Ei varmaan nykyään kovin moni halua hoitaa tämäntyyppistä hyysäystä vaan aika nopeasti soitellaan kuntaan ja pyydetään tekemään jotain.
Kärjistäen vois tästä vetää sellaisen analogian, että siihen aikaan verrattuna ihmiset eivät välitä toisistaan enää v**tuakaan.....välittäminen on ulkoistettu yhteiskunnalle.
Ennen oli tosiaan toisin.
Isoäiti, kohta jo satavuotias, näistä vanhoista asioista jutteli, kun jouluna oli kyläilemässä...
Esimerkiksi kehitysvammaisia ihmisiä ei ollut olemassakaan. Tosiasiassa he asuivat peräkammareissa, johon "ne ruokittiin".
Sain kuulla myös kuvauksen vanhustenhoidosta 1930-luvulta. Silloinen vanhapari eli viimeisiä aikojaan, heille oli varattu sänky tupaan. Lopulta olivat niin huonokuntoisia, etteivät jaksaneet tarpeilleen tuvan nurkkaa kauemmaksi, jos jokakerta edes sinne asti. Mutta ruokaa ja juomaa tarjottiin ja heistä välitettiin ihan itse, kaikilla niillä resursseilla mitä kenenkin käytössä sattui olemaan...