Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe sanon kaekesta lätinästä huolimati  (Luettu 30959 kertaa)

JoHaRa

  • Vieras
Vs: sanon kaekesta lätinästä huolimati
Tottakai pihatto on tehokkaampi kuin parsi. Meillä on parsinavetta, joka on järkevästi koneistettu ja todella toimiva. 40 lypsypaikkaa ja nuoriso joka kasvaa osa samojen seinien sisällä ja osa pihalla.
Työaika ilman poikkeustapauksia kahden henkilön voimin rauhassa tehden on hieman alle 5h päivä eli siis n. 9-10h työtuntia.

Työ on mielestäni helppoa, elukat terveitä ja puhtaita. Kesällä ne laiduntaa ja olishan se mukavaa kun kehtais tehdä sellaisen jaloittelurytmin itselle että viittis talvellakkin ulkoiluttaa..Se lisäis päivän töitä varmaan puolisen tuntia eli ei paljon. Laidunnus lisää töitä hetkellisesti kun aidat pitää kiertää kuntoon ja opettaa hiehot lankaan, sitten kolme kuukautta se helpottaa jo paljon navettatöitä, ja tässä kokoluokassa on vielä voittoisaa että ne hakoo itte oman ruokansa. Kyllä meillä ainakin tehdään kovin kate kesäisin.

Toki oltais tehty pihatto, jos se olis ollu saman hintaista kun tehdä parsinavetta. Vaan ei ollut. Kyllä, jokainen tekee työpaikkaa itselleen, mutta mä halusin tehdä sen 10 vuodeksi en 20 vuodeks. Ihan vain siksi että mistäs sen tietää, koska lakkaa kiinnostamasta, niin eipä ole pakko tehdä vaan voi vaihtaa alaa :).

Keskipoikima on meilläkin hyvä, paljon keskiarvoa suurempi. Nyt hieman tippunut kun lypsäviä on tullut noista nuorista lisää, mutta vain yksi kerran poikinut sai lähtöpassit, joten kyllä se siitä taas alkaa nousta omalle tasolleen.

Ainoa mitä mä parressa inhoan, niin lehmän häntää. Se pitäis typistää vasikkana niin loppuis se silmille huitominen :D Kyykkiminen on kuulkaas liikuntaa, pysyy perse oikeassa muodossa, jotkut tekee sitä vain salilla :D Pitää vaan alkaa jalostaa mustia takas pienemmiks, kun ei tartte pian enää kyykkiä kun mahtuu käveleen alta..

Tuolla välissä on tosi hyvä pointti  :D Ja... jos tässä jotain pahempia hintakriisejä on vielä tulossa niin sitten luvuiksi laitetaan 15 vuotta ja 40 vuotta  :o

Katila

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 166
Vs: sanon kaekesta lätinästä huolimati
Johara, nimenomaan. Mä en oo tätä ammattia "perinyt", joten mulla on laskento 10 ja uskonto 0, vaikka noista elukoista tykkäänkin. Toki sitä helpommallakin rahansa sais, en mitä sitä kiistä.

Mutta, mä en oo vielä lähelläkkään 40 vuotta kun kun on velaton tupa ja navetta, sitten voi alkaa nostella vähän parempaa palkkaa, vaihtaa ammattia tai tehdä vähemmän töitä ja palkata opiskelija viikonlopuille, vaihtoehtojahan löytyy :).
Nytten vielä tilan ostokin painaa tuolla kukkarossa uuden navetan lisäksi, niin en osaa edes kuvitella mihin kaikki ne rahat käytän kun lainoja ei tartte lyhentää :D :D, voi alkaa ostella vaikka ylihinnoiteltua peltoa :D

Peurajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3270
Vs: sanon kaekesta lätinästä huolimati
Maito tulee varmaan olemaan vähän halvempaa, niin ei jää se rahan paska niin helposti nurkkiin kertymään..  ;)
Someone´s  gotta be prick and tell true things aloud

