Eikös laiduntaminen ole märehtijöiden ruokintamuoto? Jos maassa ei ole syömistä, niin ei kai eläinten ulkona pitoa voine laiduntamiseksi kutsua. Keski-Suomessa ehkä päästään laiduntamaan, siis syöttämään laidunruohoa noin kuukauden kuluttua.
Kyllä se kuloheinän ja ensivihreiden hamuaminen parressa seisomisen voittaa. Meillä on viime vuosina tehty niin että ekat viikot huhti-toukokuun vaihteesta toukokuun puoleen väliin lehmät ovat ns. juottolohkolla jota ei lannoteta eli pääsevät vähän ruohoa maistelemaan ja sen lisäksi on paali häkissä, mutta heti kun alkaa vihertää niin ei se paali paljoa kiinnosta lisäksi tällä lohkolla on laitumen (n. 0.3 ha) lisäksi hiekka-alue portin edusta ja metsää eli on hyvin monipuolista maastoa lisäksi että laidun on osaksi rinnettä ja osaksi tasaista.
Hiehojen saaminen ulos lykkääntyy kun niiden laidun vaikka iso onkin (yli 2 ha) niin se on kärsinyt viime vuoden liian kovasta laidunpaineesta ja tästä syystä täytyy antaa sen nyt voimistua ja ehtiä vähän lannottaa - tarkoitus on että hiehot oppii hakemaan ruoan itse. Paalirumba hieholaitumelle on vihovimosita hommaa keskikesän helteillä ja rankkasateilla eli kyllä se aito laidunruoho on hiehollekin paras. Se että hieho oppii laiduntamaan tarkoittaa myös sitä että se lehmänä tajuaa että ruoka pitää itse hakea laitumelta - jos ne ei ole sitä hiehona oppinut niin ensimmäinen ensikkokesä menee laitumen portilla nuristaen ja se tarkoittaa sitä että jos ensikot eivät opi vasta kun kesän lopulla syömään laidunta niin monta maitolitraa jää kyllä saamatta.
Se että monilla laiduntavilla tiloilla tuotokset laskee johtuu juuri tästä eli jos lehmillä menee se laidunruohon paras aika siihen että ne ei tajua että ruoka joutuu hakemaan ihan itse niin ne maidot on sitten menetetty ja se ruoho tallottu. Me ollaan heti saatu kaikki laitumesta irti kun hiehot laidunnetaan (paaleja saavat vasta elokuussa aikasintaan), toinen on se että laidunnus pitää aloittaa 2 viikkoa ennenkuin ruoho on parhaimmillaan eli silloin kun se näkyy kuloheinän seasta. Tähän tarkoitukseen kannattaa aidata pienempi lohko jota ei siis tarvi lannoittaa. Lohko ei saa olla liian pieni koska kun ensipäivinä on puskemista ja juoksentelua sillä lehmät hermostuvat jos tilaa on liian vähän. Tällä totuttelujaksolla lehmät totutetaan vähitellen vihreään joten pötsihäiroitä ei tule ja totuttelujakso voi hyvin olla joka toinen päivä, kun siellä ei varsinaisesti ole syötävää niin joka päiväisestä ei ole sillai hyötyäkään ja noin 2 tuntia kerrallaan on sopiva aika alussa. Kun varsinainen laidun kausi alkaa niin lehmät keskittyvät syomiseen eikä riehumiseen näin saa kaiken hyödyn laitumesta irti ja se todellakin näkyy tankkimaidon määrässä. Etelä-Suomessa normaalikesänä jos kevät etenee normisti niin laidun on parhaimmillaan toukokuun puolesta välistä melkein juhannukseen eli kun alkaa olla kuivaheinän teko aika niin laidun on jo vanhaa eli heti säilörehun teon jälkeen puhdistus niitot ja sitten väkirehuruokinta saa palata samaan mitä talvella sillä paras laidunaika meni jo.
