Samaa mieltä edellisten kanssa että jos Suomessa on tasan yksi kompostipohjanavetta niin miten sellaisesta tekee minkäänlaista opinnäytetyötä?

Kompostipohjanavetta pitäisi perustaa maapohjalattialle ja vähän epäilen että saako Suomessa sellaiseen enää ympäristölupaa? Se mikä jenkkilässä toimii niin ei toimi välttämättä Suomessa.

Muumipeikon ehdotus on ihan kannatettava. Se on vaan karu totuus että ilmastomme tekee meille kapuloita rattaisiin. Monet 90-luvun kylmäpihatot on muutettu lämminpihatoiksi tai sitten se on nopeuttanut niissä karjanpidon lopettamis-prosessia.

Miksi kompostipohja pitää perustaa maapohjalattialle? En näe mitään estettä betonipohjalle kunhan ei ole eristettä laatan alla. Eikä Suomen ilmastossa ole mitään vikaa, päinvastoin se on erinoimainen lehmän kannalta.

Kyllä se kylmäsilta siinä maan ja paskan välissä hidastaa "kompostin" toimintaa, eihän lehmäkään makaa kiven päällä vapaaehtoisesti. Joku kumikalvo maanpäällä olisi ehkä paras jos päästöjä pelkää.
Kyllä  loppusyksyn kosteat kelit, ennen pakkasia on myrkkyä toimivalle kompostille, jolloin ilman suhteellinen kosteus lähentelee sataa. Tämän päälle napakka pakkanen ja korkea eläintiheys, niin koko keksintö on perseellään ja joutuu kantamaan koko kompostin lantalaan ja aloittamaan alusta..

Kyllä se kylmäsilta siinä maan ja paskan välissä hidastaa "kompostin" toimintaa, eihän lehmäkään makaa kiven päällä vapaaehtoisesti. Joku kumikalvo maanpäällä olisi ehkä paras jos päästöjä pelkää.
Kyllä  loppusyksyn kosteat kelit, ennen pakkasia on myrkkyä toimivalle kompostille, jolloin ilman suhteellinen kosteus lähentelee sataa. Tämän päälle napakka pakkanen ja korkea eläintiheys, niin koko keksintö on perseellään ja joutuu kantamaan koko kompostin lantalaan ja aloittamaan alusta..

Siis olettaen, ettei viljelijä katso säätietoa, ei seuraa pohjan toimintaa eli kuivuutta, eläintiheyttä ym., vaan kunnon Gosplan-henkeen uskoo neuvojan excel-suunnitelmaa kuivikkeiden jaossa. Kuivike/komposti/nimetäänkunhalutaan -pohjat ovat eläviä otuksia, joiden vointia täytyy seurata ja reagoida oikein. Ei se mitään avaruustiedettä ole, mutta täytyy havainnoida ja toimia. Systeemi on hyvä, kunhan vaan osaa reagoida havainnoimaansa.

Petri

Lainaus käyttäjältä: muumipeikko - 16.04.14 - klo:22:49

Kyllä se kylmäsilta siinä maan ja paskan välissä hidastaa "kompostin" toimintaa, eihän lehmäkään makaa kiven päällä vapaaehtoisesti. Joku kumikalvo maanpäällä olisi ehkä paras jos päästöjä pelkää.
Kyllä  loppusyksyn kosteat kelit, ennen pakkasia on myrkkyä toimivalle kompostille, jolloin ilman suhteellinen kosteus lähentelee sataa. Tämän päälle napakka pakkanen ja korkea eläintiheys, niin koko keksintö on perseellään ja joutuu kantamaan koko kompostin lantalaan ja aloittamaan alusta..

Siis olettaen, ettei viljelijä katso säätietoa, ei seuraa pohjan toimintaa eli kuivuutta, eläintiheyttä ym., vaan kunnon Gosplan-henkeen uskoo neuvojan excel-suunnitelmaa kuivikkeiden jaossa. Kuivike/komposti/nimetäänkunhalutaan -pohjat ovat eläviä otuksia, joiden vointia täytyy seurata ja reagoida oikein. Ei se mitään avaruustiedettä ole, mutta täytyy havainnoida ja toimia. Systeemi on hyvä, kunhan vaan osaa reagoida havainnoimaansa.

Petri

Lisätään tähän vielä, että maa ei ole kylmäsilta. Routarajan alapuolella ja esimerkiks eläinhallin sisällä maapohjan lämp on melko vakaa +4 astetta ja useimmat kylmäpihatot suomessa on pilattu alapohjan "routa"eristeellä, joka pilaa koko konseptin tehokkaasti.

Kylmäpihatto ok, vinokuivikepihattojakin on, joihin ollaan tyytyväisiä. Vaan noita kompostipohjaisia tuntuu aika harvoin rakennettavan minnekään. Eikä se ensimmäinen oikein saa naapureissa innostusta sielläkään missä joku sellaisen rakentaa. Äkkiseltään esim. yksittäisten eläinten käsittely tuntuu jännältä hommalta jos ovat vapaina 30x50m hallissa ilman mitään rakenteita. Vähän kuin pieneltä laitumelta pitäsi ottaa elukka kiinni siemennystä varten silleen pikaisesti.

No se isosta tilasta erilleen ottaminen vaatii erilaista karjankäsittelytaitoa ja irtoaitoja, jotka voivat olla karsinassa kokoajan, joten ne saa pikaisesti käyttöön. Lehmähän tunnetusti on nopea oppimaan, joten pienellä houkutus-/palkintorehulla ne oppii aika helposti liikuteltaviksi. Lisäksi tilannetta helpottaa jos voi ottaa jonkun "turhan lehmän" toisen mukana, menevät pareittain helpommin.

No se isosta tilasta erilleen ottaminen vaatii erilaista karjankäsittelytaitoa ja irtoaitoja, jotka voivat olla karsinassa kokoajan, joten ne saa pikaisesti käyttöön. Lehmähän tunnetusti on nopea oppimaan, joten pienellä houkutus-/palkintorehulla ne oppii aika helposti liikuteltaviksi. Lisäksi tilannetta helpottaa jos voi ottaa jonkun "turhan lehmän" toisen mukana, menevät pareittain helpommin.

Naudoista en juuri mitään ymmärrä, mutta lampailla tämä toimii monesti juuri tuonsuuntaisesti. Irtoaitoja on aina helposti käsillä, ilman ei tule toimeen.

Sitten kun joskus karkaavat aitauksesta (kesällä) ja tulee avuliaita kylänmiehiä kysymään, "miten voisin auttaa", niin useasti rehellisin vastaus olisi "mene pois". Mutta eihän niin voi sanoa, täytyy miettiä joku sopiva osallistuminen siihen touhuun...

Petri