Tuli tuossa viimekeväänä perustettua noin viitisen hehtaaria apilapitoista nurmea ja saman verran sinimailasnurmea ja syksyllä oli todella hyvännäköiset kasvustot. Seoksissa oli nurminataa, englanninraiheinää sekä hieman ruokonataa noitten palkokasvien lisäksi. Eli kysyisinkin, että uskaltaako noille antaa yhtään lisätyppeä? Ajatuksena olisi, että ajattaisin noille nurmille ensimmäisen rehunteon jälkeen urakoitsijalla lantaa ja nimenomaan kuivalantaa. Levitys tapahtuisi tarkkuuslevittimellä ja levitysmäärä olisi varmaan siinä 25-30 m3/ha.

Tuli tuossa viimekeväänä perustettua noin viitisen hehtaaria apilapitoista nurmea ja saman verran sinimailasnurmea ja syksyllä oli todella hyvännäköiset kasvustot. Seoksissa oli nurminataa, englanninraiheinää sekä hieman ruokonataa noitten palkokasvien lisäksi. Eli kysyisinkin, että uskaltaako noille antaa yhtään lisätyppeä? Ajatuksena olisi, että ajattaisin noille nurmille ensimmäisen rehunteon jälkeen urakoitsijalla lantaa ja nimenomaan kuivalantaa. Levitys tapahtuisi tarkkuuslevittimellä ja levitysmäärä olisi varmaan siinä 25-30 m3/ha.

Ei kärssi antaa lisätyppeä, ellet halua apilasta ja mailasesta eroon. Apila ja mailanen ovat hitaampia kasvuun lähtiöitä kun heinät ja sen johdosta tukehtuvat tuon englannin raeheinän, timotein, nurminadan ja ruokonadan alle.

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Sen täytyy olla jotenkin parempaa mcpa:ta siinä Arianessa.
Tänä kesänä saadaan viimeinkin tilakokeisiin Expres SX nurmille.
Virallinen käyttölupa sitten joskus. Apilapitoiset säilörehut on kestänyt omissa kokeissa parhaiten puhtaan expressin.

Joo, pelkkä MCPA on niin halpa aine että ei se voi olla minkää arvoosta.

Viime kesänä tein kokeen mitä ei tulla toistamaan, rehuherne+kaura ilman lannotteita ja kemikaaleja rehuksi. Ei kelepaa. Onko herne vai rikkakasvit syyllisiä? Itse veikkaan rikkakasveja. Ylivuotinen pelkkä vihantakaura joka sai rikkakasvi aineet, tekee kyllä kauppansa.

Ja joskus kuullu että jollain vissii menny epähuomiossa mcpa.ta italian raiheinä peltoon, kummallista...  Eikä siitä tullu maailmanloppua..

Mcpa toimii raiheinäs 6-0

Viime kesänä tein kokeen mitä ei tulla toistamaan, rehuherne+kaura ilman lannotteita ja kemikaaleja rehuksi. Ei kelepaa. Onko herne vai rikkakasvit syyllisiä? Itse veikkaan rikkakasveja. Ylivuotinen pelkkä vihantakaura joka sai rikkakasvi aineet, tekee kyllä kauppansa.

Ja joskus kuullu että jollain vissii menny epähuomiossa mcpa.ta italian raiheinä peltoon, kummallista...  Eikä siitä tullu maailmanloppua..

 Mulla oli herne-vehnä-raiheinä ilman kemiallisia aineita ja sonnit söis ihan höpönään. Kuitua on vaan niin vähän että on rajoitettava käyttöä appeessa.

Viime kesänä tein kokeen mitä ei tulla toistamaan, rehuherne+kaura ilman lannotteita ja kemikaaleja rehuksi. Ei kelepaa. Onko herne vai rikkakasvit syyllisiä? Itse veikkaan rikkakasveja. Ylivuotinen pelkkä vihantakaura joka sai rikkakasvi aineet, tekee kyllä kauppansa.

Joo. Se ei riitä pelkkä käyttämättäjättäminen, kas kun rikkojen määrää pitää kuitenkin jotenkin säätää. Maan pitää olla lämmin ja pintarikat on idätettävä ennen kylvöä - eli tasausäestys viikko-10 pv ennen kylvöä. Ja sen maan pitää oikeasti olla lämmin, jotta kylvetyn siemenen kilpailukyky on riittävä ja kattava kasvusto muodostuu minimiajassa.

