Hei, tässä olikin aihe jota olen itse tuumaillut. Viljaa meillä on n. 20 ha
ja "puimahuoneessa" on kolme kpl n. 80 m3 4 m leveää laakasiiloa. tähän asti ollaan kuivattu
muualla ja kipattu siiloon josta imumylly sitten vetää. Ruokinnassa seko samurai ja sonnit syö.

Suunnitelmissa olis jauhaa vilja vanhalla murska 350:sellä ja laittaa sekaan siirappivettä (täälä josain luki että 1osa siirappia 2 tai 3 osaa vettä)
tuosa laskeskelin että jos 7 kuution pikkutuhtiin laittaa 30 litran pullon soosia olisi
annostus n 6l/t

Elikkä onko suunnitelma muiden mielestä aivan pois oikiasta ja jääkö jäljelle tikan tienesti

Kyllähän tuo muuten onnistuu mutta tuo murskan 350 on jäätävän hidas varsinkin jos vilja oikeasti kosteaa.
Tiivistäminen ja riittävä märkyys ovat tärkeämpiä kun se laittaako happoa vai siirappia tai jättääkö aineet kokonaan pois.

voiko ton propioni viljan myllyttää heti hapotuksen jälkeen ja säilyykö se vai miten sen kanssa olis järkevin toimia? Tuntuis tällä hetkellä parhaalta vaihtoehdolta kun ei kiinnostais mitään suuria laitehankintoja tehdä, ruuveja on jäämässä joutilaaks ja vanhaisäntä kerkeis varmaan hoitaa myllytyksen/hapotuksen. Jos viljat on katonalla niin tarviiko vielä muovia yms kattamista säilymisen takia?

Aivan hyvin voit jauhaa isommankin erän hapotettuna ja jättää peittämättä.
Edellisvuotena 200mottia jauhoin ja hapotin laakasiiloon avokasalle josta syötin talvenaikana pois.
Ennen kevään lämpenemistä olisi varmaankin hyväksi syöttää.
Nyt syksyllä laitoin osan samoin mutta viimmeiset kuormat olivat tosi märkiä ja säästelin liiaksi propioonia oli jonkinverran lämpenemistä.

Lainaus käyttäjältä: Paskervilleri - 07.01.12 - klo:11:53

Hei, tässä olikin aihe jota olen itse tuumaillut. Viljaa meillä on n. 20 ha
ja "puimahuoneessa" on kolme kpl n. 80 m3 4 m leveää laakasiiloa. tähän asti ollaan kuivattu
muualla ja kipattu siiloon josta imumylly sitten vetää. Ruokinnassa seko samurai ja sonnit syö.

Suunnitelmissa olis jauhaa vilja vanhalla murska 350:sellä ja laittaa sekaan siirappivettä (täälä josain luki että 1osa siirappia 2 tai 3 osaa vettä)
tuosa laskeskelin että jos 7 kuution pikkutuhtiin laittaa 30 litran pullon soosia olisi
annostus n 6l/t

Elikkä onko suunnitelma muiden mielestä aivan pois oikiasta ja jääkö jäljelle tikan tienesti

Kyllähän tuo muuten onnistuu mutta tuo murskan 350 on jäätävän hidas varsinkin jos vilja oikeasti kosteaa.
Tiivistäminen ja riittävä märkyys ovat tärkeämpiä kun se laittaako happoa vai siirappia tai jättääkö aineet kokonaan pois.

Eikai toi mylly liian hidas ole tuolle viljamäärälle? 100-150 tonnia 20ha:n alalta, samaa tahtia litistää kuin pikkupuimuri pui. Isompi voi puida viljat kasaan, päivässä pui ja parissa litistää eli toistavuorokautta odottaa maksimissaan litistämistä.

Lainaus käyttäjältä: Tuumaaja - 08.01.12 - klo:10:26

Lainaus käyttäjältä: Paskervilleri - 07.01.12 - klo:11:53

Hei, tässä olikin aihe jota olen itse tuumaillut. Viljaa meillä on n. 20 ha
ja "puimahuoneessa" on kolme kpl n. 80 m3 4 m leveää laakasiiloa. tähän asti ollaan kuivattu
muualla ja kipattu siiloon josta imumylly sitten vetää. Ruokinnassa seko samurai ja sonnit syö.

