http://fi.wikipedia.org/wiki/Jukka_Seppinen

"Karjala-kysymys

Seppinen on tutkinut myös niin sanottua Karjalan kysymystä ja julkaissut kesäkuussa 2006 tutkimuksen Karjalan asemasta Suomen politiikassa vuosina 1940–2000.[2] Seppisen mukaan suomettumiskehityksen vuoksi Karjala-kysymys oli heikentynyt Suomen virallisessa politiikassa ja asian esillä pitämistä pidettiin neuvostovastaisuutena. Hänen mukaansa Mauno Koivisto tasavallan presidenttinä ja Paavo Väyrynen ulkoasiainministerinä vaikuttivat siihen, ettei Suomi saanut Karjalaa takaisin 1989–1994. Paavo Väyrynen on torjunut Seppisen väitteet.[3][4]. Syksyllä 2007 presidentti Boris Jeltsinin hallinnossa neuvonantajana työskennellyt Andrei Fjodorov kertoi Koiviston ja Väyrysen tienneen Venäjän poliittisen johdon epävirallisista keskusteluista Karjalan palauttamisen tiimoilta.[5] Ulkoasiainministeriön poliittisen osaston päällikkönä ja poliittisena alivaltiosihteerinä tuohon aikaan toiminut Jaakko Blomberg todistaa Karjalan kysymyksen olleen vahvasti esillä Neuvostoliiton romahduksen yhteydessä ja sen jälkeen.Presidentti Mauno Koivisto oli itse toivonut, että Neuvostoliitto ei sitä ottaisi esille. Kuitenkin Neuvostoliitto sen otti esille, mutta ilman tulosta. [6]."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jukka_Seppinen

"Karjala-kysymys

Seppinen on tutkinut myös niin sanottua Karjalan kysymystä ja julkaissut kesäkuussa 2006 tutkimuksen Karjalan asemasta Suomen politiikassa vuosina 1940–2000.[2] Seppisen mukaan suomettumiskehityksen vuoksi Karjala-kysymys oli heikentynyt Suomen virallisessa politiikassa ja asian esillä pitämistä pidettiin neuvostovastaisuutena. Hänen mukaansa Mauno Koivisto tasavallan presidenttinä ja Paavo Väyrynen ulkoasiainministerinä vaikuttivat siihen, ettei Suomi saanut Karjalaa takaisin 1989–1994. Paavo Väyrynen on torjunut Seppisen väitteet.[3][4]. Syksyllä 2007 presidentti Boris Jeltsinin hallinnossa neuvonantajana työskennellyt Andrei Fjodorov kertoi Koiviston ja Väyrysen tienneen Venäjän poliittisen johdon epävirallisista keskusteluista Karjalan palauttamisen tiimoilta.[5] Ulkoasiainministeriön poliittisen osaston päällikkönä ja poliittisena alivaltiosihteerinä tuohon aikaan toiminut Jaakko Blomberg todistaa Karjalan kysymyksen olleen vahvasti esillä Neuvostoliiton romahduksen yhteydessä ja sen jälkeen.Presidentti Mauno Koivisto oli itse toivonut, että Neuvostoliitto ei sitä ottaisi esille. Kuitenkin Neuvostoliitto sen otti esille, mutta ilman tulosta. [6]."

tuolloin  olisi  pitänyt   hyväksyä  staliinin   esitys  1939   uusiksi  rajoiksi   jossa
osa  kannaksesta  olisi  vaihdettu  repolan  ja  porajärven  kuntaan   

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jukka_Seppinen

"Karjala-kysymys

Seppinen on tutkinut myös niin sanottua Karjalan kysymystä ja julkaissut kesäkuussa 2006 tutkimuksen Karjalan asemasta Suomen politiikassa vuosina 1940–2000.[2] Seppisen mukaan suomettumiskehityksen vuoksi Karjala-kysymys oli heikentynyt Suomen virallisessa politiikassa ja asian esillä pitämistä pidettiin neuvostovastaisuutena. Hänen mukaansa Mauno Koivisto tasavallan presidenttinä ja Paavo Väyrynen ulkoasiainministerinä vaikuttivat siihen, ettei Suomi saanut Karjalaa takaisin 1989–1994. Paavo Väyrynen on torjunut Seppisen väitteet.[3][4]. Syksyllä 2007 presidentti Boris Jeltsinin hallinnossa neuvonantajana työskennellyt Andrei Fjodorov kertoi Koiviston ja Väyrysen tienneen Venäjän poliittisen johdon epävirallisista keskusteluista Karjalan palauttamisen tiimoilta.[5] Ulkoasiainministeriön poliittisen osaston päällikkönä ja poliittisena alivaltiosihteerinä tuohon aikaan toiminut Jaakko Blomberg todistaa Karjalan kysymyksen olleen vahvasti esillä Neuvostoliiton romahduksen yhteydessä ja sen jälkeen.Presidentti Mauno Koivisto oli itse toivonut, että Neuvostoliitto ei sitä ottaisi esille. Kuitenkin Neuvostoliitto sen otti esille, mutta ilman tulosta. [6]."

   Ilman muuta Jeltsin olisi suostunut Karjalan palauttamisen. Paavo ei sitä hallunnut, koska sieltä tuleva porukka ei olis kepua äänestänyt vaaleissa. Siis kepu olisi nyt 5% puolue.