Emännyys haikaill hyvän lehmien ruokintasuunitelman laadinta oppaan/kirjan perään. Olis siitä varmaan itellekkin hyötyä, kun tulee vielä pyöritteltyä ry:n kautta.
Jos siinä olis vielä laskenta esimerkkejä näillä uusilla systeemeillä, ni eikun paranis.
Juu, onhan näitä ohjelmia. Mutta jos osaat laskenta perusteet käsin, niin on toden näköisempää ymmärtää ohjelmaakin paremmin.

MTT:n sivuilla on rehutaulukot ja suuri osa ravintoainetarpeista. Exceliä tekemään noiden pohjalta ja sitten vertailu ulkopuolisen tekemien suunnitelmien kanssa. Jossain vaiheessa ympyrä sulkeutuu, kun perstuntuma löytyy ja palaat ruutupaperille

Tässäpä se pointti onkin. MTT:n kaavoilla tässä on pelattu ja laskettu...
Mutta, tässä äskettäin oli kolmelta eri taholta laskettuna suunitelma, samoilla lähtötiedoilla
lopputuloksena kolme erilaista suunitelmaa + oma, joka oli omanlaisensa.
Ruokinta on kuitenkin SE asia joka pitäs olla karja ihmisillä "hyppysissä". Niin minkä takia sitä ei voi esittää yksinkertaisesti alusta loppuun...Esimerkin voimin.
Vai onko se niin ettei tavallisen tissinkoittelijan tarviikkaan sitä osata ? Sitä vartenhan meillä on neuvojat ja ulkoistaminen on pop.
Pitäneen ottaa asia haasteena ja jatkaa numeroitten pyörittelyä, jospa se sieltä aakijaa.

Tässäpä se pointti onkin. MTT:n kaavoilla tässä on pelattu ja laskettu...
Mutta, tässä äskettäin oli kolmelta eri taholta laskettuna suunitelma, samoilla lähtötiedoilla
lopputuloksena kolme erilaista suunitelmaa + oma, joka oli omanlaisensa.
Ruokinta on kuitenkin SE asia joka pitäs olla karja ihmisillä "hyppysissä". Niin minkä takia sitä ei voi esittää yksinkertaisesti alusta loppuun...Esimerkin voimin.
Vai onko se niin ettei tavallisen tissinkoittelijan tarviikkaan sitä osata ? Sitä vartenhan meillä on neuvojat ja ulkoistaminen on pop.
Pitäneen ottaa asia haasteena ja jatkaa numeroitten pyörittelyä, jospa se sieltä aakijaa.

Eri firmat käyttävät vähän eri normeja... ja tärkkelysmäärä rajataan yleensä kaupallisen tavoitteen mukaan "sopivalle" tasolle. Suunnitelma on aika herkkä... OIV-tasossa pienikin muutos joko nostaa tai laskee valkuaisrehua kilolla.

Esimerkeissä on sellainen ongelma, että hyvää EI vaan voi tehdä. Lopputulos on kuitenkin täynnä poikkeuksia säännöistä ja joitakin normeja joudutaan oikomaan -> esimerkin selittäminen kestäisi tunteja ja olisi järkyttävää hifistelyä tai saivartelua.

Vaikeutta lisää muuten sekin että joskus TODELLA hyvällä suunnitelmalla lehmät eivät lypsä ja sitten HUONOLLA suunnitelmalla maitoa tulee yllättävän paljon. Syynä tähän on joko lähtötietojen epätarkkuus tai sitten ns. tilavaikutus. Tai sitten se, että lehmä ei oikeasti piittaa matematiikasta 

Tai sitten se, että lehmä ei oikeasti piittaa matematiikasta 

Tämän kevään jälkeen allekirjoitan tämän täysin. 