Suunnitelmissa olis jauhaa vilja vanhalla murska 350:sellä ja laittaa sekaan siirappivettä (täälä josain luki että 1osa siirappia 2 tai 3 osaa vettä)
tuosa laskeskelin että jos 7 kuution pikkutuhtiin laittaa 30 litran pullon soosia olisi
annostus n 6l/t

Elikkä onko suunnitelma muiden mielestä aivan pois oikiasta ja jääkö jäljelle tikan tienesti

Kyllähän tuo muuten onnistuu mutta tuo murskan 350 on jäätävän hidas varsinkin jos vilja oikeasti kosteaa.
Tiivistäminen ja riittävä märkyys ovat tärkeämpiä kun se laittaako happoa vai siirappia tai jättääkö aineet kokonaan pois.

Eikai toi mylly liian hidas ole tuolle viljamäärälle? 100-150 tonnia 20ha:n alalta, samaa tahtia litistää kuin pikkupuimuri pui. Isompi voi puida viljat kasaan, päivässä pui ja parissa litistää eli toistavuorokautta odottaa maksimissaan litistämistä.

Nyt menee propionhapposäilöntä ja viljan murskesäilöntä sekasi. Jos murskeviljaan lisää vettä, niin miten jäässä luulette sen talvella olevan ?

Lainaus käyttäjältä: Tuumaaja - 08.01.12 - klo:10:26

Lainaus käyttäjältä: Paskervilleri - 07.01.12 - klo:11:53

Hei, tässä olikin aihe jota olen itse tuumaillut. Viljaa meillä on n. 20 ha
ja "puimahuoneessa" on kolme kpl n. 80 m3 4 m leveää laakasiiloa. tähän asti ollaan kuivattu
muualla ja kipattu siiloon josta imumylly sitten vetää. Ruokinnassa seko samurai ja sonnit syö.

Suunnitelmissa olis jauhaa vilja vanhalla murska 350:sellä ja laittaa sekaan siirappivettä (täälä josain luki että 1osa siirappia 2 tai 3 osaa vettä)
tuosa laskeskelin että jos 7 kuution pikkutuhtiin laittaa 30 litran pullon soosia olisi
annostus n 6l/t

Elikkä onko suunnitelma muiden mielestä aivan pois oikiasta ja jääkö jäljelle tikan tienesti

Kyllähän tuo muuten onnistuu mutta tuo murskan 350 on jäätävän hidas varsinkin jos vilja oikeasti kosteaa.
Tiivistäminen ja riittävä märkyys ovat tärkeämpiä kun se laittaako happoa vai siirappia tai jättääkö aineet kokonaan pois.

Eikai toi mylly liian hidas ole tuolle viljamäärälle? 100-150 tonnia 20ha:n alalta, samaa tahtia litistää kuin pikkupuimuri pui. Isompi voi puida viljat kasaan, päivässä pui ja parissa litistää eli toistavuorokautta odottaa maksimissaan litistämistä.

350 pikkumurska on tuolle määrälle ihan passeli. Meidän 350 vekottimella on tosin juuri päinvastoin kuin Tuumajalla, eli kuivempi vilja menee murskan läpi paljon hitaammin kuin kostea. 

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 08.01.12 - klo:13:06

Lainaus käyttäjältä: Tuumaaja - 08.01.12 - klo:10:26

Lainaus käyttäjältä: Paskervilleri - 07.01.12 - klo:11:53

Hei, tässä olikin aihe jota olen itse tuumaillut. Viljaa meillä on n. 20 ha
ja "puimahuoneessa" on kolme kpl n. 80 m3 4 m leveää laakasiiloa. tähän asti ollaan kuivattu
muualla ja kipattu siiloon josta imumylly sitten vetää. Ruokinnassa seko samurai ja sonnit syö.

Suunnitelmissa olis jauhaa vilja vanhalla murska 350:sellä ja laittaa sekaan siirappivettä (täälä josain luki että 1osa siirappia 2 tai 3 osaa vettä)
tuosa laskeskelin että jos 7 kuution pikkutuhtiin laittaa 30 litran pullon soosia olisi
annostus n 6l/t

Elikkä onko suunnitelma muiden mielestä aivan pois oikiasta ja jääkö jäljelle tikan tienesti

Kyllähän tuo muuten onnistuu mutta tuo murskan 350 on jäätävän hidas varsinkin jos vilja oikeasti kosteaa.
Tiivistäminen ja riittävä märkyys ovat tärkeämpiä kun se laittaako happoa vai siirappia tai jättääkö aineet kokonaan pois.

