Jäi kaivelemaan mitä lientä se Ala-Pertti silloin jokivarressa mainosti... löytyihän se... Ron Zacapa.

http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=19022.msg293762#msg293762

Niin sä tarkoitit tuota viestiä. Joo se oli tuolta Rovaniemeltä, Ounaskoski Campingin alueelta. Siitä jatkoimme ylöspäin. Inarin kautta Nuorgamiin

Ja tuo Ron Zacapa on edelleen yksi suosikkirommeistani, harmi vaan, ettei sitä saa likikään kaikista alan liikkeistä. Tilaamalla toki saa.

Ylipäätänsä heinäkuu on kaameeta aikaa matkustella. Helvetin kuuma ja kaikki nakkikioskiensa kanssa matkaava demarit tukkii liikennettä ympäri suomen. Pitäs asettaa käyttökieltoon kaikki matkailuautot ja asuntovaunut.

Käsittämätöntä kansaa, kaikkien kaverit. Oliko se Mauno Ahonen vai Matti Näsä kun raportoi tienvarrelta:"...alitehosella Taunuksella vedetään perässä kerrostalon kokoista..."

Mä oon aina halunnut olla kavaraanari, loman alkaessa pakkaan muijan, huutavat kersat, mouruavan kollikissan ja kaikki ne uomaromppeet, badenbadenit koko porukalle, muoviset ulkokalusteet, ja muut tarpeelliset roinat farmarin takaloossiin ja ei kun vetämään sitä koirankopin kokoista pahvilatikkoa pitkin suomenniemeä. Perillä sitten häädetään hyttysiä offilla, uodaan jossain paskarapakossa ja saunotaan kimppasaunassa. Ehtoot juodaan kaljaa ja paistetaan kyrsää pallogrillissä. Yöllä leirintäalue on kauneimmilaan, silloin voi kuunnella luonnon kauneimpia ääniä eli naapurikärrystä kuuluvaa panemista ja toiselta puolelta orastavan perheselkkauksen ensiääniä...

Aamulla herätään iloisena uuteen päivään ja tervehditään naapureita kysymällä nukkuivatko he hyvin, istahdetaan muovituolille, käydään uimassa, saunotaan kimppasaunassa, lämmitetään pallogrillissä eilistä makkaraa ja juodaan kaljaa...

Edellisessä elämässä tuli joskus vedettyä silloisten appivanhempien asuntovaunua. Ei siinä mitään, veturikin oli ja ihan ok. Mää vaan en siihen laumasieluisuuteen oikein innostunu niin ei mulla niin kovin palava halu siihen touhuun jääny.

Nyt oon sanonu emännälle et sais olla joku vanha asuntovaununraato pihassa varayöpymistilana. Ei mulle, mut mukuloille kun ne tulee siihen ikään et konttaa aamuyöstä yläkertaan niin sais mennä elpymään vaikka sinne vaunuun. Tai vaikka panemaan jos on duuoo.

Naapurin isäntä möi peltonsa ja osti matkailuauton. Hymermobiilin mesen alustalla ja robottivaihteistolla, kyllä on hieno. On kyl vanha (vm. 2002), mut ei ollu ku 40 tkm mittarissa pari vuotta sitten. Nyt niille tulee reilu parikymmentätuhatta kilmetriä kaudessa = maaliskuusta lokakuuhin. Kovasti ovat tykänneet ja sillä ne tekee kaikki kauppareissut ymuutkin kesäisin. On se niin mahtava vehje.

Muumimaassa oon käyny edellisessä elämässä pari kertaa ja nykyisessä kerran. Ens kesänä vissiin mennään taas. Ja Okraan olis tarkotus cruisailla jos ei oo niin kuuma ku viimeksi.

Aamulla herätään iloisena uuteen päivään ja tervehditään naapureita kysymällä nukkuivatko he hyvin, istahdetaan muovituolille, käydään uimassa, saunotaan kimppasaunassa, lämmitetään pallogrillissä eilistä makkaraa ja juodaan kaljaa...

En ole ikinä ymmärtänyt noita karavaanareita. Asutaan jossain rivi-/kerrostalossa ja silti halutaan jollekkin leirintäalueelle kusikoppi vieri vieressä asumaan. Sitten pahimpaan ruuhka-aikaan ollaan tienpäällä teiden tukkona. Ajetaan monta peräkkäin eikä jätetä välejä, että päästäs ohittaa.

Mikä ihme se vetää ihmisiä johonki paikkaan missä on kaikki muutkin. Ei helevettivie minua saa huonoissa köysissä vietyä mihinkään juku-, muumi-, tai mihinkään muuhunkaan maahan, missä on jo liki milijoona lajitoveria leiriytyneenä autoineen, vaunuineen/telttoineen. Onko ihminen tosiaan niin laumasielu, ettei muutamaa hetkeä voi antaa vain itselleen/puolisolleen. Itse olen niin sidottu sähköön, puhelimeen ja kelloon ympäri vuoden, että jos jonkun viikon kesällä voin heittää vapaalle tuosta kaikesta, niin ilomielin annan tuon puhelimen ja katteettoman pankkikortin rengille ja heitän vapaalle.

Autoon ei tarvitse kotoa ottaa muuta kuin sotabaretti, joku hyvä kirja (olen ennenkin maininnut tuosta lukuharrastuksestani vaimoni nukkuessa), vaelluskamppeet ja polkupyörät. Ruokaa ja tulitikkuja saa maailmalta. Karttoja en tarvitse, koska kaikki tiet vievät pohjoiseen ja etelään en aja, ellei ole asiaa.

Tietty tuo nainen joka jne kyytiin ja siitä se lähtee. Ei ole mitään määränpäätä, johon täytyy keretä. Ajetaan kun ajattaa ja nukutaan kun nukuttaa.

Mikä ihme se vetää ihmisiä johonki paikkaan missä on kaikki muutkin. Ei helevettivie minua saa huonoissa köysissä vietyä mihinkään juku-, muumi-, tai mihinkään muuhunkaan maahan, missä on jo liki milijoona lajitoveria leiriytyneenä autoineen, vaunuineen/telttoineen. Onko ihminen tosiaan niin laumasielu, ettei muutamaa hetkeä voi antaa vain itselleen/puolisolleen. Itse olen niin sidottu sähköön, puhelimeen ja kelloon ympäri vuoden, että jos jonkun viikon kesällä voin heittää vapaalle tuosta kaikesta, niin ilomielin annan tuon puhelimen ja katteettoman pankkikortin rengille ja heitän vapaalle.

Autoon ei tarvitse kotoa ottaa muuta kuin sotabaretti, joku hyvä kirja (olen ennenkin maininnut tuosta lukuharrastuksestani vaimoni nukkuessa), vaelluskamppeet ja polkupyörät. Ruokaa ja tulitikkuja saa maailmalta. Karttoja en tarvitse, koska kaikki tiet vievät pohjoiseen ja etelään en aja, ellei ole asiaa.

Tietty tuo nainen joka jne kyytiin ja siitä se lähtee. Ei ole mitään määränpäätä, johon täytyy keretä. Ajetaan kun ajattaa ja nukutaan kun nukuttaa.

Mahottoman hyvä ja rento asenne tuo.