Meijänkin pulju on voimalaitokselta tulevan linjan varrella. Siitä huolimatta varavoima liitäntä ilmestyi päätaulun kylkeen. Pitkiä yli 12 h katkoja on esiintynyt vain muutama kymmenessä vuodessa joista viime kesänä 2 kuukauden välein. Molemmat vielä tavallaan sähkö yhtiön sähläämiä. Yli vuorokauden virrattomuutta ei milloinkaan. Joulun aikaan naapuri kylillä oli pimeää kun puu kaatui vuoden vanhan, tien varrella olevan runkolinjan päälle.

Paras ratkaisu on oma voimapaketti, automaattisella käynnistyksellä. Hintakin nykyään jo kilpailukykyinen.

Niin varavoiman mitoituksessa kuin muussakin "vakuuttamisessa" on syytä pitää jalat maassa. Jos katsoo, että sähköt jatkuvasti poikki, niin tottahan kunnon pelit puoltaa paikkansa. Tämä on kyllä aikamoinen kauhuskenario.

Sama kuin muutaman ongelmapäivän vuoksi ei kannata rakentaa bunkkeria lehmille, niin ei ole taloudellisesti perusteltua mitoittaa varavoimaakaan. Poikkeus päivät vain sitten eletään ns matalilla kierroksilla ja välttämättömät toimet hoidetaan pienellä vuorottelulla jos tilanne niin vaatii.

Hyvä traktori agrekaatti, 1500rpm ja eteen pyörittämään riittävästi tehoreserviä, niin pitkälle pärjää ja upseja herkkien laitteiden eteen.

NIIN agrekaatin eteen se taloooooon tehokkain ja paras KONES!


PS. Täppäriparonien olisi kyllä syytä rakentaa ihan oma voimala, ettei tarvi jännittää liikaa tulevaisuuden epävarmuuksia.   

Maaseudun tulevaisuudessa oli muuten mahtava kuva; isäntä yhdistelee traktorigeneraattoria pääkeskukseen ja nivelakselin nivelet arviolta 45 asteen kulmassa. Oli ko. tilalla tietokone hajonnut generaattorisähkön takia ja generaattorilla oli ikää vaivaiset 30 vuotta. Sitten ollaan oikein toimessaan lehden etusivulla varoittelemassa muita...

Ehdit ensin.

Akselin kulmat suoraan, niin on yksi virhetekijä vähemmän.

JD pitää voa-kierrosten maksimin säädöllä aika tarkasti 50 Hz:ssä kuormasta riippumatta. Kone käy muistaakseni jossakin 1700 rpm:n paikkeilla ja voa-kierrokset 430 rpm.
Tuosta sähkön laadusta vielä. Jännitteen aaltomuoto (sinikäyrä) vaikuttaa myös. Jotkin säätimet ainakin nappaavat vain aallon toisen puolen (tasasuuntaus), jolloin jännite voi jäädä alhaiseksi muille laitteille. Kuinka merkittävä tuo tekijä on - en tiedä. Vaikuttavatko mm. loisteputkien ym. kuristimet ja muut.

Niin varavoiman mitoituksessa kuin muussakin "vakuuttamisessa" on syytä pitää jalat maassa. Jos katsoo, että sähköt jatkuvasti poikki, niin tottahan kunnon pelit puoltaa paikkansa. Tämä on kyllä aikamoinen kauhuskenario.

Sama kuin muutaman ongelmapäivän vuoksi ei kannata rakentaa bunkkeria lehmille, niin ei ole taloudellisesti perusteltua mitoittaa varavoimaakaan. Poikkeus päivät vain sitten eletään ns matalilla kierroksilla ja välttämättömät toimet hoidetaan pienellä vuorottelulla jos tilanne niin vaatii.

Hyvä traktori agrekaatti, 1500rpm ja eteen pyörittämään riittävästi tehoreserviä, niin pitkälle pärjää ja upseja herkkien laitteiden eteen.

NIIN agrekaatin eteen se taloooooon tehokkain ja paras KONES!


PS. Täppäriparonien olisi kyllä syytä rakentaa ihan oma voimala, ettei tarvi jännittää liikaa tulevaisuuden epävarmuuksia.   

Näillä linjoilla meilläkin. Tosin on se komeeta, jos pääsee heti katkon tultua räväyttämään ulkovalot päälle ensimmäisenä pimeään kylään. Siitä ilosta voi maksaa, jos on valmis maksamaan muutenkin ns. mersumiehen statuksesta.

 

Ei taida edes Joupirin hinnoilla saada automaattista, muistaakseni mä kysyin joskus tarjousta ja taisi olla lähempänä 20 000 euroa hinta. Toisaalta, traktoriaggregaatti vaatii aina sen paikalla olijan, jos sähköt katkee. Maksetaan meilläkin useampi tonni vakuutusmaksuja vuodessa, vaikkei niille ole ollut mitään käyttöä...

Nyt menee ohi aiheen, mutta henkivakuutuksen myyjä laski tarvittavaa turvaa. Ynnäsi velat ja liikevaihtoa ja lasten lukua ja siihen vielä joku kymppi päälle. Ja sitten jos ei kuolisikaan vakuutusaikana, niin hukkaan meni rahat.

Tässä ja generaattoriasiassa on samaa : riskien arviointi ja sietokyky. 

Osaako muuten kukaan sanoa paljonko masaa jos lehmä käy kioskilla tai vesialtaalla joka on tyhjä ja vettä tai rehua ei tule. Taitaa olla isompi menetys kuin mitä ajatellaan. Siksikin jatkuva katkokseton tuotanto on suositeltava.

