Olen edelleenkin sitä mieltä, että viljelyvyöhykkeet III-V ovat syysviljoille nykyään ihanteellisia, varsinkin ruis antaa pikemminkin 10 tonnia kuin täällä lounaisrannikolla parhaimmillaan hikiset neljä tonnia. Sama ilmiö näkynee MTT koeasemien sadoissa.

Kasvuvyöhykkeet pitäisi muutenkin päivittää, ei mene sota-ajan muistikuvilla enää.

Ja sekin vielä, että pohjoisessa nähtävästi saadaan alkaen 50 kg typellä maksimituotto, täällä talvipaljailla savikoilla ja kevätkuivilla ei riitä luvallinen 30 + 150 kiloa oikeastaan mihinkään.

Syksyllä annettu reipas karjanlanta-annos on avain syysviljojen sadontuottoon.

-SS-

Täällä periperiassa kylvin 2006 syysvehnän syyskuun puolivälissä, totaalisen kuivaan maahan eikä jyvä edes turvonnut ennen lokakuulla tulleita sateita. Ehti pienelle piikille ja sato oli hyvä, noin 5tn/ha vaikka tulva haittasikin puintia ja osa jäi peltoon.
Enemmän kuin kylvöaika,vaikuttaa syksyn kelit.

SS hehkuttaa turhaan keveiden maiden syysviljojen kylvöä, kasvustot näyttää komeilta mutta niin vain näyttää nytkin että tyvitaudit vie osansa. Kai rouste rikkoo juuria ja sieltä nousee taudit, muuta vaihtoehtoa keksi. Ellvis ollut saakelin komeaa, mutta taitaa tuottaa pettymyksen suuriin odotuksiin nähden. Toki sato hyvä, mutta saman saanee hienosti onnisuneella kevätvehnälläkin, aika näyttää. Vierekkäin Urhoa, Ellvistä ja Anniinaa, syysvehnien panostus rajua vrt. Anniina.

Ruisvehnää suosittelen Realistille ihan tosissaan, siellä missä kasvusto normaalia, tähkät komeita. Uutismaata, nollaruutuakin ja heikompaa mutta silti odotan ihan ok. satoa. Tarkoitus kylvää vähän sinne tänne mikäli pääsee puimaan "aluskasvit" ennen syyskuun puoliväliä.

Keväällä sitten rikka-aineeksi Broadway ja ehkä jotakin muutakin lisäksi, heinämäiset rikat iskee sitten kunnolla kun pelto koskematta syksystä syksyyn... Syksyllä talvituhoruiskutus, näyttää olevan huomattavasti herkempi lumihomeelle kuin syysvehnät, johtuen rehevästä kasvutavasta ja syksyisestä pensomisesta.

Mää on vähän dille......... Minne sää myyt ton ruisvehnähässäkkäs??

Olen edelleenkin sitä mieltä, että viljelyvyöhykkeet III-V ovat syysviljoille nykyään ihanteellisia, varsinkin ruis antaa pikemminkin 10 tonnia kuin täällä rannikolla parhaimmillaan hikiset neljä tonnia. Sama ilmiö on nähtävissä MTT koeasemien sadoissa.

Kasvuvyöhykkeet pitäisi muutenkin päivittää, ei mene sota-ajan muistikuvilla enää.

Ja sekin vielä, että pohjoisessa nähtävästi saadaan alkaen 50 kg typellä maksimituotto, täällä talvipaljailla savikoilla ja kevätkuivilla ei riitä luvallinen 30 + 150 kiloa oikeastaan mihinkään.

Syksyllä annettu reipas karjanlanta-annos on avain syysviljojen sadontuottoon.

-SS-

Et kai tosissaan väitä et laitat 30 syksyllä? 30kg plus kakkaa ja starttiravinnetta lähempänä oikeaa....

Mää on vähän dille......... Minne sää myyt ton ruisvehnähässäkkäs??

Turhan monimutkaista: jos viljelykierrossa sekä ruista että vehnää, on kasvusto ihan luontaisesti ruisvehnää. Ainakin jos syysvehnät kylvää aikaisin. Tulee jopa kolmantena vuonna rukiista mainio ruistupsukka sinne syysvehnään.

-SS-

Et kai tosissaan väitä et laitat 30 syksyllä? 30kg plus kakkaa ja starttiravinnetta lähempänä oikeaa....

Juu kakkaa ei oo käytettävissä, ja pidän kyyl siitä 30 kg kiinni. Silloin kun oli sitä Didin - lannoitetta, laitoin sen 40 kg. Muistaakseni vanhoissa Gårdskullan kokeissa vähintään 60 kg syksyllä oli paras vaihtoehto, mutta kevätlannoitusta ei tietenkään saisi pihistää, eli nostaa kokonaislannoitusta.

