Itse olen nähnyt huittisissa joskus 20v takaperin kun kelasilppurilla veti. Se mies tuotti omansa ja myyntiikin jonkinverran.

Itse olen nähnyt huittisissa joskus 20v takaperin kun kelasilppurilla veti. Se mies tuotti omansa ja myyntiikin jonkinverran.

Samoihin aikoihin 2-tien varressa Loimaan puolella nostettiin palaa Jukon perunakoneella. Siihen taisi olla oikein tehdasvarusteena turvevannas.

äkeellä kuivaksi? perälevyllä karheelle?  onnistuisko?

äkeellä kuivaksi? perälevyllä karheelle?  onnistuisko?

,,ja etukuormaimella kasalle. Turvetta saa noin pois suolta, mutta kuivaa se ei ole. Pikkuserkku puuhaa tuolla tavoin ja hänen turpeensa jäädytti paalisilppurin aika raskaasti.

Arvelin ensi kesä kokeilla raiviolla äestää poudalla oikein hyvin muutaman kerran, ja jos tuolla vanhalla jf 1300 kelasilppurilla saisi pari kuormaa kasaan kuivana.

Arvelin ensi kesä kokeilla raiviolla äestää poudalla oikein hyvin muutaman kerran, ja jos tuolla vanhalla jf 1300 kelasilppurilla saisi pari kuormaa kasaan kuivana.

Ihan hyvä huomio että olet päättänyt äestää poudalla. Sateella aika suttasta puuhaa, jopa nallenevalla.

Arvelin ensi kesä kokeilla raiviolla äestää poudalla oikein hyvin muutaman kerran, ja jos tuolla vanhalla jf 1300 kelasilppurilla saisi pari kuormaa kasaan kuivana.

Jos kyntää keväällä vielä vähän kostean pellon ja jättää sen kynnöksen sitten vähintään viikoksi kuivamaan niin perälevyllä ja etukuormaajan kauhalla saa suoraan siitä kauhoa.   Voihan kelasilppuriakin kokeilla mutta ainakaan itse en siitä tykännyt kun on se "turve" sitten aivan jauhoa ja kauhea pöly kaikkialla

Lainaus käyttäjältä: realisti - 16.03.13 - klo:09:44

Arvelin ensi kesä kokeilla raiviolla äestää poudalla oikein hyvin muutaman kerran, ja jos tuolla vanhalla jf 1300 kelasilppurilla saisi pari kuormaa kasaan kuivana.

Jos kyntää keväällä vielä vähän kostean pellon ja jättää sen kynnöksen sitten vähintään viikoksi kuivamaan niin perälevyllä ja etukuormaajan kauhalla saa suoraan siitä kauhoa.   Voihan kelasilppuriakin kokeilla mutta ainakaan itse en siitä tykännyt kun on se "turve" sitten aivan jauhoa ja kauhea pöly kaikkialla

Myös äes jauhaa hienoksi ja silloin ilma kuivattelee vain pinnasta ja käyttöpaikalla pölyää. Virallinen kääntäjä ei jauha turvetta ja imuvaunu erottelee etevästi kuivan märästä.

Pitäisikö kyntö tehdä talvea vasten? Käsittääkseni Ruotsissa blocktorv -menetelmässä yksi idea on, että routa tekee turpeeseen mikrohuokosia jotka lisäävät imukykyä. Meillä on suonsyrjästä nostettu lapiopelillä 1950-luvulle asti turvetta lapionkokoisina paloina.

http://scanpeat.com/bilder/#home

Lainaus käyttäjältä: rene - 16.03.13 - klo:10:41

Lainaus käyttäjältä: realisti - 16.03.13 - klo:09:44

Arvelin ensi kesä kokeilla raiviolla äestää poudalla oikein hyvin muutaman kerran, ja jos tuolla vanhalla jf 1300 kelasilppurilla saisi pari kuormaa kasaan kuivana.

Jos kyntää keväällä vielä vähän kostean pellon ja jättää sen kynnöksen sitten vähintään viikoksi kuivamaan niin perälevyllä ja etukuormaajan kauhalla saa suoraan siitä kauhoa.   Voihan kelasilppuriakin kokeilla mutta ainakaan itse en siitä tykännyt kun on se "turve" sitten aivan jauhoa ja kauhea pöly kaikkialla

Myös äes jauhaa hienoksi ja silloin ilma kuivattelee vain pinnasta ja käyttöpaikalla pölyää. Virallinen kääntäjä ei jauha turvetta ja imuvaunu erottelee etevästi kuivan märästä.

Pitäisikö kyntö tehdä talvea vasten? Käsittääkseni Ruotsissa blocktorv -menetelmässä yksi idea on, että routa tekee turpeeseen mikrohuokosia jotka lisäävät imukykyä. Meillä on suonsyrjästä nostettu lapiopelillä 1950-luvulle asti turvetta lapionkokoisina paloina.

http://scanpeat.com/bilder/#home

Paras olisi heti talven jälkeen kyntää kun ne huokoset on vielä olemassa.  Kynnöllä saadaan kapillaarinen kosteuden nousu poikki.   Äestys tosiaan kuivattaa vain ihan pinnan ja kuiva kerros on kerättävissä vain imurilla    Ainahan kaikki pellot lakkaavat kuivamasta kun ne on ajettu äkeellä tai tasausäkeellä

Vetää kultivaattorilla.

Kelistä riippuen kyntö keväällä voi tehdä ihmeitä. Mutta nyt kahtena kesänä on satanut niin paljon että kantavuus olisi mennyt kun pakkaamatonta olisi 20 cm. Jousikkaalla tai kultivaattorilla ei yleensä onnistu puiden takia mitenkään hyvin. Ja kuivattava kerros on auttamatta liian paksu. Paras kuivike eli vaalea rahka ei kuiva lainkaan liian paksussa kerroksessa. Mutta oikein matalaan äestetty voisi onnistua ja kuivaus kääntäjällä (ei kallis joku vanha). Keruu on ongelma ilman vaunua, mutta karheejakin voi olla yksinkertainen.

Ja sitten LAPIOIMAAN (!) etukauhaan jolla kärryyn, kuten palaturvetta enneaikaan.

Uuden suon ongelma on kun kovaa pohjaa ei ole eikä irrotettua pintaa saa katkeamaan irti kapillaarista.

Mitenkähän miniauralla ?