Niinpä... Laskelma on aina yhtä tarkka kuin on lähtötiedot. Lisäksi eläimet tuntuu reagoivan erilailla ruokinnassa tapahtuviin muutoksiin. Eli jos rodut on sekava sillisalaatti ja koko eroja on valtavasti niin ruokinnassa tapahtuvat muutokset tai ruokinnan kehittyminen voi olla aika hankalasti mitattavissa ainakin lyhyellä aikavälillä. Hyvällä säiliksellä on helppo lähteä tekemään ruokintasuunnitelmaa. Kaikki ääri ilmiöt raaka-aineissa haasteellisia varsinkin erillisruokinnassa... Omakohtaisia kokemuksia tästäkin. Mulla ei ole ruokintasuunnitelmaa olemassa eli näppituntumalla mennään, mutta säiliksestä otetaan analyysejä riittävästi ja sen mukaan säädetään sitten muuta ruokintaa. Joharalla varmasti paljon näkemystä ja kokemusta erilaisista ruokintamalleista ja systeemeistä. Samaa ei voi sanoa monestakaan rehumyyjästä... Mennään samalla totutulla kaavalla ja katsellaan vaan koneelta mitä pitäisi antaa. Lehmä ei välttämättä ymmärrä kuitenkaan lypsää hyvällä suunnitelmalla hyvin Tätä se Aatamikin taisi tarkoittaa Hankalaa tämä ruokkiminen kun on niin paljon asioita mitkä vaikuttaa onnistumiseen

Aikasakko halkoo hiuksia,tulee tuntuma ja sen jälkeen on tullut maidon pitoisuuksien ja tuon tuntuman perusteella säädettyä.Tässä hommassa vaan ei näytä koskaan valmistuvan,aina tulee erinlaista.Täysin sata prosenttista onnistumista saavuttaa harvoin,mutta ei välttämättä tarvitsekkaan.

Hyviä pointeja kaikki. Tarkoitus ei ollut halkoa hiuksia, vaan päästä jyvälle mitä muut laskevat. Kuten Johara sanoi, jokaisella laskijalla on omat
tarkoitusperät.  Kun huomataan että isäntä on ulkona kuin lumiukko, niin saa mitä tilaa... Ja näitä huuhaa laskijoita on kohalle sattunut turhan monta.
Käytännössähän ruokinnat on täsmätty maidon pitoisuuksien, kuntoluokkien, sorkkien ja tiinehtyvyyden perusteella tähänkin asti ja varmasti myös tulevaisuudessa.
Pystyvä ja osaava ruoksun tekijä ansaitsee hatun noston, sen verran vähän niitä on.

Emännyys haikaill hyvän lehmien ruokintasuunitelman laadinta oppaan/kirjan perään. Olis siitä varmaan itellekkin hyötyä, kun tulee vielä pyöritteltyä ry:n kautta.
Jos siinä olis vielä laskenta esimerkkejä näillä uusilla systeemeillä, ni eikun paranis.
Juu, onhan näitä ohjelmia. Mutta jos osaat laskenta perusteet käsin, niin on toden näköisempää ymmärtää ohjelmaakin paremmin.

Soittaa tuolle Melican gurulle niin alkaa asiat rulettaa !

Aikasemmin riitti nämä ohjeet; säilis vapaasti; uusi vaihdetaan kaksi kertaa päivässä, väkirehun määrä; jos säilis keskitasoista d67-68 väkirehun määrä kolmannes maitomääristä kiloina, siitä kolme kiloa yli 40 kioa lypsäville, 35-40 kg lypsäville 2,5 kg, 30-35 kiloa lypsäville 2 kiloa rypsiä jne,,,. Tämä on ruokinta yksinkertaisimmillaan, loppu säädöt sen mukaan miltä lehmät näyttää,  miltä paska näyttää ja miltä maidon analyysit näyttää.

Kun aletaan hakemaan tuotoksia ja parempaa hedelmällisyyttä niin siiten on täysrehut ja energiapitoiset lisärehut ym. niiden antaminen onkin vaikeampi juttu; koska a) ne maksavat enemmän b) ylimäärästä ei ole hyötyä - vain kallista c) liian nirkosista määristä ei saavuteta haluttua tuotostasoa eikä parempaa hedelmällisyyttä - kalliimpi rehusatsaus menee siis hukkaan.

Nykyisillä neuvojan ruokintasunnitelmalla ei tee mitään.

Luomuelukat appeella:

Vr% 40
Rv% kuiva-aineesta 14,5
OIV g/kgka 93
Energiaa 0,93-0,95 ry/kgka

-> Tuotos 10 500 kg EKM/vuosi, josta hukkaprosentti 5

Tavanomaiset appeella:

Vr% 54
Rv% kuiva-aineesta 17,7
OIV g/kgka 100
Energiaa 0,99-1,02 ry/kgka

-> Tuotos 7 500 kg EKM/vuosi, josta hukkaprosentti 10

Ammattitaidolla on tässäkin asiassa lievästi merkitystä 

"Puhtaus on puoli ruokaa"