Eikai toi mylly liian hidas ole tuolle viljamäärälle? 100-150 tonnia 20ha:n alalta, samaa tahtia litistää kuin pikkupuimuri pui. Isompi voi puida viljat kasaan, päivässä pui ja parissa litistää eli toistavuorokautta odottaa maksimissaan litistämistä.

Nyt menee propionhapposäilöntä ja viljan murskesäilöntä sekasi. Jos murskeviljaan lisää vettä, niin miten jäässä luulette sen talvella olevan ?

Ei se oikein jäädy. Ainakaan pahasti. Kuiva-aine harvoin alle 70 % murskeviljassa. Meillä ainakin.

Lainaus käyttäjältä: Tapani - 08.01.12 - klo:16:42

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 08.01.12 - klo:13:06

Lainaus käyttäjältä: Tuumaaja - 08.01.12 - klo:10:26

Lainaus käyttäjältä: Paskervilleri - 07.01.12 - klo:11:53

Hei, tässä olikin aihe jota olen itse tuumaillut. Viljaa meillä on n. 20 ha
ja "puimahuoneessa" on kolme kpl n. 80 m3 4 m leveää laakasiiloa. tähän asti ollaan kuivattu
muualla ja kipattu siiloon josta imumylly sitten vetää. Ruokinnassa seko samurai ja sonnit syö.

Suunnitelmissa olis jauhaa vilja vanhalla murska 350:sellä ja laittaa sekaan siirappivettä (täälä josain luki että 1osa siirappia 2 tai 3 osaa vettä)
tuosa laskeskelin että jos 7 kuution pikkutuhtiin laittaa 30 litran pullon soosia olisi
annostus n 6l/t

Elikkä onko suunnitelma muiden mielestä aivan pois oikiasta ja jääkö jäljelle tikan tienesti

Kyllähän tuo muuten onnistuu mutta tuo murskan 350 on jäätävän hidas varsinkin jos vilja oikeasti kosteaa.
Tiivistäminen ja riittävä märkyys ovat tärkeämpiä kun se laittaako happoa vai siirappia tai jättääkö aineet kokonaan pois.

Eikai toi mylly liian hidas ole tuolle viljamäärälle? 100-150 tonnia 20ha:n alalta, samaa tahtia litistää kuin pikkupuimuri pui. Isompi voi puida viljat kasaan, päivässä pui ja parissa litistää eli toistavuorokautta odottaa maksimissaan litistämistä.

Nyt menee propionhapposäilöntä ja viljan murskesäilöntä sekasi. Jos murskeviljaan lisää vettä, niin miten jäässä luulette sen talvella olevan ?

Ei se oikein jäädy. Ainakaan pahasti. Kuiva-aine harvoin alle 70 % murskeviljassa. Meillä ainakin.

Se hyvä

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 08.01.12 - klo:13:06

Lainaus käyttäjältä: Tuumaaja - 08.01.12 - klo:10:26

Lainaus käyttäjältä: Paskervilleri - 07.01.12 - klo:11:53

Hei, tässä olikin aihe jota olen itse tuumaillut. Viljaa meillä on n. 20 ha
ja "puimahuoneessa" on kolme kpl n. 80 m3 4 m leveää laakasiiloa. tähän asti ollaan kuivattu
muualla ja kipattu siiloon josta imumylly sitten vetää. Ruokinnassa seko samurai ja sonnit syö.

Suunnitelmissa olis jauhaa vilja vanhalla murska 350:sellä ja laittaa sekaan siirappivettä (täälä josain luki että 1osa siirappia 2 tai 3 osaa vettä)
tuosa laskeskelin että jos 7 kuution pikkutuhtiin laittaa 30 litran pullon soosia olisi
annostus n 6l/t

Elikkä onko suunnitelma muiden mielestä aivan pois oikiasta ja jääkö jäljelle tikan tienesti

Kyllähän tuo muuten onnistuu mutta tuo murskan 350 on jäätävän hidas varsinkin jos vilja oikeasti kosteaa.
Tiivistäminen ja riittävä märkyys ovat tärkeämpiä kun se laittaako happoa vai siirappia tai jättääkö aineet kokonaan pois.

Eikai toi mylly liian hidas ole tuolle viljamäärälle? 100-150 tonnia 20ha:n alalta, samaa tahtia litistää kuin pikkupuimuri pui. Isompi voi puida viljat kasaan, päivässä pui ja parissa litistää eli toistavuorokautta odottaa maksimissaan litistämistä.

