksi ( 2 )  tilaa /maailma. Tämä toimii ilmeisesti hetkenaikaa kunnes aletaan taas jakamaan. Tällä kehityksen vauhdilla ei Suomen maataloudella ole minkäänlaista tulevaisuutta. Tulevaisuuden ruoka tuotetaan aivan jossain muualla.

Eiköhän ruokaa tuoteta sielä missä sille on sopivat olosuhteet. Suomen tuotannon suurin luonnonhaitta vaikuttaisi olevan isäntien ja emäntien korvien välissä. 

Eiköhän ruokaa tuoteta sielä missä sille on sopivat olosuhteet. Suomen tuotannon suurin luonnonhaitta vaikuttaisi olevan isäntien ja emäntien korvien välissä. 

Jep, mutta sille haitalle ei saisi maksaa tukea...

Sopivan tilakoon määrittäminen on vaikeaa, siihen vaikuttaa yhteiskunnan vaatimukset sekä sosiaaliset ja taloudelliset vaatimukset. Edelleen se itse töiden tekeminen on maatalouden helpoiten järjestettävä homma vaikka kaikkien täppäreiden mielestä se on just se ylivoimaisuus minkä takia heidät on tähän hommaan valittu... Siinä että joku ylikansallinen yritys viljelisi peltoja ja tuottaisi ruokaa, ei ole vapaassa yhteiskunnassa mahdollista, sillä on turha pelotella. Jos yhteiskuntajärjestys olisi sellainen että ihmiset sen hyväksyisivät, niin meillä olisi paljon suurempiakin murheita kuin se kuka saa täpinöidä ja missä.

Näkisin että optimaalinen tilakoko on se jonka arvo yhteiskunnalle on suurempi kuin pelkät tuotetut tonnit tai viljellyt hehtaarit, optimaalinen tilakoko on kuluttajan ymmärrettävissä ja omistajiensa hallittavissa, kuluttajalla on mielikuva toteutuvasta sosiaalisesta tasa-arvosta jota maatila osaltaan luo tuottamalla raaka-aineita erilaisiin käyttötarkoituksiin ja joita kuluttajalla on varaa ostaa.

Tilan omistuspohjalla tai sillä että jollain on oikeus viljellä ei ole mitään tekemistä optimaalisen tilakoon kanssa, optimaalinen tilakoko määritellään yhteiskunnan taholta, ei maanviljelijän itsensä. Jokainen optimaalinen maatila lunastaa päivittäin paikkansa ja arvostuksensa yhteiskunnassa.