Esson baarissa pähkäiltiin myös tätä nykyistä maatalouttamme, onko maallamme tulevaisuudessa varaa ylläpitää tämmöistä tundralle siirrettyä tuotantoa.
Jo 1970-luvulla aloitettiin kepun pääperkeleen Johannes Virolaisen viitoittamana siirtää maataloutta pohjoiseen, siellä maataloustuloa korotettiin 1,5 kertaa se prosenttimäärä, mitä etelässä. Valtio maksoi siellä valtavat tukiaiset, mm. investointituet, puolet ostorehuista, siellä oli omat väkirehunsakin mm. soijapitoista, näitä ei etelässä saanut myydä.
Pohjoisen tuotannon rajun kasvun seurauksena syntyi valtava ylituotanto, mikä johti v. 1983 tiukkoihin tuotantokiintiöihin sekä investointien rajoituksiin. Maataloudelta perittiin hirmuiset markkinoimismaksut. Tosin näistäkin lipsuttiin pohjoisessa.
Tätä Vironperän Jussin aiheuttamaa kurjuutta kesti aina EU-jäsenyyteen v. 1995 asti, jolloin maatalouspolitiikassamme jouduttiin tekemään täyskäännös: kepulainen "pieni on kaunista"-linja muuttui "suuri on kaunista" EU-linjaksi.
Haaviston-Härmalän EU-liittymissopimuksesta tuli kovasti kepulainen, tundratuotantoa suosiva...nimenomaan oikeudella maksaa sinne valtavia kansallisia tukiaisia. Tämäkään ei riittänyt MTK:lle, vaan se ryhtyi heti kiivaasti ajamaan etelän vähiä tukia alas kuten esim. EU:n tänne määräämät investointituet ja nuorten viljelijöitten tuen...(sitä maksetaan edelleenkin C-alueella).
Meillä kotieläintalous on siirretty pohjoiseen, siellä maksetaan edelleenkin hirmuiset kansalliset tuet. Samoin meille luotiin muualla tuntematon kallis lomitusjärjestelmä, mikä alkaa tulla tiensä päähän.
Kaikenkaikkiaan meille on luotu niin kallis maatalous, että siihen ei ole tulevaisuudessa varaa, tundraviljely on liian kallista. Yhteiskunta joutuu lähivuosina purkamaan paljon muitakin kepun aikaansaamia tolkuttoman kalliita kupruja.