Jos nainen on kaunis alasti, on hän sitä myös vaatteet päällä

Trajanus

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 181
Vs: sanon kaekesta lätinästä huolimati
parsinavetassahan on semmoinen vika eläimen kannalta että se VOI olla oikein hyvä jos hoitaja on oikein oikein hyvä niinkun valio-lehdessä se missä oli purua niin että hyvä kun sekaan sopija lehmät pääsi ulos läpi vuoden jne. mutta navettatyyppi ja laki ei takaa mitään.

ja toisekseen keskipoikimakerta on hankala hyvinvoinnin mittari kun osa on niitä joissa se lehmä pidetään vaikka olisi miten kinkkajalkainen tai lypsetään kaikenmaailman kuormalavavirityksin jne eläinten hyvinvointihan ei siinä edisty

JoHaRa

  • Vieras
Vs: sanon kaekesta lätinästä huolimati
parsinavetassahan on semmoinen vika eläimen kannalta että se VOI olla oikein hyvä jos hoitaja on oikein oikein hyvä niinkun valio-lehdessä se missä oli purua niin että hyvä kun sekaan sopija lehmät pääsi ulos läpi vuoden jne. mutta navettatyyppi ja laki ei takaa mitään.

ja toisekseen keskipoikimakerta on hankala hyvinvoinnin mittari kun osa on niitä joissa se lehmä pidetään vaikka olisi miten kinkkajalkainen tai lypsetään kaikenmaailman kuormalavavirityksin jne eläinten hyvinvointihan ei siinä edisty

Satatonnarin kunniakirjassa pitäisi lukea että monellako kuormalavalla elukkaa viimeiset vuodet kannateltiin  ;D

gutiguti

  • Vieras
Vs: sanon kaekesta lätinästä huolimati
Tässähän jos lähtis vaikka omalta kantilta miettimään asijoita. Eli pitäs semmoinen 75 lypsävän yksikkö tekasta. Uskon että oikeen tehty parsi navetta 8 lypsimellä ei paljoa tuosta mun asemasta lypsynopeudesta heitäs. Ruokinnan vois molempiin samalla tapaa automaatisoida kuin nyt.


Ongelmana näkisin enemmän tuosta koko luokasta sitten aikanaan laajentamisen vaikka kahteen robottiin esim, Sitten meillä vanhemman väen polvi ongelmat helpottaneet heti kun lypsy muotoa vaihtedettu eli tehokasta työaikaa tulee lisää heille samoin elämän laatuparanee.


Tosin oishan se parsi navetta kustannuksiltaa noin 200 t€ rahaa halvempi mutta homma voi mittailla niin monella kantilta ja kaikkea ei voi myös rahalla saada kuten terveyttä. Ja mitkä on suunnitelmat 15-vuoden päästä se on varmaan kaikkein tärkeintä
Tanskassa tuotos on keskimäärin 250 litraa/työtunti ja huiput 25000 kg.

Red Bull

  • Vieras
Vs: sanon kaekesta lätinästä huolimati
no viettura, ensimmäesenä tulloo mieleen yksilöllisen hoijjon mahollisuus, enerkijatehokkuus ylivoemasta, heleppoja siemmentää, tilatehokkuus. Työtuvallisuus, lisätkeä ite

Kyllä on parsinavetassa lypsystä työturvallisuus ja ergonomia kaukana...  :P

Jos näin on asiat kannattaa hieman perehtyä karjan jalostukseen..

antti-x

  • Vieras
Vs: sanon kaekesta lätinästä huolimati
no viettura, ensimmäesenä tulloo mieleen yksilöllisen hoijjon mahollisuus, enerkijatehokkuus ylivoemasta, heleppoja siemmentää, tilatehokkuus. Työtuvallisuus, lisätkeä ite

Kyllä on parsinavetassa lypsystä työturvallisuus ja ergonomia kaukana...  :P

Jos näin on asiat kannattaa hieman perehtyä karjan jalostukseen..

