>Ilman Avanttia ei enää pärjää, meidän Avantista muuten maksoi Mela puolet.

Ilmankos mela maksut nousee alvariinsa ,tällekin vuodelle 7% ,kun pitää kaikenmaailman härpättimiä osteskella.Itse olen aatellut josko motskarin ostaisi eikä monkijääkään ole vielä tullut hankittua,maksaskohan mela noista jotain.

kyllähän se maailman selkeä juttu on,että tuollaiset röpöttimet tulee pystyä ostamaan ihan omallakin rahalla .

Paljon mukavampi on ostaa pienkuormain omalla rahalla ja suurinpiirtein terveenä, kuin raihnaisena ja mela-tuella. Tosin kyllä tässä joskus ittensä raihnaiseksi tuntee nytkin vaikka avantti, Pellon -sukkula, paskaraappa ja putkikone onkin. Johtuisko lypsykiskojen puutteesta, vai siitä että nuo edellä olevat härpäkkeet on hommannut työtään helpottamaan.

Täällä vaihtui isäntä männätalvena tilalla jolla reilu kaxkymmentä lehmäpaikkaa yhdeksänkymmentäluvun alussa valmistuneessa pihatossa joka sijaitsee Karjalassa B-alueella. Tuskin olisin ottanut lehmiä vastuulleni jos ne olisivat vielä olleet parsinavetassa, mutta sitähän ei voi tietää. Omaa peltoa ei ole kuin sen reilu 30ha mut vuokralla toinen mokoma. Metsääkin on useampi kymmenen, mutta niistä tuloja vähemmin odotettavissa juuri päättyneen hakkuun jälkeen.
Täällä pärjämiseen auttaa suuresti suhteellisen tuottavat liitännäiset mutta niiden luonne on hyvinkn kausittaista ja jatko aina vähän epävarmaa. Myös jonkinverran pienimuotoista urakointia harrasteltu.
Mutta jollakinhan ne on ne lainat maksettava kun kauppahintaakin maksoin sen verran reilusti että ei ollut verottajallakaan mitään vaatimuksia lahjaveron suhteen. Reilusti kolmosella alkava summa kuitenki!

Emäntä käy kirkolla hoitsun hommissa (eli auttaa lypsyllä kerran päivässä) ja vanha isäntä auttelee tarpeen ja kiinnostuksen mukaan lähinnä navetan ulkopuolella (laajentaa mökkiään just parasta aikaa).

Koulutusta maatalouteen ei juuri ollut mutta kiinnostusta hivenen enemmän ja ikää reilu 30v. Tosin hyväksi luettiin aikaisempia ammatteja niin pakollisilla opinnoilla selvisin.
Elyn mukaan aloutustukien takia täytyisi lehmiä pitää sen 6 vuotta, eikä tämä vielä tämän puolenvuoden jälkeen kaduta vaikka lomapäiviä ollut ruhtinaalliset 5 kun palkkatöissä tottui niihin 4-9 viikon ulkomaan lomamatkoihin/vuosi, mut aika aikaansa kutakin. Ensiviikolla olisi kuitenki se kokoviikon kesäloma.

Luulen että monikin on huonommista lähtökohdita ponnistanut kuin alottaja tai allekirjoittanut mutta ehkä ajat ja alueet ei ole täysin vertailukelpoisia. Tälläkin tilalla lähdetty ihan tyhjästä reilu 30 vuotta sitten ja kivinentie kuljettu. 10 vuoden jälkeen moni on taas paljon viisaampi.

Mutta kuten varmaan tiedät niin eipähän ole vapaa-ajan ongelmia enää sen jälkeen ja kuten isäni tapaa sanoa: töissä vietetty aika on pois pahanteosta!


Tuohon kuormain asiaan sen verran että täällä mietitty kanssa kuormaimen ostoa. Toistaiseksi se on jäänyt kun pöytä on vain 2.25 leveä ja pituutta 17m. Kesät niittoruokinnassa kun lähin pelto kilometrin päässä ja talvella säilörehua siilosta joka irroitetaan yleiskauhalla. Rehut jaetaan hamsterilla jolla saa ilmavasta kasasta helposti möykyn irti. Kuormain ehdottomasti jos paalista tai leikkuri kakusta meinaa jotain irti saada. Joskus olin tilalla joka syötti hamsterilla leikkurirehua niin hagolla sai mättää annos paloja joita sitten ajettii pöydälle ja paalin kanssa joutuu myös hankohommiin joita itsekkin joskus syötetty. Naapurilla joskus avantti ja ihmetteli kuin näppärä toi hamsteri on kun sillä saa rehun lehmän turvan alle kun hän ite ajaa ekax rehut pöydälle ja siitä sitten hangolla turvan alle mut olikoha vaan käyttäjä virhe? Mut voishan sen lisääntyneen vapaa-ajan käyttää vaikka sitten lenkkeilyyn kun pitäähän sitä kuntoa jotenkin hoitaa vaikka rehun jaossa meillä menee nyttenkin vaan 10min aamuin illoin!

