Emännän kanssa mietitty sokerijuurikkaan ja tärkkelysperunan viljelyn aloittamista viljelykierrollisista syistä 

Tärkkelysperunan osalta: mikä on sopiva hehtaarimäärä 2-riviselle itsekulkevalle nostokoneelle 

Sokerijuurikkaan osalta: mikä on sopiva hehtaarimäärä 6-riviselle itsekulkevalle nostokoneelle 

Saksalaismerkkien suositteluja kokemuksen tai kuullun mukaan mielellään lukisimme   

 Laita alkuun 100 hehtaaria kumpaakin ja lisäilet/vähennät sitten kun näet miten onnistuu. Ups, anteeksi...piti ollakin monikon toisessa. Eli emännän kanssa sitten samat jutut. 

Tuo sokerijuurikas kun on minulle outo kasvi, niin miten sen viljelyssä hoidetaan se jutska, että ne sokeripalat eivät sula sinne peltoon.
Onko eroa sillä Pulmu- ja Sirkku- lajikkeella. Ainakin kahvikupissa tuo pulmu sulaa nopeammin.

Entäs nuo perunalastut ja ranskanperunat. Kasvavatko ne varressa, vai siellä kasvin juuressa, siis maassa.

Tuo tärkkelysperuna sopii baronille varmaan paremmin kun sitä tukeakin taannoin laskettiin, paitti tietty jos sokeritehtaalle on vähintään 500km matkaa. Mikäli 500km matka ylittyy voin suositelle jurttia, eipähän tule liikaa rahaa kun muutoin teillä tuntuu liiasta rahasta olevan ongelmia.

Tärkkelysperunan osalta: mikä on sopiva hehtaarimäärä 2-riviselle itsekulkevalle nostokoneelle 

Nuon pientä?  Eikös kuitenkin nelirivinen oo nykyaikaa?

Kohta-Sippoolan Kaappoon kans täysin samaa mieltä! Ehdottomasti nelirivinen istutus- ja nostokone. Ellei sitte viljele vain kahta penkkiä. Toki kahdesta penkistäkin voi siityä neljään penkkiriviin, viljely määrä pysyy samana mutta penkkien pituus vain puolittuu = huomattavasti vähemmän ajomatkaa ja renkaat kuluu vähemmän. Broil€rBaronin tapauksessa kannattaa sopivaa konetta lähteä hakemaan Grimmen suunnnalta. Esim Grimme Tectron 415 on uskottavan näköinen ja hintainen kone. 

Tuo sokerijuurikas kun on minulle outo kasvi, niin miten sen viljelyssä hoidetaan se jutska, että ne sokeripalat eivät sula sinne peltoon.
Onko eroa sillä Pulmu- ja Sirkku- lajikkeella. Ainakin kahvikupissa tuo pulmu sulaa nopeammin.

Entäs nuo perunalastut ja ranskanperunat. Kasvavatko ne varressa, vai siellä kasvin juuressa, siis maassa.

Pulmua kevyelle maalle ja Sirkkua kovalle. Jos maa on pölyä niin Kidettä. Kiteen voi korjata lumilingolla, mut max 540 perällä, muutoin tulee Pölyä 

Lainaus käyttäjältä: Ala-Pertti - 03.02.12 - klo:19:27

Tuo sokerijuurikas kun on minulle outo kasvi, niin miten sen viljelyssä hoidetaan se jutska, että ne sokeripalat eivät sula sinne peltoon.
Onko eroa sillä Pulmu- ja Sirkku- lajikkeella. Ainakin kahvikupissa tuo pulmu sulaa nopeammin.

Entäs nuo perunalastut ja ranskanperunat. Kasvavatko ne varressa, vai siellä kasvin juuressa, siis maassa.

Pulmua kevyelle maalle ja Sirkkua kovalle. Jos maa on pölyä niin Kidettä. Kiteen voi korjata lumilingolla, mut max 540 perällä, muutoin tulee Pölyä 

Kiteen päälle kun levittää ennen sadonkorjuuta naudan virtsaa tulee Fariinisokeria. 

Juurikkaiden nostolaitteeseen kannattaa asentaa sellainen sorvi, joka muotoilee juurikkaan jo nostovaiheessa valmiiksi sokeritopaksi.

http://www.systeemi.net/thumbnail.php?pic=uplimg/img_406362_2bdf8de8098994d41da4459f8d993e0b.jpg&w=1024&sq=Y&b=Y

Lainaus käyttäjältä: Broil€rBaron - 03.02.12 - klo:18:17

Tärkkelysperunan osalta: mikä on sopiva hehtaarimäärä 2-riviselle itsekulkevalle nostokoneelle 

Nuon pientä?  Eikös kuitenkin nelirivinen oo nykyaikaa?