Kun tuotoksen ja kestävyyden sijaan asettaa tavoitteeksi ergonomisen mallisen ja rauhallisen lehmän niin homma sujuu hienosti. Ideaalina että utareet ovat noin metrin korkeudella ja lehmä ei edes ymmärrä että ulkomaailma on olemassa ;)

gutiguti

  • Vieras
Vs: sanon kaekesta lätinästä huolimati
Tässähän jos lähtis vaikka omalta kantilta miettimään asijoita. Eli pitäs semmoinen 75 lypsävän yksikkö tekasta. Uskon että oikeen tehty parsi navetta 8 lypsimellä ei paljoa tuosta mun asemasta lypsynopeudesta heitäs. Ruokinnan vois molempiin samalla tapaa automaatisoida kuin nyt.


Ongelmana näkisin enemmän tuosta koko luokasta sitten aikanaan laajentamisen vaikka kahteen robottiin esim, Sitten meillä vanhemman väen polvi ongelmat helpottaneet heti kun lypsy muotoa vaihtedettu eli tehokasta työaikaa tulee lisää heille samoin elämän laatuparanee.


Tosin oishan se parsi navetta kustannuksiltaa noin 200 t€ rahaa halvempi mutta homma voi mittailla niin monella kantilta ja kaikkea ei voi myös rahalla saada kuten terveyttä. Ja mitkä on suunnitelmat 15-vuoden päästä se on varmaan kaikkein tärkeintä
Tanskassa tuotos on keskimäärin 250 litraa/työtunti ja huiput 25000 kg.
Satatonnariksi siis 100000/25000=4 vuodessa.

Red Bull

  • Vieras
Vs: sanon kaekesta lätinästä huolimati
Maito ja me lehdessä kenelle sattuu tulemaan oli oikein parsinavetta teema.
Sitä lukiessa tuli oikein hyvä olo. Yhtään ei kaipaa kyykkäämistä ja puljaamista yksikseen ;)

Täälläkin kyllä muistetaan aina sitä lehmän hyvinvointia märehtiä parsnavetassa, mutta tosiaan jos yrittäjä yksin hoitaa 30 - 40 lehmän karjaa parsnavetassa niin onko enää ihmisen hommaa se...

vms1

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6759
  • Pitäisiköhän teksti edes joskus oikolukea.
Vs: sanon kaekesta lätinästä huolimati
Tässähän jos lähtis vaikka omalta kantilta miettimään asijoita. Eli pitäs semmoinen 75 lypsävän yksikkö tekasta. Uskon että oikeen tehty parsi navetta 8 lypsimellä ei paljoa tuosta mun asemasta lypsynopeudesta heitäs. Ruokinnan vois molempiin samalla tapaa automaatisoida kuin nyt.


Ongelmana näkisin enemmän tuosta koko luokasta sitten aikanaan laajentamisen vaikka kahteen robottiin esim, Sitten meillä vanhemman väen polvi ongelmat helpottaneet heti kun lypsy muotoa vaihtedettu eli tehokasta työaikaa tulee lisää heille samoin elämän laatuparanee.


Tosin oishan se parsi navetta kustannuksiltaa noin 200 t€ rahaa halvempi mutta homma voi mittailla niin monella kantilta ja kaikkea ei voi myös rahalla saada kuten terveyttä. Ja mitkä on suunnitelmat 15-vuoden päästä se on varmaan kaikkein tärkeintä
Tanskassa tuotos on keskimäärin 250 litraa/työtunti ja huiput 25000 kg.

voi olla melko tuottoisa työntekijä jos 8 tunnissa lähtee talosta 200000 kiloa maitoa. Vaivaiset 10 maitoautoa päivässä.

Kannattaa olla tarkkana niiden mollukoiden kanssa. On meinaan yhdelläkin huomattavia vaikutuksia.
Älä usko sitä mitä agrosta luet, mutta muista kertoa se naapurille.

Hyvä jos puoletkaan totta.

