laittas normi Y1 tai Y2 tilalle vähemmän typpeä sisältävää tavaraa, esim Y4 taikka Belorin 18-..-.. Onko siis kokemusta millä sato olis onnistunut ja parraan tuloksen sais. Normaalisti itellä viljelyssä olevat nevat ihan ok pH:ltaan ja muutenkin ihan hyviä kasvukunnoltaan. Nyt siis ne 6 tn/ha miehet käsi pystyyn ja kertomaan kikka kuutoset tähä hommaan.
Sianlietettä tulee silloin tällöin, jatkossa ehkäpä jokavuosi. Lannoitteena Y4 jossa paljon kalia, aiemmin oli Y6, jossa myös fosforia reilusti suhteessa typpeen. Noiden kaverina starttilaatikosta starttifosforia.
Tulevanakin vuonna joko salttua tai Y4, näille lisäksi sianlietettä tai starttifosforia. Lannoituksella niinkään väliä mikäli viljavuusleimat alkaa olla vihreän lähellä, tärkeämpää saada pysymään vilja pystyssä. Tänä vuonna konttasi vaikka sai puoli litraa moddusta, ja lannoituskin oli lievää parhailla pelloilla, typpeä 50-60kg/ha. Kuten realisti sanoi, ei oo mitään kikkoja eikä ihmetekoja, vain reippaalla kädellä kunnostetut pellot kalkituksineen. Ojituksiin mennyt todella monena vuonna koneiden vaihtorahoja, viime vuonnakin noin 18000€.
Mitä isommat lohkot, sitä suuremmat sadot ja tämä ihan kylmä fakta. Ei reunavaikutusta, ei turhaa tallausta ja pyritään parantamaan ne heikoimmat kohdat parhaiden tasolle.
Pitkällä aikavälillä toimii vaikka aluksi karvasteleekin, lohkojen yhdistämiset ja ojitukset maksaa, sekä niiden ojitusten vuosittainen kunnossapito (ruoste).
Unohtui, kaikista tärkein kasvutekijä lämpö, ei auta lannoituksen viilaus. Nyt ollut pari lämmintä kesää putkeen ja tulee viljaa, viileänä kesänä aikaisimmat lajikkeet päihittääkin myöhäiset. Kosteuttahan turvemailla riittää, mutta lämpöä ei saa muuten kuin MUOKKAAMALLA pellon mustaksi ja loput sitten kesän mittaan kasvustoon. Suorakylvössä oras kituu kauan oraalle tulon jälkeen, maa on kylmää olkikatteen alla liian pitkään ja sen kyllä huomaa satotasossa.