Avantilla onnistuu se rehujen irroitus ja paalien hajoittaminenkin. Linkkukoneella pystyy kääntämään turvan alle kapeammallakin pöydällä, jos nyt on niin aivan pakko tehdä.. 2,25 m leveä on jo ruhtinaallinen pienkuormaajalle, nuorison pöytä on vain 1,5 metriä ja sinnekin hyvin mennään. Kyllä hamsteri ihan pätevä on, kun saa valmiiksi möyhennetystä kasasta ottaa.

20 ha kunnolla tuottaa paremmin kuin 40 ha lonkalta 

Sama se on lehmillä ja muilla elukoilla.

20 ha kunnolla tuottaa paremmin kuin 40 ha lonkalta 

Sama se on lehmillä ja muilla elukoilla.

Nyt korjaan  Pelto voi tuottaa lonkalta paremmin kuin kunnolla hoidettuna. Eläimillä ei yleensä näin voi olla 

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 07.07.12 - klo:21:25

20 ha kunnolla tuottaa paremmin kuin 40 ha lonkalta 

Sama se on lehmillä ja muilla elukoilla.

Nyt korjaan  Pelto voi tuottaa lonkalta paremmin kuin kunnolla hoidettuna. Eläimillä ei yleensä näin voi olla 

Hyvä pelto ei tuota, joku suoputura voi tuottaakkin 

Niin pientä tilaa ei ole, etteikö traktoria olisi varaa vaihtaa tai ostaa mönkijää raivaussahan kannatteluun. Mutta pienkuormaajaa ei voi navettaan ostaa....?

Niin pientä tilaa ei ole, etteikö traktoria olisi varaa vaihtaa tai ostaa mönkijää raivaussahan kannatteluun. Mutta pienkuormaajaa ei voi navettaan ostaa....?

tää on aika uskomatonta joo. vastustetaan lypsykiskoja, irrottimia, kiskoruokkijaa ja pienkuormainta sekä parhaassa tapauksessa vielä lantakonettakin. Sitten on persiin alla uusi ISO Valtra ja kaikki rihvelit perään.
Navetassa ollaan niin paljon, ja rasittavissa asennoissa että sieltä säästäminen on todella kallista.

Lainaus käyttäjältä: mah - 11.07.12 - klo:06:11

Niin pientä tilaa ei ole, etteikö traktoria olisi varaa vaihtaa tai ostaa mönkijää raivaussahan kannatteluun. Mutta pienkuormaajaa ei voi navettaan ostaa....?

tää on aika uskomatonta joo. vastustetaan lypsykiskoja, irrottimia, kiskoruokkijaa ja pienkuormainta sekä parhaassa tapauksessa vielä lantakonettakin. Sitten on persiin alla uusi ISO Valtra ja kaikki rihvelit perään.
Navetassa ollaan niin paljon, ja rasittavissa asennoissa että sieltä säästäminen on todella kallista.

No olet osittain oikeassa, paitsi että parsinavetta mittakaavan parsiminen on aikas pitkältä vain ajanpeluuta ja paljon keskeisempien tilakohtaisten päätösten tekemisen siirtämistä. Eläköitymisajankohta on toki tälläiselle perusteltu syy, mutta sanoisin, että nuoremman yrittäjän pitäisi pystyä näkemään hiukan pidemmälle... Kyllä yrittäjän visiossa pitää olla näkyvissä miten parsinavetasta ollaan pääsemässä pois tavalla tai toisella. Tämän pitäisi olla selvää pässinlihaa jokaiselle vai onko vieläkään?

No olet osittain oikeassa, paitsi että parsinavetta mittakaavan parsiminen on aikas pitkältä vain ajanpeluuta ja paljon keskeisempien tilakohtaisten päätösten tekemisen siirtämistä. Eläköitymisajankohta on toki tälläiselle perusteltu syy, mutta sanoisin, että nuoremman yrittäjän pitäisi pystyä näkemään hiukan pidemmälle... Kyllä yrittäjän visiossa pitää olla näkyvissä miten parsinavetasta ollaan pääsemässä pois tavalla tai toisella. Tämän pitäisi olla selvää pässinlihaa jokaiselle vai onko vieläkään?

Periaatteessa olet oikeassa, mutta tilakohtaisesti saattaa olla järkevää kypsytellä, suunnitella, odotella naapurin lopettamista, lisämaita mitä hyvänsä jopa 5-10 vuotta, pitäen samalla kuitenkin tuotantoa yllä. Tuolla aikajänteellä kerkeää aika monta kulumaa ja ammattitautia hankkimaan, jotka pienellä investoinnilla ja suunnittelulla olisivat vältettävissä. Siksi on hyvä, että joku miettii vielä tällaisiakin.