Maataloudella on mahdollisuus tulla miljonääriksi.............

jos on miljardööri aloittaessa.

gutiguti

  • Vieras
MOLLUKAT
Tässähän jos lähtis vaikka omalta kantilta miettimään asijoita. Eli pitäs semmoinen 75 lypsävän yksikkö tekasta. Uskon että oikeen tehty parsi navetta 8 lypsimellä ei paljoa tuosta mun asemasta lypsynopeudesta heitäs. Ruokinnan vois molempiin samalla tapaa automaatisoida kuin nyt.


Ongelmana näkisin enemmän tuosta koko luokasta sitten aikanaan laajentamisen vaikka kahteen robottiin esim, Sitten meillä vanhemman väen polvi ongelmat helpottaneet heti kun lypsy muotoa vaihtedettu eli tehokasta työaikaa tulee lisää heille samoin elämän laatuparanee.


Tosin oishan se parsi navetta kustannuksiltaa noin 200 t€ rahaa halvempi mutta homma voi mittailla niin monella kantilta ja kaikkea ei voi myös rahalla saada kuten terveyttä. Ja mitkä on suunnitelmat 15-vuoden päästä se on varmaan kaikkein tärkeintä
Tanskassa tuotos on keskimäärin 250 litraa/työtunti ja huiput 25000 kg.

voi olla melko tuottoisa työntekijä jos 8 tunnissa lähtee talosta 200000 kiloa maitoa. Vaivaiset 10 maitoautoa päivässä.

Kannattaa olla tarkkana niiden mollukoiden kanssa. On meinaan yhdelläkin huomattavia vaikutuksia.
25000kg on huippulehmien vuosituotos. Noita huippulehmiä tarvittaisiin suomeen vain 80kpl tuhannen lehmän karjoja joiden maidontuotanto yltäisi nykyisen systeemin tasolle. 1kpl jokaiseen suurkuntaan.

Viimeksi muokattu: 25.02.12 - klo:13:17 kirjoittanut gutiguti

Suki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 787
Vs: sanon kaekesta lätinästä huolimati
Parsinavetan lyömättömiä hyviä puolia:

-ei lypsylleodottelua, vain syömistä ja makoilua
-heikommat/aremmat yksilöt omassa rauhassaan
-omistajan niin halutessa mukavuus voidaan viedä huippuunsa-


tuossa on sellaiset kohdat, joita ei pihatossa voi kohtuukustannuksin toteuttaa. Joharalla oli hyvä ajatus työmenekistä, muttei parsinavetassa päässyt edes hirmuhiomisella sellaiseen työn tuottavuuteen kuin pihatossa pääsee, vaikkei ole ollut edes montaa vuotta aikaa hioa rutiineja. Jos työmenekki olisi pienempi parsinavetassa, ei olis montaakaan pihattoa maailmalla rakenneltu...

Jos tehon mittarina käytetään maitolitroja/työtunti niin pihatto tietysti yleensä voittaa. Toisaalta... jos parressa lypsetään vaikka kahdeksalla yksiköllä ja rutiini on muutenkin nopea, niin ei saavutus paljon häviä vaikkapa kertatäyttöiselle 8-paikkaiselle lypsyasemalle. Jos parsinavetan ruokinta on automatisoitu niin ei siellä muutenkaan kauaa heiluta.

Jos... tehokkuuden mittarina on joku parempi, vaikkapa maitolitroja/navettaneliö tai litroja/sidottu pääoma niin kumpi sitten voittaa  ;D

Hyviä näkökohtia. Minusta näihin oleellisesti liittyy kokoluokka. Adamilla työn tuottavuus on noussut lehmämäärän mukana, mutta pieni pihatto taitaa hävitä saman kokoiselle parsinavetalle noilla kaikilla mittareilla..

Edellisestä johtaen: Jos lähdetään investoimaan, pitää kokoluokka miettiä hyvin tarkkaan. Kun se pihaton parsinavettaa kustannustehokkaampi tuotanto tulee ainoastaan tuon tehokkaamman työn kautta. Ei siinä oikein muita merkittäviä tekijöitä taida olla näissä meidän kokoluokissa? Adami on mun mielestä haarukoinnut kokoluokan oikein, tyypillisesti nykyään rakennetaan tuohon parren ja järkevän pihaton väliin.