Herneen sadon voi helposti puolittaa mcpa:lla ja taitaapa se olla kiellettykin säilörehukasveilta puhtaana. Basagran on tolkuttoman hintaista, joten halvin keino on tuo edellämainittu. Jos siis satoa tavoittelee.

mitenkä jos kylvää nurmet nurmena ja mailaset mailasena elikkäs puhasta sinimailaskasvustoa.. kellään kokemuksia.. Toiseksi uusimmassa koneviestissä näytti mailas-apila seosta olevan.. (siinä samaz niittokonejutussa) 

Lainaus käyttäjältä: ravenlord - 09.04.12 - klo:13:28

Viime kesänä tein kokeen mitä ei tulla toistamaan, rehuherne+kaura ilman lannotteita ja kemikaaleja rehuksi. Ei kelepaa. Onko herne vai rikkakasvit syyllisiä? Itse veikkaan rikkakasveja. Ylivuotinen pelkkä vihantakaura joka sai rikkakasvi aineet, tekee kyllä kauppansa.

Ja joskus kuullu että jollain vissii menny epähuomiossa mcpa.ta italian raiheinä peltoon, kummallista...  Eikä siitä tullu maailmanloppua..

 Mulla oli herne-vehnä-raiheinä ilman kemiallisia aineita ja sonnit söis ihan höpönään. Kuitua on vaan niin vähän että on rajoitettava käyttöä appeessa.

 Herne/virna-ohra-puna/alsike-apila-enkku-timotei-yms kelpaa kanssa...ja toinen niitto pelkkää lehteä...jarru sitten useampi vuotiselta palstalta...

Lainaus käyttäjältä: ravenlord - 09.04.12 - klo:13:28

Viime kesänä tein kokeen mitä ei tulla toistamaan, rehuherne+kaura ilman lannotteita ja kemikaaleja rehuksi. Ei kelepaa. Onko herne vai rikkakasvit syyllisiä? Itse veikkaan rikkakasveja. Ylivuotinen pelkkä vihantakaura joka sai rikkakasvi aineet, tekee kyllä kauppansa.

Joo. Se ei riitä pelkkä käyttämättäjättäminen, kas kun rikkojen määrää pitää kuitenkin jotenkin säätää. Maan pitää olla lämmin ja pintarikat on idätettävä ennen kylvöä - eli tasausäestys viikko-10 pv ennen kylvöä. Ja sen maan pitää oikeasti olla lämmin, jotta kylvetyn siemenen kilpailukyky on riittävä ja kattava kasvusto muodostuu minimiajassa.

Herneen sadon voi helposti puolittaa mcpa:lla ja taitaapa se olla kiellettykin säilörehukasveilta puhtaana. Basagran on tolkuttoman hintaista, joten halvin keino on tuo edellämainittu. Jos siis satoa tavoittelee.

Ja allekirjoittaneen kyseisellä vihanta herne-kaura lohkolla oli simmonen vielä että hain navettaelukoolle heinäkuun alusta alkaen sieltä niittoruokaa, eikä sekään niin kauhiaa suosiota nautttinut. Rikkakasveja ei ollu ihan kauheita määriä. Jotaki ristikukkaista rikkakasvia oli yllättävän paljon, rypsin näköönen kasvi, mikä lieneekää. Ja sitten siihen niittorehu kohtaan herne veso. Pari viikkoa myöhemmin rehuksi tehtyyn ei enää herne vesonut. Ja syyskesällä ajoin 2 litraa mcpa.ta/hehtaari, osittain ihan kokeeksi että mitä tapahtuu. Ei muute se vesonut herne ollu millänsäkkää. Ja tiietään, mcpa.ta ei saa (saisi) käyttää vihantakasvustoon......

Haetteko te täältä jotain kummallista "yhteisön hyväksyntää" MCPA:n käytölle rehukasvustoon?

Ympäristörikos se on, kielletty mikä kielletty, eikä pitäisi millään lailla kenenkään omaatuntoa keventää jos löytää kanssarikollisen 

Lainaus käyttäjältä: Hammer - 08.04.12 - klo:15:05

Tuli tuossa viimekeväänä perustettua noin viitisen hehtaaria apilapitoista nurmea ja saman verran sinimailasnurmea ja syksyllä oli todella hyvännäköiset kasvustot. Seoksissa oli nurminataa, englanninraiheinää sekä hieman ruokonataa noitten palkokasvien lisäksi. Eli kysyisinkin, että uskaltaako noille antaa yhtään lisätyppeä? Ajatuksena olisi, että ajattaisin noille nurmille ensimmäisen rehunteon jälkeen urakoitsijalla lantaa ja nimenomaan kuivalantaa. Levitys tapahtuisi tarkkuuslevittimellä ja levitysmäärä olisi varmaan siinä 25-30 m3/ha.