No, jos sadot oli jotakin 7800 ja isommalla lannnoituksella 7950, ei se kosketa tämmöistä harrastelijaa, joka hihkuu iloissaan kun saa joka kolmas vuosi edes jotakin puitavaa syysvehnästä. Siis juolavehnän ja luohon päälle jotakin täyteistäkin jyvää.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 02.08.12 - klo:22:16

Et kai tosissaan väitä et laitat 30 syksyllä? 30kg plus kakkaa ja starttiravinnetta lähempänä oikeaa....

Juu kakkaa ei oo käytettävissä, ja pidän kyyl siitä 30 kg kiinni. Silloin kun oli sitä Didin - lannoitetta, laitoin sen 40 kg. Muistaakseni vanhoissa Gårdskullan kokeissa vähintään 60 kg syksyllä oli paras vaihtoehto, mutta kevätlannoitusta ei tietenkään saisi pihistää, eli nostaa kokonaislannoitusta.

No, jos sadot oli jotakin 7800 ja isommalla lannnoituksella 7950, ei se kosketa tämmöistä harrastelijaa, joka hihkuu iloissaan kun saa joka kolmas vuosi edes jotakin puitavaa syysvehnästä. Siis juolavehnän ja luohon päälle jotakin täyteistäkin jyvää.

-SS-

Jaa jaa.......

Mää oon käyttäny säilisnurmia valttikorttina noihin apulanta ongelmiin............

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 02.08.12 - klo:22:00

Täällä periperiassa kylvin 2006 syysvehnän syyskuun puolivälissä, totaalisen kuivaan maahan eikä jyvä edes turvonnut ennen lokakuulla tulleita sateita. Ehti pienelle piikille ja sato oli hyvä, noin 5tn/ha vaikka tulva haittasikin puintia ja osa jäi peltoon.
Enemmän kuin kylvöaika,vaikuttaa syksyn kelit.

SS hehkuttaa turhaan keveiden maiden syysviljojen kylvöä, kasvustot näyttää komeilta mutta niin vain näyttää nytkin että tyvitaudit vie osansa. Kai rouste rikkoo juuria ja sieltä nousee taudit, muuta vaihtoehtoa keksi. Ellvis ollut saakelin komeaa, mutta taitaa tuottaa pettymyksen suuriin odotuksiin nähden. Toki sato hyvä, mutta saman saanee hienosti onnisuneella kevätvehnälläkin, aika näyttää. Vierekkäin Urhoa, Ellvistä ja Anniinaa, syysvehnien panostus rajua vrt. Anniina.

Ruisvehnää suosittelen Realistille ihan tosissaan, siellä missä kasvusto normaalia, tähkät komeita. Uutismaata, nollaruutuakin ja heikompaa mutta silti odotan ihan ok. satoa. Tarkoitus kylvää vähän sinne tänne mikäli pääsee puimaan "aluskasvit" ennen syyskuun puoliväliä.

Keväällä sitten rikka-aineeksi Broadway ja ehkä jotakin muutakin lisäksi, heinämäiset rikat iskee sitten kunnolla kun pelto koskematta syksystä syksyyn... Syksyllä talvituhoruiskutus, näyttää olevan huomattavasti herkempi lumihomeelle kuin syysvehnät, johtuen rehevästä kasvutavasta ja syksyisestä pensomisesta.

Mää on vähän dille......... Minne sää myyt ton ruisvehnähässäkkäs??

Tänä vuonna menee lähes kaikki siemeneksi mutta jatkossa kaverin sikalaan. Kaveripiirissä sen verran possuja, että eiköhän nuo hienone ja muutu lannoitteeksi

SS yleistää olosuhteita, täällä perämeren rannikolla normitalvi lumeton jäätikkö. Nyt on ollut lumisia talvia ilman jääpoltetta, jo useampi putkeen. Viimeksi mulla oli ruista muutama vuosi sitten ja ihan kaiken vei jääpolte, satoi vettä talvella ja jäätyi ojan laitoihinkin kuoreksi. Muutenkin ruis ihmeellinen kasvi, ei se vain menesty näillä seuduin. Moni on yrittänyt, nykyään ei enää käytänössä kukaan. Muutaman kymmenen kilometrin päässä sisämaassa ruista suht paljonkin luomukasvustoina.

Hybridit olisi oletettavasti ratkaisu, mutta vaatii nurmea/kesantoa että pääsee kylvämään ajoissa. Ruisvehnä voi olla oikeaa voita, ainakin eka vuonna talvehti Tulus mulla ja kaverilla. Sekä puhtaalla hiedalla että turvemaalla.

Tänä vuonna puinnit alkanee syysrypsillä sorsanpyynnin aloituksen jälkeen, ensimmäisiä monitahoisia ohria ja ehkä syysvehniä/ruisvehnää päässee puimaan elo-syyskuun vaihteessa.

Kylvämään päässee aikaisintaan syyskuun puolivälissä, rajoittaa kasvivalikoimaa eli jää rukiit/hybridit ja syysrypsit pois.

Muutenkin ruis ihmeellinen kasvi, ei se vain menesty näillä seuduin. Moni on yrittänyt, nykyään ei enää käytänössä kukaan. Muutaman kymmenen kilometrin päässä sisämaassa ruista suht paljonkin luomukasvustoina.