Asia on mielestäni juurikin näin. Missä muussa Euroopan maassa (pl. Sveitsi ja Norja) olette nähneet alle 100-lehmän 2000-luvulla rakennettuja pihattoja kuin Suomessa? Ehkä pihattojen tulon ja ihannoin myötä on Suomessa unohdettu tietynlaiset taloudelliset realiteetit. Mikä kannattaa tänään, ei välttämättä kannata enää huomenna...

Usein näitä tuotannon laajennuksia miettiessä monelta puuttuu kokonaisvaltainen pitkän aikavälin suunnitelma, sitä kutsutaan strategiaksi. Siinä pitäisi olla mukana ainakin rehuntuotanto, eläinaines, konekanta ja työvoima. Nykyään on pop, kun mahdollisimman nopeasti laitetaan komeasti isolleen. Navettainvestoinnin kerrannaisvaikutukset tilan kokonaisuuteen ovat merkittävät.

Meillä on 25 lehmän hyvä (kunnoltaan, eläimelle ja hoitajalle) parsinavetta. Pelto riittäisi siihen kuuluisaan robotilliseen säiliksen ja viljan myötä, nippa nappa sataan jos viljelisi vain säilistä. Seuraavaksi saatan laajentaa 35 lehmään rakentamalla uudet laakasiilot, poikimakarsina, kuivikepohjainen tila nuorkarjalle ja ummikoille vanhoihin siiloihin. Nykyisiin nuorkarjatiloihin lypsypaikkoja. Kiskoruokkija ja parsinavetan ruokinnan automatisointi osittainkin on mielestäni hieman lyhytnäköistä, miksei saman tien TMR:ää pienkuormaimella? Apevaunu palvelee myös tulevaisuudessa navettatyypistä riippumatta ja siitä pääsee aina eroon. Muutaman vuoden aikana voisi parsihelvettiä kasvattaa siihen 50-60 lypsävään ja "ylijäämällä" panostaa tilan kehittämiseen. Tällöin eläinaineksenkin saisi melkein omista kasvatettua tai rahaa jäisi huippuyksilöiden ostoon. Tehtävät investoinnit tulisi miettiä ja mitoittaa niin, että ne palvelisi myös tulevaisuuden suunnitelmissa jotenkin tilan kokonaisuutta. Esim. kuinka vanhaa navettaa voisi tulevaisuudessa hyödyntää nuorkarjan kasvatukseen, jos rakennan sosiaalitilat vanhaan navettaan, tarvitseeko niitä rakentaa enää uuteen jne.
Selittäjät selittää,
koirat haukkuu perään,
mutta karavaani kulkee taas.

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: sanon kaekesta lätinästä huolimati
Meillä on 25 lehmän hyvä (kunnoltaan, eläimelle ja hoitajalle) parsinavetta. Pelto riittäisi siihen kuuluisaan robotilliseen säiliksen ja viljan myötä, nippa nappa sataan jos viljelisi vain säilistä. Seuraavaksi saatan laajentaa 35 lehmään rakentamalla uudet laakasiilot, poikimakarsina, kuivikepohjainen tila nuorkarjalle ja ummikoille vanhoihin siiloihin. Nykyisiin nuorkarjatiloihin lypsypaikkoja. Kiskoruokkija ja parsinavetan ruokinnan automatisointi osittainkin on mielestäni hieman lyhytnäköistä, miksei saman tien TMR:ää pienkuormaimella? Apevaunu palvelee myös tulevaisuudessa navettatyypistä riippumatta ja siitä pääsee aina eroon. Muutaman vuoden aikana voisi parsihelvettiä kasvattaa siihen 50-60 lypsävään ja "ylijäämällä" panostaa tilan kehittämiseen. Tällöin eläinaineksenkin saisi melkein omista kasvatettua tai rahaa jäisi huippuyksilöiden ostoon. Tehtävät investoinnit tulisi miettiä ja mitoittaa niin, että ne palvelisi myös tulevaisuuden suunnitelmissa jotenkin tilan kokonaisuutta. Esim. kuinka vanhaa navettaa voisi tulevaisuudessa hyödyntää nuorkarjan kasvatukseen, jos rakennan sosiaalitilat vanhaan navettaan, tarvitseeko niitä rakentaa enää uuteen jne.
Erinomainen strategia!! Näin olisin itse edennyt, jos ns. vanhalle paikalle olisi voinut rakentaa. Kannattaa selvittää myös omalta kohdalta, miten paljon eläimiä siihen "sopii", ennenkuin lupa-asioissa alkaa tulla kahinaa. Ettei mene rahat hukkaan ;)