Ei kärssi antaa lisätyppeä, ellet halua apilasta ja mailasesta eroon. Apila ja mailanen ovat hitaampia kasvuun lähtiöitä kun heinät ja sen johdosta tukehtuvat tuon englannin raeheinän, timotein, nurminadan ja ruokonadan alle.

Onko niin tarkkaa muka tuon lisätypen kanssa, ettei kärsi edes karjanlantamuodossa antaa. Eihän sitä typpeä tulis varmaan kun reilu 20 kg/ha vai onko sekin liikaa.

Ei karjanlanta ole mun käsittääkseni turmiollista typensitojakasveille, samoin kuin ei väkilantanakaan annettuna. Palkokasvit ottaa sen typen sieltä vaan sitten mistä helpoiten saavat. Kyse lähinnä siitää että tuleeko nurmikasveille liikaa voimaa ja samalla peittävät sitten typensitojakasveja Kyllä karjanlantaa kannattaa ehdottomasti kierrättää tuota kautta jos mahdollista.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 08.04.12 - klo:15:14

Lainaus käyttäjältä: Hammer - 08.04.12 - klo:15:05

Tuli tuossa viimekeväänä perustettua noin viitisen hehtaaria apilapitoista nurmea ja saman verran sinimailasnurmea ja syksyllä oli todella hyvännäköiset kasvustot. Seoksissa oli nurminataa, englanninraiheinää sekä hieman ruokonataa noitten palkokasvien lisäksi. Eli kysyisinkin, että uskaltaako noille antaa yhtään lisätyppeä? Ajatuksena olisi, että ajattaisin noille nurmille ensimmäisen rehunteon jälkeen urakoitsijalla lantaa ja nimenomaan kuivalantaa. Levitys tapahtuisi tarkkuuslevittimellä ja levitysmäärä olisi varmaan siinä 25-30 m3/ha.

Ei kärssi antaa lisätyppeä, ellet halua apilasta ja mailasesta eroon. Apila ja mailanen ovat hitaampia kasvuun lähtiöitä kun heinät ja sen johdosta tukehtuvat tuon englannin raeheinän, timotein, nurminadan ja ruokonadan alle.

Onko niin tarkkaa muka tuon lisätypen kanssa, ettei kärsi edes karjanlantamuodossa antaa. Eihän sitä typpeä tulis varmaan kun reilu 20 kg/ha vai onko sekin liikaa.

Kerron kun lumet sulaa pelloilta. Apila nurmikoille on ajettu pintaan lietettä kahtena vuotena n.20m3 hehtaarille kahdesti kesässä. Viisaamat väittää että puna-apila ja sinimailanen ei kesta tallaamista. Että suo siellä vetelä täällä, säkkityppi saa heinän kasvamaan niin kovasti että puna-apila ja sinimailanen jää jälkeen että tukehtuu ja lieteenlevitys kalusto tallaa kummankin kuoliaaksi.

Ei karjanlanta ole mun käsittääkseni turmiollista typensitojakasveille, samoin kuin ei väkilantanakaan annettuna. Palkokasvit ottaa sen typen sieltä vaan sitten mistä helpoiten saavat. Kyse lähinnä siitää että tuleeko nurmikasveille liikaa voimaa ja samalla peittävät sitten typensitojakasveja Kyllä karjanlantaa kannattaa ehdottomasti kierrättää tuota kautta jos mahdollista.

Jotakin tuontapaista olen kanssa pohtinut, kun sitä karjanlantaa nyt on ihan riittävästi.
Meinasin myös ajattaa "tavallisille nurmille" karjantaa ja loppu typpi tulisi säkistä.

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 10.04.12 - klo:21:48

Ei karjanlanta ole mun käsittääkseni turmiollista typensitojakasveille, samoin kuin ei väkilantanakaan annettuna. Palkokasvit ottaa sen typen sieltä vaan sitten mistä helpoiten saavat. Kyse lähinnä siitää että tuleeko nurmikasveille liikaa voimaa ja samalla peittävät sitten typensitojakasveja Kyllä karjanlantaa kannattaa ehdottomasti kierrättää tuota kautta jos mahdollista.

Jotakin tuontapaista olen kanssa pohtinut, kun sitä karjanlantaa nyt on ihan riittävästi.
Meinasin myös ajattaa "tavallisille nurmille" karjantaa ja loppu typpi tulisi säkistä.

Säkkitavaraa annettaessa palkokasville ei muodostu typensitoja bakteeria sen takia että säkkitavara on helpoliukoista.

Karjanlanta taas on hitaasti liukenevaa mallia tupenosalta.
Muistaakseni 50% karjanlannan typestä on 1 vuonna kasvien käytössä pitkin kesää, 2 vuonna 25% taas kesän aikana ja loput 25% sen jälkeen.