350 pikkumurska on tuolle määrälle ihan passeli. Meidän 350 vekottimella on tosin juuri päinvastoin kuin Tuumajalla, eli kuivempi vilja menee murskan läpi paljon hitaammin kuin kostea. 

ok. sopivan kostea menee kyllä "nopeasti" mutta oikeasti märkä ja vihertävä alkaa tekemään niitä helkkarin taikinapalloja jokapaikkaan ja alkaa holvailemaan suppilossakin.

Propionista kohta kymmenen vuoden kokemus. Nopeeta hapottaminen, rahtari saa puida minkä kerkee. Happoo menee sitä vähemmän mitä kuivempaa vilja. Muistaakseni 15% kosteuteen menee jotain 5l/t ja 20% n.7.5l/t
Hapotus siinä vaiheessa, kun siiirretään vilja kärristä varastoon. Välineinä ruuvi ja pumppuhapotin.

Juurikin näin. Tarkkana pitää olla happomäärän annostelussa kun viljan juoksevuus on suoraan verrannollinen viljan kosteuteen.

Noin mäkin tekisin, mutta kun en tiedä asiasta mitään. Auon vain päätäni 

Todellakin. Pitäiskö sun perehtyä asiaan hieman enemmän ennenkuin alat aukomaan päätäsi?
Propionilla nimittäin pystyy säilömään jopa 30% kosteata viljaa. Viljakierukassa juoksevuus alkaa tällöin kylläkin jo tökkimään samoin kuin kärrystä viljan valuminen.

Jos happoa on tarpeeksi niin ei tarvitse. Pinta kostuu hieman ja on arka homeelle, luultavasti muovi lisää tuota homehtumista.

Ääh. Sen takiahan se propionihappo siihen viljaan laitetaan ettei se HOMEHDU!
Homehtumisen syynä ei oikeastaan ole muuta kuin se että happoa ei ole laitettu tarpeeksi.

On muuten siinä mielessä jännä aine tuo Propion kun se tavallaan "kypsyttää" vihreät jyvät.
Ja mitä itse hapotustapahtumaan tulee, on hyvä käyttää aktiivihiilisuodattimella varustettua hengityssuojainta, ei haittaa haponkäryt.
Lehmille syötettäessä ei ongelmia hapon hajusta, haihtuu oikeastaan jo viikon sisällä hapotuksesta.

Ja sen verran vielä että oma mielipide on se ettei viljaa kannattaisi kuivata rehukäyttöön vaan miettiä juurikin näitä muita säilöntämenetelmiä,
jotka ovat monesti nopeampiakin kuin kuivaus ja mikä tärkeintä, eläimille parempi (kuten aikasemmin tuolla mainittiin, syönti paranee hapotetulla viljalla).

miten propionilla hapotettu vilja pelaa ruokinta-automaateissa? Jos yrittäisi päästä n.20% kosteuteen niin imisikö myllyn imulietso, ja pelaisiko ruokkia holvaamatta? Tuo on askarruttanut jo pidempään, koska automaatti sulkee pois murskeviljan.

Lainaus käyttäjältä: AgerSilva - 06.01.12 - klo:20:40

Propionista kohta kymmenen vuoden kokemus. Nopeeta hapottaminen, rahtari saa puida minkä kerkee. Happoo menee sitä vähemmän mitä kuivempaa vilja. Muistaakseni 15% kosteuteen menee jotain 5l/t ja 20% n.7.5l/t
Hapotus siinä vaiheessa, kun siiirretään vilja kärristä varastoon. Välineinä ruuvi ja pumppuhapotin.

Juurikin näin. Tarkkana pitää olla happomäärän annostelussa kun viljan juoksevuus on suoraan verrannollinen viljan kosteuteen.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 06.01.12 - klo:20:41

Noin mäkin tekisin, mutta kun en tiedä asiasta mitään. Auon vain päätäni 

Todellakin. Pitäiskö sun perehtyä asiaan hieman enemmän ennenkuin alat aukomaan päätäsi?
Propionilla nimittäin pystyy säilömään jopa 30% kosteata viljaa. Viljakierukassa juoksevuus alkaa tällöin kylläkin jo tökkimään samoin kuin kärrystä viljan valuminen.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 07.01.12 - klo:15:16

Jos happoa on tarpeeksi niin ei tarvitse. Pinta kostuu hieman ja on arka homeelle, luultavasti muovi lisää tuota homehtumista.

