Onko olemassa tuotetta, jolla onnistuisi apilapitoiselta nurmelta rikkakasvien hävitys? Entä nämä MCPA:t, useissa gramma-aineissa suositellaan käytettäväksi esim. puoli litraa kumppanina mutta eri valmistajilla tuntuu nuo MCPA:t eroavan ainakin käyttöohjeen mukaan selkeästi?

Apilapitoisen suojaviljan ruiskutus vaikuttaa haastavalta, Gratilia ajattelin mutta minkälaista kumppania mahtaa apila kestää..? 

Kannattaako voikukka hävittää ruusukeasteella vai tehoaako glyfosaatti kun nurmi lopetetaan?

Vähän jälkiviisasta kirjoittaa tässä vaiheessa, mutta mulla on hyvät kokemukset mcpa+express seoksesta ruiskutettuna syksyllä. Apila säilyy myös tällä seoksella. Syysruiskutus tällä seoksella täysin laillinen koska satoa ei enää korjata. Jos aiot keväällä fenoksi aineita käyttää nurmille, niin älä ainakaan kirjanpitoon laita Mulla on puhelimessa kuvakin olemassa syysruiskutuksen jäljiltä seuraavan kevän nurmesta... Loppui ruiskusta nesteet niin näkee kuinka pellossa on raja kuin veitsellä leikattu.

Kuva löytyi:

Arsepoin kuva on selvästi vuosia myrkytetyltä pellolta, meinaan ku jos olis luomua ni ei olis keltasta koska rikkasiemenpankki olis paennu jo ajat sitten............

Kyseisellä lohkolla suojakaista kun sijaitsee joen varrella ja naapurilla (hevosmies) pelto toisella puolella... Voikukka ei ole ihan heti loppumassa tältä kylältä

Kyseisellä lohkolla suojakaista kun sijaitsee joen varrella ja naapurilla (hevosmies) pelto toisella puolella... Voikukka ei ole ihan heti loppumassa tältä kylältä

Sama vika. Kiitos suorakylväjille, luomuille ja hömppisheinäpelloille................

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 01.04.12 - klo:19:19

Kyseisellä lohkolla suojakaista kun sijaitsee joen varrella ja naapurilla (hevosmies) pelto toisella puolella... Voikukka ei ole ihan heti loppumassa tältä kylältä

Sama vika. Kiitos suorakylväjille, luomuille ja hömppisheinäpelloille................

Ja tienhoidolle. Tienlaidat paikoitellen täysin keltaisia, ja ehtivät pöläyttää siemenet lentoon ennen niittoa, jos sitä edes tuleekaan.

No, saapahan keväisin ruiskutella muiden heinäpeltoja

Hiukkasen ongelmallista se on ja aineet on harvassa. Perus Ratio kuulemma kans jättää apilaa henkiin, mutta tämä on kuulopuhetta.

MCPA on erikoinen tapaus. Senhän ajateltiin olevan tehokas palkokasvien tappaja, mutta sitä on sittemmin alettu laittaa pieniä määriä apilalle ja härkäpavullekin. Ilmeisesti pienet määrät vain säikäyttää, mutta toipumisen jälkeen jatketaan eloa entistä kovemmin.

Voikukat hävitti kevätruiskutuksena Starane XL+Gratil. Lohkon reunoihin jäi tosiaan semmonen viivottimella vedetty keltavihreä raja. Vedin tuolla yhdistelmällä syksyllä yhden tosi roskaisen(koiranputki,hevonhierakka,voikukka,jne) palan, jossa oli kyllä kova apilakin. Starane XLn pitäs tappaa se, mutta kesälläpä tuon näkee mitä on lähteny ja mitä jää.

Kävin MTT:n ruudulla, jossa Starane XL oli ruiskutettu syksyllä. Se oli 100% puhdas nurmi vaikka polvillaan sormeillen yritti rikkoja ettiä. Syysruiskutuksiin kannattaa varmaan siirtyä enemmänkin myös muilla aineilla. Jospa se on niin, että kasvi talveen valmistautessaan ja ravinteita varastoon imiessään vetää viimesen päälle henkeen myös torjunta-aineen, jollon kai pitäskin tulla paras mahollinen teho.

Apilalle(tms. palkokasvinurmille) pitäs kai keksiä joku perustamisvaiheen setti, millä kasvusto saa parhaan mahollisen alun. Ehkäpä näin:
1. suojavilja yksin tai suojavilja + heinä.
2. kovat lääkkeet rikoille, esim. Broadway tai Logran+Oxitril.
3. palkokasvin tai heinän+palkokasvin kylvö ja jyräys.