Yhden asian sanon kuitenkin poikkipäin: unohda ne huippuyksilöt. Enemmän kuin 50 lehmää on karja ja varsinkaan siinä vaiheessa, kun opetellaan karjanhallintaa yksilöiden sijaan, et todellakaan kaipaa yhtäkään herranterttua ;) Touhun vakiintuessa voi panostaa sitten niihin huippuyksilöihin ja kloonailla lisää eläinmateriaalia niistä...
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

JoHaRa

  • Vieras
Vs: sanon kaekesta lätinästä huolimati
Meillä on 25 lehmän hyvä (kunnoltaan, eläimelle ja hoitajalle) parsinavetta. Pelto riittäisi siihen kuuluisaan robotilliseen säiliksen ja viljan myötä, nippa nappa sataan jos viljelisi vain säilistä. Seuraavaksi saatan laajentaa 35 lehmään rakentamalla uudet laakasiilot, poikimakarsina, kuivikepohjainen tila nuorkarjalle ja ummikoille vanhoihin siiloihin. Nykyisiin nuorkarjatiloihin lypsypaikkoja. Kiskoruokkija ja parsinavetan ruokinnan automatisointi osittainkin on mielestäni hieman lyhytnäköistä, miksei saman tien TMR:ää pienkuormaimella? Apevaunu palvelee myös tulevaisuudessa navettatyypistä riippumatta ja siitä pääsee aina eroon. Muutaman vuoden aikana voisi parsihelvettiä kasvattaa siihen 50-60 lypsävään ja "ylijäämällä" panostaa tilan kehittämiseen. Tällöin eläinaineksenkin saisi melkein omista kasvatettua tai rahaa jäisi huippuyksilöiden ostoon. Tehtävät investoinnit tulisi miettiä ja mitoittaa niin, että ne palvelisi myös tulevaisuuden suunnitelmissa jotenkin tilan kokonaisuutta. Esim. kuinka vanhaa navettaa voisi tulevaisuudessa hyödyntää nuorkarjan kasvatukseen, jos rakennan sosiaalitilat vanhaan navettaan, tarvitseeko niitä rakentaa enää uuteen jne.
Erinomainen strategia!! Näin olisin itse edennyt, jos ns. vanhalle paikalle olisi voinut rakentaa. Kannattaa selvittää myös omalta kohdalta, miten paljon eläimiä siihen "sopii", ennenkuin lupa-asioissa alkaa tulla kahinaa. Ettei mene rahat hukkaan ;)

Yhden asian sanon kuitenkin poikkipäin: unohda ne huippuyksilöt. Enemmän kuin 50 lehmää on karja ja varsinkaan siinä vaiheessa, kun opetellaan karjanhallintaa yksilöiden sijaan, et todellakaan kaipaa yhtäkään herranterttua ;) Touhun vakiintuessa voi panostaa sitten niihin huippuyksilöihin ja kloonailla lisää eläinmateriaalia niistä...

JOO

1. Tutkitaan olosuhteet
2. Mietitään millaista rehua on mahdollista tuottaa
3. Mietitään mitä kannattaa ostaa
4. Päätetään tuotostavoite kohtiin 1-3 perustuen

Ja sama kaava on toiminut jo ainakin 15 vuotta, ehkä seuraavatkin ??