Tämän olen tainnut jo mainitakin: ruis ei ole oikein toimiva juttu sellaiselle, joka koko ajan pyrkii peltoon painamaan ravinnetta ja tautiainetta ja lannoitetta ja ja ja. Ruis nimittäin kasvaa kasvattamattakin. Leivotaan siis vasta leipomolla.

Itse pääsin juonesta taas kiinni mm. luopumalla "talvituhoruiskutuksesta". Tuhot siis loppuivat kun ruiskulla pelaaminen lopetettiin.

Luomun salaisuus on juuri nurmiviljelyn parantama maan rakenne, vanhanmallin kesanto ja karjanlanta ennen luomurukiin kylvöä, tavanomaisen pitkän rukiin kanssa himmailu tuottaa kyllä panos-tuotos-suhteeltaan ylivoimaisen sadon. Kylvä- ja unohda-tyylillä.

Täällä ovat luomurukiit tuolla Katteluksen seudulla Uudellamaalla jopa paremmat kuin mikään tehoruis, hybridejä lukuunottamatta.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 02.08.12 - klo:22:14

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 02.08.12 - klo:22:00

Täällä periperiassa kylvin 2006 syysvehnän syyskuun puolivälissä, totaalisen kuivaan maahan eikä jyvä edes turvonnut ennen lokakuulla tulleita sateita. Ehti pienelle piikille ja sato oli hyvä, noin 5tn/ha vaikka tulva haittasikin puintia ja osa jäi peltoon.
Enemmän kuin kylvöaika,vaikuttaa syksyn kelit.

SS hehkuttaa turhaan keveiden maiden syysviljojen kylvöä, kasvustot näyttää komeilta mutta niin vain näyttää nytkin että tyvitaudit vie osansa. Kai rouste rikkoo juuria ja sieltä nousee taudit, muuta vaihtoehtoa keksi. Ellvis ollut saakelin komeaa, mutta taitaa tuottaa pettymyksen suuriin odotuksiin nähden. Toki sato hyvä, mutta saman saanee hienosti onnisuneella kevätvehnälläkin, aika näyttää. Vierekkäin Urhoa, Ellvistä ja Anniinaa, syysvehnien panostus rajua vrt. Anniina.

Ruisvehnää suosittelen Realistille ihan tosissaan, siellä missä kasvusto normaalia, tähkät komeita. Uutismaata, nollaruutuakin ja heikompaa mutta silti odotan ihan ok. satoa. Tarkoitus kylvää vähän sinne tänne mikäli pääsee puimaan "aluskasvit" ennen syyskuun puoliväliä.

Keväällä sitten rikka-aineeksi Broadway ja ehkä jotakin muutakin lisäksi, heinämäiset rikat iskee sitten kunnolla kun pelto koskematta syksystä syksyyn... Syksyllä talvituhoruiskutus, näyttää olevan huomattavasti herkempi lumihomeelle kuin syysvehnät, johtuen rehevästä kasvutavasta ja syksyisestä pensomisesta.

Mää on vähän dille......... Minne sää myyt ton ruisvehnähässäkkäs??

Tänä vuonna menee lähes kaikki siemeneksi mutta jatkossa kaverin sikalaan. Kaveripiirissä sen verran possuja, että eiköhän nuo hienone ja muutu lannoitteeksi

SS yleistää olosuhteita, täällä perämeren rannikolla normitalvi lumeton jäätikkö. Nyt on ollut lumisia talvia ilman jääpoltetta, jo useampi putkeen. Viimeksi mulla oli ruista muutama vuosi sitten ja ihan kaiken vei jääpolte, satoi vettä talvella ja jäätyi ojan laitoihinkin kuoreksi. Muutenkin ruis ihmeellinen kasvi, ei se vain menesty näillä seuduin. Moni on yrittänyt, nykyään ei enää käytänössä kukaan. Muutaman kymmenen kilometrin päässä sisämaassa ruista suht paljonkin luomukasvustoina.

Hybridit olisi oletettavasti ratkaisu, mutta vaatii nurmea/kesantoa että pääsee kylvämään ajoissa. Ruisvehnä voi olla oikeaa voita, ainakin eka vuonna talvehti Tulus mulla ja kaverilla. Sekä puhtaalla hiedalla että turvemaalla.

Tänä vuonna puinnit alkanee syysrypsillä sorsanpyynnin aloituksen jälkeen, ensimmäisiä monitahoisia ohria ja ehkä syysvehniä/ruisvehnää päässee puimaan elo-syyskuun vaihteessa.

Kylvämään päässee aikaisintaan syyskuun puolivälissä, rajoittaa kasvivalikoimaa eli jää rukiit/hybridit ja syysrypsit pois.

Miten voi olla kaveri jos on sikala...............

Minne sää myyt ton ruisvehnähässäkkäs??

Ainakin 2000-luvun alkupuolella Suomen Rehun rehutehtaat ostivat ruisvehnää, miten lie nykyään?