Petri

Lainaus käyttäjältä: UCD - 11.07.12 - klo:10:02

No olet osittain oikeassa, paitsi että parsinavetta mittakaavan parsiminen on aikas pitkältä vain ajanpeluuta ja paljon keskeisempien tilakohtaisten päätösten tekemisen siirtämistä. Eläköitymisajankohta on toki tälläiselle perusteltu syy, mutta sanoisin, että nuoremman yrittäjän pitäisi pystyä näkemään hiukan pidemmälle... Kyllä yrittäjän visiossa pitää olla näkyvissä miten parsinavetasta ollaan pääsemässä pois tavalla tai toisella. Tämän pitäisi olla selvää pässinlihaa jokaiselle vai onko vieläkään?

Periaatteessa olet oikeassa, mutta tilakohtaisesti saattaa olla järkevää kypsytellä, suunnitella, odotella naapurin lopettamista, lisämaita mitä hyvänsä jopa 5-10 vuotta, pitäen samalla kuitenkin tuotantoa yllä. Tuolla aikajänteellä kerkeää aika monta kulumaa ja ammattitautia hankkimaan, jotka pienellä investoinnilla ja suunnittelulla olisivat vältettävissä. Siksi on hyvä, että joku miettii vielä tällaisiakin.

Petri

Tilaa ja tuotantoa voi kasvattaa muullakin tavalla, kuin rankentamalla uusi navetta.

Se jos navetassa on koneellistettu rehunjako; pienkuormaaja, ajovaunu tms. niin lomittajia on vaikea saada tekemään sitä hommaa - ainakin tällä seudulla. Osa lomittajista ei mene ollenkaan sellaisiin paikkoihin missä ajetaan jollain koneella rehut. Se että lomittajat ovat enimmäksen yli 50 vuotiaita naisia on isoin syy ja toisekseen se että ne koneet menevät tosi herkästi rikki ja niiden opettelu on ihan oma hommansa. Olen itse kyllä jakanut pienkuormaajalla rehuja harjoittelutilalla aikoinaan lähes päivittäin. kyseessä oli kuitenkin 55 lehmän karja ja pihattonavetta. Toinen harjuri sai kuormaajan koko ajan rikki  kun ei ollut oikein sinut sen kanssa ja siitä tulikin kesän aikana paljon korjausta. Pienemmässä karjassa lomittaja hakee itse mielummin kottikärryn ja talikon kuin ottaa vastuuta ja haukkuja siitä että rikkoi koneen.

Me ollaan saatu tosi hyvin lomittajia ja meillä lomittajat tykkää käydä kun lypsy on simppeli ja kevyt kun siihen on tehty kaikki voitava mitä parsinavettaan voi tehdä ja kun rehunjako on hamsterilla jota kaikki ovat osanneet käyttää hyvin - sehän on tosi helppo. Siinähän on talikoimista kyllä mutta kun kasaa ei tarvi nostaa kuten kottikärryihin vaan lattiantasolle niin siksi se on vähemmän kuormittava. Lisäksi että rehut silputaan kasaksi talvella ja siitäkin saa hamsterilla usein melko hyvin.

Minä tykkään että navetassa on jotain fyysistä työtä vielä jäljellä että pystyy välttämään elintasosairauksia kuten diabetesta yms. sillä jos kaikki työt tehdään istuen niin sen lisäksi sun täytyy tehdä joka päivä kahden tunnin lenkki. Kun navetassa on sopivasti fyysistä työtä niin keho saa siinä samalla harjoitusta niin sellainen puolen tunnin kävelylenkki ja venyttelyt riittää pysymään kunnossa.

Älä nyt, ucd:lle kaikki monipuolisuus, olemassaolevien paikallisten resurssien mukaan eläminen sekä käsityö ovat vääränvärinen vaate. Ja bisneksessä kuten muussakin elämässä pitää tehdä kompromisseja. Hoidetaan naapurin talon takana olevaa 10 aarin peltoplänttiä (ja kehutaan kuinka hyvä lohko se onkaan), jotta saadaan vuokrattua myös se kunnon 6 ha lohko sieltä entiseltä takanevalta, josta ojituksen jälkeen tulikin paras lohkosi...

Ja liian monimutkainen koneistus lisää aina särkymävaaraa, sekä itse koneissa että eritoten mahdollisten lomitus/sijaisjärjestelyjen ajaksi. Näin siis kun ollaan perheviljelmäluokassa. ucd tietysti hakee sitä, että pitää olla tehdaslogiikalla toimiva yksikkö, jossa ulkopuolista apua ei tarvitse. Sen kokoluokan laitoksissa aika iso osa tämänhetkisestä maatalouden yhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestä/lisäarvosta vaan tipahtaa pois.