Onko noinkin pieniä vielä

Itsellä kokemusta vain tärkkelysperunan viljelystä. Kaksirivinen itsekulkeva nostokone on niin tehokas ja kallis kone, että nostettava pinta-ala pitää olla mieluummin suurempi kuin 100 ha. Tietääkseni Suomessa käytössä olevat koneet ovat yhtymien omistuksessa, joiden osakkaina kymmeniä viljelijöitä.Kone siis käytännössä kulkee syksyisin lähes yötä päivää ja nostettava ala on 200-300 ha.Vaikka koneet ovat vain kaksirivisiä, niillä hyvissä olosuhteissa nostaa lähes hehtaarin tunnissa.En kyllä ole nähnyt edes useampirivisiä koneita, tuolla kaksiriviselläkin nostomatto on täynnä perunaa ja kiven ja kokkareiden erottimet tuskin pystyvät isompaa määrää edes selvittämään.
Että eduksi olisi, että tila olisi paikkakunnalla, jossa ylesesti viljellään tärkkiperunaa, pääsisi mukaan konerinkiin, jolloin nostokustannus olisi murto-osa siitä, mitä tulee maksamaan omalla koneella. Traktorivetoinen poimuri tärkkipuolella on mennyttä aikaa, itse joskus ajoin poimuria viikon pari syksyllä, enkä todellakaan kaipaa sitä aikaa.Rikastumaan ei kait pääse sen paremmin tärkkiperunalla kuin jurtillakaan ja vaikka kasvinvuorotusmielessä aiot niitä viljellä, niin  huonompaan suuntaan menee pellon kunto, isot koneet tallovat pellot ja keväsin eroosio(mullat liikuu sulamisvesien mukana) on todella suuri.Lisäksi lahjoitat tonnikaupalla vuosittain ruokamultaa tehtaalle.
Että kasvinvuorotusmielessä suosisin tukisysteemien mahdollistamia nurmikasveja, jos sitten ei vaivaa todella kova työnpuute

.Rikastumaan ei kait pääse sen paremmin tärkkiperunalla kuin jurtillakaan ja vaikka kasvinvuorotusmielessä aiot niitä viljellä, niin  huonompaan suuntaan menee pellon kunto, isot koneet tallovat pellot ja keväsin eroosio(mullat liikuu sulamisvesien mukana) on todella suuri.Lisäksi lahjoitat tonnikaupalla vuosittain ruokamultaa tehtaalle.
Että kasvinvuorotusmielessä suosisin tukisysteemien mahdollistamia nurmikasveja, jos sitten ei vaivaa todella kova työnpuute

 Eihän tässä tapauksessa rahasta olekaan kyse, sitähän tulee räkäteistä ihan riesaksi asti. Kyse olikin siitä mitä kivaa vois kokeilla, ihan noin harrastelumielessä, tietenkin emännän kanssa. Emännän kanssa on lintukeisarin mukava suunnitella kaikenlaista. Parasta olisi jos matkaa sokeritehtaalle olis tosiaan riittävästi, niin sais rahdin alvejakin enemmän takaisin, emännän kanssa vois lähtee niillä palautusrahoilla vaikka matkoille rentoutumaan rasittavista ponnisteluista juurikaspellolla.

Itsellä kokemusta vain tärkkelysperunan viljelystä. Kaksirivinen itsekulkeva nostokone on niin tehokas ja kallis kone, että nostettava pinta-ala pitää olla mieluummin suurempi kuin 100 ha. Tietääkseni Suomessa käytössä olevat koneet ovat yhtymien omistuksessa, joiden osakkaina kymmeniä viljelijöitä.

Tässä omalla kylällä pyörii parhaimmillaan kolme itsekulkevaa grimmeä, muualla kunnan alueella ainakin kaksi lisää ja nuo on kaikki ihan omassa käytössä. Jollakin tilalla kaksikin konetta. Ja ihan uutena hankittuja kaikki, kunnon nostokoneella pärjää hyvällä huollolla pitkään.
Iso hinattava tarvii melkoisen veturin eteensä, heikommissa oloissa kuten viime syksynä, hinattavalla olisi jäänyt paljon perunaa peltoon. Ruokaperunaa kaikilla, näillä nurkilla tärkkiperuna tuntematon suuruus, niissä kate taitaa olla montaluokkaa heikompi kuin ruokaperunaa tuottavilla ja pakkaamoa pyörittävillä viljelijöillä. Perunan laatu kaiken perusta, kaluston oltava kunnossa ja sellaista, että peruna nousee kaikissa oloissa ylös riittävällä tahdilla.

Peruna ei voi olla roileriparonin tuote, sillä pääsee pian tienaamaankin mikäli pinta-alaa ja osaamista riittävästi

Tässä omalla kylällä pyörii parhaimmillaan kolme itsekulkevaa grimmeä, muualla kunnan alueella ainakin kaksi lisää ja nuo on kaikki ihan omassa käytössä. Jollakin tilalla kaksikin konetta. Ja ihan uutena hankittuja kaikki, kunnon nostokoneella pärjää hyvällä huollolla pitkään.
No pinta-alaa pitää olla sitten paljon tai  uskonnossa 10 ja matematiikassa vitonen.

Tässä omalla kylällä pyörii parhaimmillaan kolme itsekulkevaa grimmeä, muualla kunnan alueella ainakin kaksi lisää ja nuo on kaikki ihan omassa käytössä. Jollakin tilalla kaksikin konetta. Ja ihan uutena hankittuja kaikki, kunnon nostokoneella pärjää hyvällä huollolla pitkään.
No pinta-alaa pitää olla sitten paljon tai  uskonnossa 10 ja matematiikassa vitonen.

Lie ollut kymppi molemmissa aineissa, kumpaakin on tar***** "tyhjästä" lähtiessä Verotuloja tulee reippaasti kunnan ja valtion kassaan...

Jokaisella tuotannon alalla on onnistujansa, näillä nurkilla niitä on paljon ja he ovat perunapuolella. Ei se tyhjästä tuu, kenelläkään, menestyminen pitkässä juoksussa.