Valvontataulu näyttää miinusta päivätuotossa reilun 50 kg, takana kaksi sähkökatkoiltaa, eka 2 h, toinen 1 h. Ekana iltana aggrregaatti oli kaikkien rojujen takana enkä viitsinyt heti kaivaa esille ja yleensä täällä katkot eivät oo kestäny kuin tunnin. Varmaan suurin syy maitomäärän putoamiseen on se levottomuus, jonka pimeys aikaansaa navetassa. Kaksi akkuvarmennettua valaisinta ei kuitenkaan niin hirveästi valoa anna.

Meillä ilman valaistusta koko liittymä kuluttaa alimmillaan noin 10 kW ( 1 robotti, talo, lämpökeskus, korjaamo) ja tuohonkin sisältyy "turhaa" kuormaa. Robotit tästä vain osa. Luonnollisen ilmanvaihdon robo navetassa minimi katastrofivalmius (lypsy jatkuu, maitoa ei jäähdytetä, mitään turhaa ei ole päällä) ei vaadi mitään isoa konetta.  Mielenkiintoinen kysymys voisi olla mitä kustantaisi pieni minimikuorman kestävä kone automatisoituna.

Vielä 10 vuotta sitten en itse edes harkinnut agrekaatin hankintaa, kun oltiin myös aika hyvän linjan varrella.
Linja on kyllä edelleen sama, mutta jostain syystä sähkö pätkii nykyään niin paljon kesät talvet, että automaattinen agrekaatti tuli hankittua ihan laiskuuttaan, pitkät katkot menisivät ehkä muutenkin, mutta toistuvat lyhyehköt katkot ovat rasittavia. Ensimmäinen robojuhannus vaati toistakymmentä robotin resetointia, onneksi päiväsaikaan (akut pitävät robon toiminnassa hetken, mutta viimeistään kun paineilma käy vähiin, niin navettakeikka on edessä).

Riskiä ehkä vosi hallita jättämäälä agerkaatin ostamatta ja ostamalla sopivan määrän verkkoyhtiön osakkeita? Jos linjojen hoidossa säästämällä haetaan tuottoa, niin tulee edes osinkoa vastineeksi katkoista?

Arvasin sen Maastullin jutun jälkeen, että tänne tulee vipinää. Täällä on jo monesti kerrottu noi perusasiat tr. aggregaatin käytöstä. Koneen pyöritykseen talon suurin traktori. Ei siinä mitään ulosoton kierrosautomatiikkaa tarvii, työkonedieselissä on säätäjä ollut vakiona jo 40-luvulta asti. Riittävän isossa tr:ssa mekaaninenkin säätäjä hoitaa hommansa ihan kiitettävästi, sähköinen tietysti aina plussaa. Sitten vielä se perusasia, kierrokset, jännite ja taajuudet kohdilleen ja sen jälkeen vasta vaihtokytkimen kimppuun.

Se Maastullin "Kyyrölä" oli oikea kauhuesimerkki, noilla säädöillä kun lyödään ensimmäisenä tietokone päälle, niin voi vaan todeta että:"nyt sutii...".

 Ei oo ollu ongelmia kun yli viisi vuotta sitten  agr hankittiin eikä oo vielä muoviakaan päältä otettu. Kyllä tartis koekäyttää. On aika hyvä sijainti kun on teollisuusalue naapurina. Mm IKH päävarasto 800metrin  pääs. Suuret linjat tuo alueeelle sähköä kahdesta suunnasta.

Varavoimana ylivoimaisest paras on kiinteästi asennettu, riittävän suuri aggregaatti, joka pitää jännitteen tasaisena ja hertsit kohdallaan.  Itselläni on kokemusta sekä tr- että automaattiaggregaatista. Traktrorikäyttöinen pitää asentaa betonilaatalle kiinni ja nivelakseli traktorin kampiakselin suuntaisesti. Kun robotit laitettiin,  investoitiin  automaattiagregaattiin eikä ole tarvinnut katua, silllä sen verran huonosti Vattenfall on virtaa toimittanut  tuulisilla keleillä.

Ei oo ollu ongelmia kun yli viisi vuotta sitten  agr hankittiin eikä oo vielä muoviakaan päältä otettu. Kyllä tartis koekäyttää. On aika hyvä sijainti kun on teollisuusalue naapurina. Mm IKH päävarasto 800metrin  pääs. Suuret linjat tuo alueeelle sähköä kahdesta suunnasta.

Kannattas tosiaan se koekäyttö, ettei käy kuin naapurille.
Generaattori oli hankittuna, mutta koekäyttö oli tekemättä koska ei ollu raaskinu lyhentää nivelakselia. Ei isäntää paljon naurattanu Tapaninpäivänä, kun oli rälläköiny akselin sopivaksi ja totes ettei generaattori toimi vaikka oli käyttämätön kampe.

Lainaus käyttäjältä: paukkula - 18.01.12 - klo:23:48

Ei oo ollu ongelmia kun yli viisi vuotta sitten  agr hankittiin eikä oo vielä muoviakaan päältä otettu. Kyllä tartis koekäyttää. On aika hyvä sijainti kun on teollisuusalue naapurina. Mm IKH päävarasto 800metrin  pääs. Suuret linjat tuo alueeelle sähköä kahdesta suunnasta.

Kannattas tosiaan se koekäyttö, ettei käy kuin naapurille.
Generaattori oli hankittuna, mutta koekäyttö oli tekemättä koska ei ollu raaskinu lyhentää nivelakselia. Ei isäntää paljon naurattanu Tapaninpäivänä, kun oli rälläköiny akselin sopivaksi ja totes ettei generaattori toimi vaikka oli käyttämätön kampe.

Veikkaisin kyllä sähkökatkon aikaan rautasahaa..