Ääh. Sen takiahan se propionihappo siihen viljaan laitetaan ettei se HOMEHDU!
Homehtumisen syynä ei oikeastaan ole muuta kuin se että happoa ei ole laitettu tarpeeksi.

On muuten siinä mielessä jännä aine tuo Propion kun se tavallaan "kypsyttää" vihreät jyvät.
Ja mitä itse hapotustapahtumaan tulee, on hyvä käyttää aktiivihiilisuodattimella varustettua hengityssuojainta, ei haittaa haponkäryt.
Lehmille syötettäessä ei ongelmia hapon hajusta, haihtuu oikeastaan jo viikon sisällä hapotuksesta.

Ja sen verran vielä että oma mielipide on se ettei viljaa kannattaisi kuivata rehukäyttöön vaan miettiä juurikin näitä muita säilöntämenetelmiä,
jotka ovat monesti nopeampiakin kuin kuivaus ja mikä tärkeintä, eläimille parempi (kuten aikasemmin tuolla mainittiin, syönti paranee hapotetulla viljalla).

Sen verran JOUTUU joharaa puolustamaan, että yli 20 % viljaa ei mielestäni kannata propionilla säilöä. Pystyy, muttei kannata, happokulut nousee koviksi. Ja kyllä propioniviljan saa pinnasta homeehtumaan jos sen peittää heti.

Eikä propionivilja koskaan vastaa kuivaa viljaa tuotosvaikutukseltaan,on epäpuhtaampaa ja paino hyppii kosteuden mukaan ja hl-paino on huonompi,varsinkin huonoina viljavuosina.Saahan sitä tietysti kuoristakin hyvää ainakin omasta mielestä.Rankasti hapotettua propionia menee nyt,ei kuivaus mahdollisuutta juurikaan,ei peitetty,ei hometta,ei lämpeemistä,ei kuivan viljan jälkeen meinannut kelvata,tällä hetkellä toimii ihan oK,tahnaa joka paikan kyllä.

miten propionilla hapotettu vilja pelaa ruokinta-automaateissa? Jos yrittäisi päästä n.20% kosteuteen niin imisikö myllyn imulietso, ja pelaisiko ruokkia holvaamatta? Tuo on askarruttanut jo pidempään, koska automaatti sulkee pois murskeviljan.

myllyn lietso imee kyllä, ehkä takkuaa hieman joskus, jos ei paikat kunnos, mutta ei suurta merkitystä..

Sen verran JOUTUU joharaa puolustamaan, että yli 20 % viljaa ei mielestäni kannata propionilla säilöä. Pystyy, muttei kannata, happokulut nousee koviksi. Ja kyllä propioniviljan saa pinnasta homeehtumaan jos sen peittää heti.

onko kuivaus sitte jossain halvempaa yli 20% ??

Lainaus käyttäjältä: mah - 09.01.12 - klo:06:22

Sen verran JOUTUU joharaa puolustamaan, että yli 20 % viljaa ei mielestäni kannata propionilla säilöä. Pystyy, muttei kannata, happokulut nousee koviksi. Ja kyllä propioniviljan saa pinnasta homeehtumaan jos sen peittää heti.

onko kuivaus sitte jossain halvempaa yli 20% ??

Alukuperäinen ALOITUS koski sitä että mitä konsteja voi viljansäilönnässä käyttää kun "Hauhon myllärit käyvät tekemässä seoksen" Kaikki minun vastaukseni ovat liittyneet juuri tähän seikkaan. Eli jos viljasta tehdään "täysrehunkorviketta" jota jaetaan ehkä automaattisesti spiraaleilla ja seosta varastoidaan siiloissa niin... viljan kosteudella on hyvin tarkka raja. Ja se raja kannattaa kysyä tuolta mylläriltä eikä täällä arvaavilta.

Se että tähän on nyt sekoitettu mukaan murskesäilöntää, aiv-happo ja ajatus siitä miten märkää viljaa voidaan propionihapolla säilöä... niin se ei mitenkään osoita minun alkuperäisiä kommenttejani vääriksi.

Siilossa viljan kosteus siis nousee pintaan -> propionihappo laimenee. Pinnassa pitää olla vähän enemmän happoa. Ei tämänkään pitäisi ihan vaikeasti tajuttavan asian olla 

Kyl meni aika täpinöinniksi koko ketju  Ihan sama vaikka olisi lyönyt leikiksi heti alussa