Petri

Älä nyt, ucd:lle kaikki monipuolisuus, olemassaolevien paikallisten resurssien mukaan eläminen sekä käsityö ovat vääränvärinen vaate. Ja bisneksessä kuten muussakin elämässä pitää tehdä kompromisseja. Hoidetaan naapurin talon takana olevaa 10 aarin peltoplänttiä (ja kehutaan kuinka hyvä lohko se onkaan), jotta saadaan vuokrattua myös se kunnon 6 ha lohko sieltä entiseltä takanevalta, josta ojituksen jälkeen tulikin paras lohkosi...

Ja liian monimutkainen koneistus lisää aina särkymävaaraa, sekä itse koneissa että eritoten mahdollisten lomitus/sijaisjärjestelyjen ajaksi. Näin siis kun ollaan perheviljelmäluokassa. ucd tietysti hakee sitä, että pitää olla tehdaslogiikalla toimiva yksikkö, jossa ulkopuolista apua ei tarvitse. Sen kokoluokan laitoksissa aika iso osa tämänhetkisestä maatalouden yhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestä/lisäarvosta vaan tipahtaa pois.

Petri

Höpöti petri, äläs sorru oikaisuihin... Tälläkertaa olen ottanut kantaa lähinnä parsinavaten virittelyyn.... luulisi Petrinkin todenneen parsinavetan vakavat eläinhyvinvointi puutteet, joita ei raudalla parannetta ja vaikka parsinavetta olisikin tuottajan mielestä parasta mitä lehmä haluaa, niin kuluttajien kanta on kuitenkin eri ja selkeä näkemys niiden kieltämiseenkin leijuu ilmassa. Nyt parsinavetan ongelmia on tässä topicissa paikkailtu vain työ suorittajan näkökulmasta ja siinäkin aika lyhyjänteisellä ajattelulla.

Ikävä fakta tulee olemaan, että näillä pienillä perusmaitotiloilla ei tule jatkossa järkevää elintasoa saavuttamaan. Mtk:n ja kepuvalion maitoperhejargoniin toki voi uskoa ken haluaa... Omavaraistalous on sitten eriasia, mutta luulen että siihen lähtijöitä / pitempään jatkajia ei ole kovinkaan monta.

Ainahan voi katsella ja kuulostella miten busines menee, mutta järjettämän pitkiä katsastelukausia ei ole järkevää pitää, kyllä koviakin päätöksiä pitää saada aikaiseksi 3-5 vuodessa. Aikas usein nämä "aika ei ole vielä kypsä" katsastelijat eivät sitten uransa aikana kummosia saa tehdyksi.

Huonokin päätös on yrittämisessäkin parempi kuin että ei pysty jahkailuiltaan tekemään mitään päätöstä.

Joskus itsekin sortui näihin Petrin kanonisoimiin "pikku hiljaa ja varovasti" virittelyihin.... useinmiten ne kuitenkin korvattiin muutaman vuoden päästä nykyaikaisemmalla tavalla. Usein ratkaisu oli jo alussa mielessä, mutta jonkinlainen "nuukuus" iski ja  lopputulema oli sitten hiukan kalliinpikin kuin jos oltas tehty alunalkaen kerralla kunnollista. Eli se visio mihin ollaan menossa pitää olla aina yrittäjällä kirkkaana mielessä.... ajopuu touhu on kallista. 

>Eli se visio mihin ollaan menossa pitää olla aina yrittäjällä kirkkaana mielessä.... ajopuu touhu on kallista. 

Kunhan nyt provosoin... Mutta niitä lähtökohtia ja yrittäjän omia tavoiteenasetteluita on niin monenlaisia. Siinä olen kanssasi samaa mieltä, että parsinavetat tulevat loppumaan mieluummin ennemmin kuin myöhemmin eikä 20 lypsävän liikevaihdolla kovin suuria pääomakuluja kateta, vähitellen ei edes niitä muuttuvia - jos työlleen palkkaa haluaa.

Ja sitä vähitellen investoimistakin on monenlaista. Perustukseksi kelpaavaa ja sitten haitallista. Taito olisi erottaa nämä kaksi... vaikka se visio olisikin olemassa.

Ja vaikka ollaankin maito-liha -foorumilla, niin vakavasti otettavaa maatalousyrittämistä on muutakin kuin maito-liha-vilja -raaka-aineen tuottaminen teollisuudelle. Siellä ei välttämättä olla homogeenisessa oligopolististen ostajien hallitsemassa markkinatilanteessa, jolloin vaihtoehtoja on muitakin kuin kustannusjohtajuus.

Petri