Miten onnistuu glyfosaatin käyttö ennen kevätkylvöjä? Onko aikataulut yleensä ongelma, täälläpäin harrastetaan ainakin melko vähän? Ongelmana juolavehnä ja helpi, joita ei luonnollisesti rikkakasvihävitteillä saa pois jos ehtii jo viljan kylvää. Jos keväällä ruiskuttaa ja parin viikon päästä kylvää nurmen suojaviljaan niin minkäälaisia rajoitteita kasvuston suhteen ei ilmeisesti ole?

Kysymys 2: kuinka uudistaisitte voikukkaisen laitumen? Lohko on kynnettävä, edellisestä kerrasta on aikaa.

Hárvoin kannattaa ruuttaa keväällä perään laittaa. Silloin ei kuitenkaan kaikki rikkakasvit ole lähteneet kunnolla liikkeelle ennen kuin kasvusto on niin isoa että sinne ei enää viitti mennä. Hyvät ruiskutusajat on syksyllä jolloin vaikutusajat on pitkät varsinkin jos maahan ei joudu koskemaan. Samaa tekniikkaa kannattaisi mielestäni käyttää suorakylvössä eli syksyllä ja kesällä ruiskutetaan ja keväällä kylvetään eikä ruuttaan kosketa.

voisko muuten apilapitoisen nurmen kylvää niin että viljelisi ekana vuonna pelkästään viljaa ja esimerkiksi timoteita ja kasvinsuojelis normaalisti ekana kesänä ja sitten vasta syksyllä tai seuraavana kesänä kylväis apilan.

Yleensäkin rikkoja paljon sisältävän laitumen kylväisin syksyllä jos mahdollista ja ruiskutus sitten ihan millä tahansa nurmelle soveltuvalle aineella esim. Cantor. Jos näyttää että seuraavana keväänä löytyy vielä rikkoja niin sitten uudestaan ruiskutus. Normaalisti säilisnurmien kanssa pärjää ihan hyvin rikkojen  kanssa, mutta laitumet on tosi ongelmallisia. Juolasta tuli kokeiltua ruiskuttaa keväällä, mutta tulokset oli tosi heikkoja.

Vemssille: Ihan hyvin voisi kokeillla tuollaista apilan kylvömenetelmää ja varsinkin valkoapila ei tunnu välittävän niin kovin varjostuksesta. Nurmen pitäis olla joka tapauksessa sopivassa tiheydessä että sitä apilaa kannattais kylvää tai vaihtoehtoisesti jättää lannoittamatta kokonaan keväällä ettei nurmi kasva yli. Lisäksi kun nuo nurmilajit ja lajikkeet tuntuu olevan hyvin erilaisia kehitysrytmin kannalta katseltuna niin ihan yksiselitteistä vastausta varmaan ei ole olemassa Mulle täydennyskylvettiin toissa keväänä kolme vuotta vanhaan timppanurmeen englanninraiheinä+puna-apilaseosta 10 kg/ha ja toisessa sadossa ei timoteita enää pahemmin ollut joten kyllä mun mielestä on hyvin mahdollista kokeilla. Toinen vaihtoehto kokeilulle voisi olla viljan korjuu kokoviljasäiliksenä ja sitten täydennyskylvö apilalla. Syksyllä yleensä hyvin kosteutta tarjolla ja olis jo seuraavaksi vuodeksi heti apilaa nurmessa.

Typerä kysymys suorakylväjältä, mutta miksi se on kynnettävä. Lopputuloksena pehmoinen upottava pelto. Kyllä se laitumen perustaminen onnistuu suoraan.

Typerä kysymys suorakylväjältä, mutta miksi se on kynnettävä. Lopputuloksena pehmoinen upottava pelto. Kyllä se laitumen perustaminen onnistuu suoraan.

Ei ole pehmoinen..  metri ruokamultaa ja kiviä. Toki pinta pehmenee. En tiedä, ei ole käännetty 10 vuoteen ja vaikka maaperäanalyysit näyttää aivan huipuilta ja on vahvasti kasvullista niin satoa se tuottaa enää varsin vähän. Ajattelin että syvään kyntäminen toisi levännyttä maata pintaan.

Ite pelkään niitä kiviä niin paljon, että en ole uskaltanut aurojen kanssa käydä edes laitumilla.
Onneksi nuiden nautojen akselipainot on kohtulliset, että tiivistymät ei mene kovin syvälle.
Täydennys kylvöillä on laitumet pysynyt kohtullisessa kasvukunnossa. Vaikea on sanoa paljonko on paljon,
hylkylaikut tahtoo kuitenkin jäädä nittämättä